Yhteiskunnasta Muutama sana

Eläkeiän nosto: sama pulla jokaisen suuhun?

EK ajaa määrätietoisesti eläkeiän yleistä nostoa. Perustelut ovat yksinkertaiset: meillä on liian vähän työtä tekeviä. Ennen ongelmaa sanottiin työttömyydeksi, nyt eläkeikää nostamalla osa työntekijöistä halutaan pakottaa pysymään töissä pidempään. Tämän oletetaan ilmeisesti lisäävän työpaikkoja. Miten? Voisiko ongelman ratkaista toisinkin?

 

Voisi kuvitella, että työntekijän siirtyessä eläkkeelle, on työnantajalla kaksi vaihtoehtoa: palkata tai siirtää toinen tilalle tai jakaa hommat olemassa oleville ellei sitten lopeta hommia. Ensimmäisessä vaihtoehdossa voitaneen arvella, että eläköityneen tehtävään siirtyvän työntekijän entiseen tehtävään palkataan toinen ja hänen tehtäväänsä taas kolmas jne. Lopulta työtön nuori saa ketjun viimeisenä ensimmäisen työpaikkansa. Tässä dominopelissä ei työ, eivätkä työpaikat lisäänny.

 

Toisessa vaihtoehdossa eläköityneen työt jaetaan muille työntekijöille, eikä ketään palkata. Tämä on mieluisaa monelle työnantajalle, koska palkkakustannukset voivat laskea. Työn laatu kärsii, jos sitä jää liikaa. Tämän tapauksen käänteinen vaihtoehto, eläköitymisen viivästäminen, todellakin ylläpitää työllisyyttä (ei kuitenkaan lisää), kun kukaan ei työelämän karusellista poistu. Se taas voi tarkoittaa sitä, että työnantaja suostuu tehottomasti pitämään liikaa työntekijöitä. Toisaalla se voi ehkäistä työnantajaa tekemästä pinnallisia ja työn tulosta näivettäviä säästöpäätöksiä. Kolmannessa tilanteessa työnantaja ei löydä korvaavaa työntekijää. Oli miten oli, eläköitymisiän muutosten tarkoituksena ei ole johtaa yrityksiä yllä mainitusti. Se on niiden oma asia. Yllä esitin "vastapuolen" väittämän, siihen perustelun ja siihen vastaväittämän perusteluineen. Ketju on varsin pitkä, mutta koska EK kuorolaisineen ei osaa perustella, on perustelut etsittävä itse.

 

Eläkeiän nosto pakolla paljastaa ajattelun vaatimuksen takaa: ihmisten työhaluihin ei uskota. Tuo uskon puute on melko monen johtajan tauti. Pakko tunnustaa, etten esimiesasemassa ole aina ollut syytön siihen itsekään. Omat havaintoni kuitenkin tukevat tutkimuksia: suotuisissa oloissa ihmiset haluavat tehdä työnsä hyvin. Ne olot eivät vaadi ihmeitä vaan reiluutta ja huomioimista. Viestintä on vastaus moneen ongelmaan.

 

Oikea ratkaisu on tyypillistä EK:n pinnallista korporatiivista katsantoa yksityiskohtaisempi. Kuten tuore Bernerin esimerkki kertoo, yhtään lakia tai TES:iä ei tarvittu nostamaan eläkeikää vuosilla. Juuri tästä on paljon puhuttu, työoloja parantamalla työssä viihdytään pidempään. Arvaan myös, että usein jos työntekijä kokee työnantajan haluavan hänen pysyvän pidempään työssä, hän myös pysyy. Ylipäätään positiivinen huomio ja huolenpito lisäävät sitoutumista työpaikkaan. Ongelma taitaa olla, kuinka ajaa hyvä tapa muillekin. Osaako EK johtaa omiaan vai huudellaanko mieluummin naapurille?

 

Niin ikään, kun vain tuotaisiin työssä pysymisen positiiviset puolet esiin, moni voisi pohtia sitä tarkemmin. Onhan meillä esimerkkejä, jotka ovat tyytyväisinä vuosia vaadittua pidempään työelämässä. Sen sijaan, että odotellaan kuinka kauan on eläköitymiseen aikaa, voitaisiin keskittyä ottamaan työelämästä kaikki irti. Tutkitusti onnellisuus lisääntyy vuosi vuodelta, joten työssä viihtyminenkään ei olle vaikeinta sille vanhemmalle polvelle.

 

Jos Suomi vaikkapa sitten ainoana maana maailmassa nostaa keskimääräistä eläköitymisikää vapaaehtoisuuteen perustuen, se on saavutus, joka kantaa hedelmää kaikille osapuolille. Jos eläkeikä pakotetaan, ei niin EK:lla kuin valtiollakaan ole enää niin suurta kannustinta kehittää työelämää. Kun työelämää kehitetään fiksusti, työn tulokset paranevat ja luulisi sen kiinnostavan kaikkia. On tärkeä ymmärtää, että monet suuret muutokset tarkoittavatkin pieniä muutoksia siellä missä tapahtuu. Ei se Ollilakaan keksinyt kännykkää, sen keksivät Ollilan insinöörit siellä ruohonjuuressa miettiessään ruohonjuuren ongelmia.

 

Vitsiksi eläkeiän nostovaatimukset muuttuivat viimeistään silloin, kun selvisi johtajien itsensä jäävän työntekijöitä aiemmin eläkkeelle. Silloin uskottavuus on nolla ja puheiden ärsyttävyys sata. Koska ihmisiä johdetaan esimerkillä, halusi johtaja sitä tai ei, on tämä peli hävitty.

 

Ehkäpä olisi eläkeiän yleistä nostoa tärkeämpää tarttua sairaseläkeläisongelmaan. Meillä tulisi olla heitä varten kuntoutusprosessi ja sen putken loppupäässä terveitä työkykyisiä ja -haluisia ihmisiä. Ja taas tulisi ruohonjuuressa asiantuntijoiden ja -osaisten miettiä ongelmiin työkalut... Ei etäisessä työryhmässä vaan kentällä tutkien ja kokeillen.

 

Pointtini on, että siellä missä aiempi eläköityminen on järkevää, olkoon niin. Tehköön ihmiset itse sen valinnan. Itsenäisyyttä tulisi suosia, eikä näivettää. Jos ehkä maailman kehittyneimmässä ja koulutetuimmassa maassa ei uskota ihmisten omaan vastuuseen ja ymmärrykseen, niin missä sitten? Jos ei uskota, onko sellainen sitten edes mahdollista? Jäykkä yksitasoinen linjaus ei ole tehokas. Sama vaiva koskee niitä kolmea koulutuspäivää. Ammattiyhdistysliike ja EK tunkevat väkisin paksua halkoa toistensa suuhun ja valittavat kun ei kelpaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

ulf fallenius

Jos edes saataisiin nuoret äkkiä työelämään niin se vasta saavutus olisi.Eläkeiän nostaminen huonoin idea mitä koskaan on keksitty .Kun silti näkee että suurin osa niin sairaita vanhuksia että ei vaan pysty jatkamaan.Se on legenda tämä huippuvireät vanhukset se osuu vaan muutamaan tuhannesta.Ja viimeiseksi ei voi todeta muuta että työtä ei vaan yksinkertaisesti edes löydy vanhuksille se on harvinaista sekin.

Pekka Heliste

EK:n ja Kokoomuksen propagandassa eläkeikää halutaan nostaa ja ihmiset pitää pidempään töissä, mutta käytännössä tämä ei onnistu.

Kuka palkkaa n. 60-vuotiaan vielä uutena työntekijänä minnekään?

Mutta meidän huomiota ohjataan pois olennaisesta monella tavalla , eikä mediakaan ole halunnut suhtautua kriittisesti EK ja myötäilijöiden esityksiin

Seuraavassa muutama ongelma, joita ei ole tuotu esiin keskusteluissa :

1.Ensinnäkin eläkeiän nousu ei ole sama kuin työstäpoistumisiän nousu. Ne ovat kaksi eri asiaa.

Kyselin tuota todellista työstäpoistumisikää ETK:ta, VM:tä, EK:ta ja Etlasta, mutta eipä kukaan ole sitä selvittänyt.Paras arvio oli, että julkiselta sektorilta siirrytään työstä eläkkeelle n 60 % , mutta yksityiseltä vain n 10 -20% . Ikääntyneiden 60-63-vuotiaden työllisyysaste on n 40 % mutta tilasto hämää aika paljon, ennen eläkeikää ehtii vielä moni menettää työnsä
Ja niinpä suurin osa siirtyy eläkkeelle , sairaslomalta, työttömyydestä eli voidaan päätellä , että työelämästä siirtyy vanhuuseläkkeelle vai n 20-30 % TYÖSTÄ.

2.Toinen harha on työikäisen väestön väheneminen, radikaalia muutosta ei tapahdu
.
Suurten ikäluokkien osuutta on liioiteltu, sillä suuri joukko meni Ruotsiin.Edelleen siellä asuu n 80000 ja jos 50-60-lukulaisetkin otetaan huomioon niin jopa 200000. Ja paluumuuttajien eläkkeestä suuren osan maksaa Ruotsi

Työikäinen väestö vähenee vuoteen 2030 mennessä n 165000ja alkaa sen jälkeen kasvaa
Eläkeiän nosto tuo uusia työntarjoajia markkinoillen 70000 henkeä kun työuraan lisätään vuosi

Meillä on jo 400000 työttämäksi työnhakijaksi kirjattua ja viisi vuotta työuraan lisää työvoiman tarjontaa vielä 350000

Niinpä tarvitaan 500000-600000 uutta työpaikkaa , jotta työurat oikeasti pitenisivät, eläkeiän nosto vain LYHENTÄÄ työuraa ilman uusi työpaikkoja .

3. Työuran lyheneminen keskeltä

Jos työmäärä/työpaikat eivät lisäänny niin työmäärä jaetaan jollain opilla työvoiman kesken, Suomessa työttömyyden ja syrjäytymisen kautta
Esim Ruotsi , Tanska, Hollanti etc jakaa työn osa-aikaisuuden ja osa-aikatyön tukien kautta.

Meillä on vuosittain n 800000 työttömyysjaksoa ja työuraan muutettuna ne lyhentävät työuraa jo neljä vuotta.!!! Vielä 80-luvulla jaksoja oli 200000 ja lyhennys työuraan oli vain yksi vuosi

Talousasiantuntijat väittävät, että jos on tarjontaa työvoimasta niin joku sen työllistää ja unohtavat tietoisesti yleisesti tunnettuja asioita

a) Usein verrataan työpaikkojen määrä Saksaan ja Ranskaan ja vedotaan siihen, että koska näissä maissa on työpaikkoja enemmän niin työvoiman tarjonta vaikuttaa työpaikkojen määrään
Mutta suhteellisesti ei kumpikaan maa kykeen työllistämään olennaisesti enempää,työllisyysasteet ovat Suomi 73,8 % , Saksa 76,3 % , Ranska 69,2 % eli kun suhteellinen työllisyys nousee tietylle asteelle, n 75 % niin käytännössä työllisyys ei nouse vaikka
tarjonta lisääntyy

b)Saksan ja Ranskan ostovoima on monikymmenkertainen ja se merkitsee ,että talous työllistää monin verroin enemmän
Näihin maihin verrattuna Suomi työllistää iäkkäitä enemmän

c) Työpaikkojen määrän dynamiikka on kahden tekijän summa: Tuottavuuden nousu ja tuotevalikoiman vaihtuvuus syö n 10 % työpaikoista vuodessa ja toisaalta kasvu kompensoi sen jos kompensoi.
Kasvu on riittänyt parhaimmillaankin vain korvaamaan menetetyt työpaikat , todellisuudessa työaika on lyhentynyt työttömyyden kautta

Meillä on kuitenkin työkkäreissä 400000 työttömäksi työnhakijaksi rekisteröityä ja tuo joukko on odottanut tuota EK:n julistamaa kuuta jo 20 vuotta eikä sitä ole ilmestynyt.

Tavoite onkin luoda suuri määrä työttömiä ja pitää määrä korkealla, kuten Etla, EK ja Kokoomus tavoittelevat

4. Kohtaanto-ongelma

Toinen mistä ei haluta puhua on kohtaanto-ongelma:Työnantajat hakevat 25-45-vuotiata ja tarjonta lisääntyy 63-67-vuotiaissa.Se on niin suuri ero ettei se käsiä levittelemällä ratkea kuten EK olettaa.Eikä EK ja myötäilijöillä ole mitään strategiaa miten +55-60-vuotiaiden työllisyydestä huolehditaan.

Jos tuo 60-70-vuotiaat olisivat se halutuin työvoima niin Nokia siirtäisi tuotantoaan Savukoskelle ???

Eläkeiän nosto ei poista kohtaanto-ongelmaa vaan lisää siitä.
EK:n ja kumppaneiden tavoite on vain johtaa keskustelua pois todellisista ongelmista eli työpaikkamäärästä ja työttömyyspätkistä

Meillä siis ohjataan huomio pois olennaisesta

Tarvitaan 500000-600000 uutta työpaikkaa , jotta työurat oikeasti pitenisivät,muuten eläkeiän nosto vain LYHENTÄÄ työuraa.

5. EK motivaattori on raha:
Työeläkkeiden rahoitus tulee työnantajilta, jos työeläkkeen alku siirtyy niin yritysten maksurasitus pienenee vastaavasti
Mutta lisäbonuksena myös rahastointivaade pienenee ja syntyvä ylimääräinen rahastointi siirtyy eläkkeensaajilta eläkeyhtöiden ja niiden asiakkaitten kassaan
Kyseessä on suuri summa,en osaa laskea tarkasti,mutta arviolta 10-20 miljardia
Ikääntynyt tulee halvemmaksi elättää työttömänä kuin eläkeläisenä ja työttömyyskorvaus on pienempi kuin eläke ja valtio eli veronmaksajat maksavat n 20 % ansiosidonnaisesta.
Lisäksi eläke pienenee, joten sitä kauttakin työnantajien maksurasitus pienene
Ja jos ns eläkeputki saadaan pois niin sen on riemuvoitto työnantajille,sen jälkeen ikääntyneen työttömän elatus on 100 % palkansaajien vastuulla eli sossun luukulta

Käyttäjän Jukkaakula kuva
Jukka Aakula

"Vanhus". Yleensä 65-vuotiaita ei edes kutsuta vanhuksiksi. Moni on aivan virkeä.

Suurempi ongelma kuin jaksaminen on se, että kun ainakin yksityiseltä tuonikäiset työnantajan toimesta irtisanotaan, niin eläkeiän nostaminen johtaa vain siihen että ihmiset ovat jäädessään eläkkeelle olleet jo useamman vuoden työttömänä.

Säästöä näin toki syntyy. Eläkkeethän laskevat dramaattisesti kun henkilö on saatu pidettyä työttömänä muutaman vuoden ennen eläköitymistä.

Lisäksi julkisen puolen tehollinen palkkaa nousee suhteessa yksityiseen koska julkiselta puolelta ei iän takia ihmisiä eroteta.

Käyttäjän JuSa kuva
Juhani Sademaa

> Toisessa vaihtoehdossa eläköityneen työt jaetaan muille työntekijöille, eikä ketään palkata. Tämä on mieluisaa monelle työnantajalle, koska palkkakustannukset voivat laskea. Työn laatu kärsii, jos sitä jää liikaa.

Tämä on kuitenkin AINA se malli, jonka mukaan menestyvä yritys toimii. Samaa menetelmää käytetään silloin, kun taantuman aikana pistetään työntelijöitä kadulle. Taantuman hellittäessä ei vastaavia työntekijöitä enään palkata, vaan toiminnot on sopeutettu pienempään ihmistyövoiman käyttöön.

Koko ajan kehittyvä teknologia mahdollistaa tämän. Yksi työntekijä pystyy vuosi vuodelta hallitsemaan yhä laajempia tehtäväkokonaisuuksia. Ihmistyön määrä vähenee koko ajan teollisuuden tuotannossa, palveluiden tuottamisessa, hallinnossa, kaikkialla.

http://jusa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/128206-tyolli...

Jaakko Anttila

Suomen akatemian ensimmäisessä kansallisen ikääntymisen seminaarissa vuonna 2004 todettiin, että vuonna 2025 Suomessa on 500 000 yli 65-vuotiasta enemmän kuin vuonna 2004.

Kehityksen suunta näkyi jo vuosina 2004-2008: vuonna 2004 eläkkeelle siirtyi 40 000 suomalaista, vuonna 2008 eläkkeelle siirtyi 85 000 suomalaista.

Huoltosuhde tarkoittaa työssäkäyvien veronmaksajien ja yli 65-vuotiaiden eläkeläisten ja alle 15-vuotiaiden huollettavien välistä suhdetta.

Vuonna 1950 Suomen huoltosuhde oli 10:1, koska sodan jälkeen miesten eliniänodote oli 60 vuotta. Vuonna 2020 Suomen huoltosuhde on 5:1, vuonna 2030 Suomen huoltosuhde on 2:1.

Suomen eläketurvakeskus alkoi varautua väestökehityksen aiheuttamaan Suomen huoltosuhteen heikkenemiseen jo vuonna 1992. Suomen eläketurvakeskus on todennut, että väestön massiivisen vanhenemisen vuoksi eläkkeiden maksurasitus käy ennen pitkää sietämättömäksi, jos eläkeikää ei koroteta.

Suomen huoltosuhde alkaa parantua vasta vuonna 2033, koska Suomen väestönkasvu kääntyi jyrkkään laskuun vuonna 1967. Vuoden 1967 ikäluokka saavuttaa 65 vuoden iän vuonna 2032.

Käyttäjän JuSa kuva
Juhani Sademaa

> Huoltosuhde tarkoittaa työssäkäyvien veronmaksajien ja yli 65-vuotiaiden eläkeläisten ja alle 15-vuotiaiden huollettavien välistä suhdetta.

> Suomen eläketurvakeskus on todennut, että väestön massiivisen vanhenemisen vuoksi eläkkeiden maksurasitus käy ennen pitkää sietämättömäksi, jos eläkeikää ei koroteta.

Tämä on kaikki täysin selvää, mutta se ei mitenkään riitä syyksi eläkeiän nostamiseen.

Se riittäisi, jos eläkeiän nostamisella voitaisiin lisätä työssäkäyvien veronmaksajien määrää. Mutta luultavasti kaikki tajuavat, että tämä on käytännössä mahdotonta.

Siispä ongelmaan on löydettävä joku muu ratkaisu. Olen jo usein kertonut oman näkemyksen siitä lähestymistavasta, jonka avulla ratkaisun pitäisi löytyä.

Työssä käyvien verot ja eläkemaksut maksetaan käytännössä aina lopulta työnantajayritysken liikevaihdosta. Tästä seuraa johdonmukaisesti ajatus, että työntekijöiden määrän lisääminen ei lisää vero- ja eläkemaksuja, jos liikevaihto ei kasva. Sen sijaan liikevaihdon kasvattaminen ja yrityksen tuloksen parantaminen mahdollistavat suurempien verojen ja eläkemaksujen maksamisen, vaikka työntekijöiden määrä pienenisikin. Siten se, mihin pitää pyrkiä, on työn tuottavuuden kasvattaminen työntekijöiden määrää vähentämällä ja soveltamalla kehittynyttä tuotantoa tehostavaa teknologiaa, eli siis tapauskohtaisesti jonkinlaista automaatiota, robotiikkaa tai työkaluohjelmia.

Se, että talousjärjestelmä mahdollistaa edellä esitetyn huonosti (yritykset eivät suostu maksamaan suoraan eläkemaksuja ilman niihin liittyviä työntekijöitä), kuvastaa vain sitä, että markkinatalous on perusolemukseltaan yhteensopimatonta kehittyneen teknologian kanssa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset