Kuka epäilee teollisuutta?

Kuulimme iloisia uutisia, Uusikaupunki alkaa valmistaa Mersuja. Tämä maa ei autioidukaan teollisuudesta? Ei nyt ihan vielä... 

Uutisissa korostuvat muutamat ja jäävät varjoon monet menestyjätkin. Tiedätkö paljonko ja mitä meillä tehdään?

Teollisuutemme tuotti toissa vuonna 105 miljardin edestä tavaraa. Tukijalkana oli paperin, massan, kartongin ja pahvin valmistus 13,7 miljardin tuotannolla. Toiseksi eniten tuotettiin Tilastokeskuksen mukaan joitain mystisiä "viestintälaitteita", yli 13 miljardin edestä. Molemmat juuri Suomelle tärkeät alat ovat olleet meillä alakierteessä.

Niiden lisäksi tehtiin siis muutakin. Ruokaa kansalle "kokattiin" miltei saman verran kuin paperia (9 mrd), lienee maistunut paremmalta. ;) Niillä eväillä on jaksettu tehdä sitä paperia kaiken alla seuraavan lisäksi. Tuhti lista odottaa.

Maasta louhittiin metalleja 1,5 miljardilla. Niitä jalostettiin käyttökelpoiseksi 8,6 miljardilla. Siitä kahden miljardin euron verran työstettiin alihankkijoilla (näin otaksun). Puolellatoista miljardilla kasattiin metallirakenteita. Valetusta ja muutoinkin jalostetusta metallista tehtiin kaiken muun ohella generaattoreita, sähkömoottoreita ja muuntajia parilla miljardilla. Samoin värkättiin moottoreita ja turbiineja (ei kulkuneuvoihin). Lisää tulee: kaivos-, louhinta- ja rakennuskoneita 1,5 miljardilla, paperikoneita 1,4 miljardilla. Nostureita ja siirtolaitteita saatiin aikaan 2,4 miljardilla. Traktoreita, metsäkoneita ja puimureita väsättiin miljardilla. Sama koskee moottoriajoneuvoja (henkilöautot, rekat, bussit), kuten myös laivoja sekä veneitä. Metallista tehtiin kaikenlaista siis 23 miljardin edestä. Yhteensä metalliteollisuuden tuotannon arvo oli 51 miljardia, eli puolet teollisuutemme tuotannosta.

Raakaöljystä tehtiin hyödyntämiseen kelvollista kahdeksalla miljardilla. Sen ansiosta siitä saatiin tehtyä kaikenlaisia muovilevyjä, -putkia, -kalvoja, -profiileja ja pakkauksia sekä ties mitä reilulla kahdella miljardilla. Iso osa öljystä paloi tietysti autojen moottoreissa, kun kuljetettiin kaikkea muuta paikasta toiseen. Sementtiä, kalkkia ja kipsiä valmistettiin 1,4 miljardilla. Kemikaaleista muutoinkin tehtiin vaikka mitä: kaasuja, värejä, maaleja, lannoitteita, muoveja, auton renkaita ja lääkkeitäkin 1,3 miljardilla. Öljy mukaan lukien kemikaaleja jalostettiin jopa miltei 18 miljardilla.

Puuta sahattiin, höylättiin ja kyllästettiin melkein kolmella miljardilla. Yhteensä sahatavaraa ja puutuotteita valmistettiin 5,5 miljardin edestä. Puutaloja tehtiin muuten 720 miljoonalla.

Kaikenlaista muuta koruista ja lääkintäinstrumenteista vaatteisiin, huonekaluihin ja harjoihin tuotettiin 2,6 miljardin edestä. Lopuksi: tietokoneohjelmistoja myytiin kolmella miljardilla.

Eli Nokian ja paperiteollisuuden tuotanto on yhteensä ollut yli 26 miljardia, ollen neljänneksen kaikesta teollisuuden tuotannosta. ("Viestintälaitteiden" myynnin arvo oli 29 miljardia tuotannon arvon ollessa vain sen 13 miljardia. Yleensä arvot vastaavat likimain toisiaan.) Paperiteollisuus ei Suomesta katoa, joten meille kyllä jää yllin kyllin teollisuutta.

Sadat tuhannet käsiparit ovat puuhanneet ja päät miettineet joka päivä. Paljon tulosta on tullut. Kaikki kiteytyy meidän jokaisen työpisteeseen sekä siihen mitä siinä teemme ja miten. Jokainen päivä ratkaisee jotain.

Suomalaiset yritykset panostavat yhtä paljon tuotekehitykseen kuin italialaiset. Tehtaat ja työpaikat ehkä tuntuvat tavallisilta ja arkipäiväisiltä, mutta ei niitä samassa määrin monissakaan maissa ole. Poliitikot miettivät veroja sekä valuuttoja, mutta ne ovat minimaalinen työ siihen verrattuna, mitä työpaikoilla tehdään. Kyllä tästä voi olla terveesti ylpeä. Hyvin tehty.

Luvut kuvaavat tuotannon arvoa, josta on vähennetty mm. ostot.

Tietolähde: Tilastokeskus