Yhteiskunnasta Muutama sana

Työurien pidentäminen ja opiskelujen venyminen

Työuria halutaan pidentää ja yhdeksi keinoksi on esitetty nopeampaa valmistumista opinnoista. Perusteluksi on esitetty, että muualla valmistutaan paljon aiemmin, kun Suomessa korkeakoulusta valmistutaan vasta 29-vuotiaana. Mitä tietoa löytyy aiheesta?

 

Yliopistotutkinnon suoritti viime vuonna liki 30 000 opiskelijaa. Noin puolet oli ylempiä korkeakoulututkintoja ja niiden läpiviemiseen meni yleensä 6,5 vuotta (mediaani). Vuotta aiemmin kolme neljästä koskaan valmistuvasta valmistui siinä ajassa (sisältää myös alemmat korkeakoulututkinnot). Ammattikorkeakoulu ei tehnyt merkittävää eroa, mutta kun yliopistosta jää valmistumatta viidennes, ammattikorkeasta jää liki neljännes matkalle. 

 

Kuusi ja puoli vuotta maisteristasolle on mielestäni hyvä saavutus. Joka neljännellä opinnot viivästyvät havaittavasti ja joka viides/neljäs jättää leikin kokonaan kesken.

 

Viivästymisten syitä voi tarkastella esimerkiksi tutkimalla opiskelijoiden työssäkäyntiä. Yli puolet korkeakouluopiskelijoista oli töissä myös lukuvuoden aikana ja valtaosa myös kesällä. Opiskeluaikainen työssäkäynti yleistyi opintojen jatkuessa, oli valtaosin koulutusalaa vastaavaa ja se nopeutti työnsaantia valmistumisen jälkeen. Työ antaa opiskelijalle rahan lisäksi tärkeää työkokemusta ja yhteiskunta saa verotuloja. Itse opiskeluaika oli sitä pidempi, mitä nuorempana opiskelija korkeakoulun aloitti. Työn ei katsottu merkittävästi viivästävän opiskeluja. (TEM 2012: tiedote, julkaisu; Tilastokeskus) 

 

Miltä viivästyminen itsessään näyttää yleisemmin? Näyttää siltä, että viivästyneistä korkeakouluopiskelijoista kahdella kolmesta on opinnäytetyön lisäksi muita opintoja tekemättä (Valtti 2010, s. 6). Reilu 4 % ei opiskellut saati tehnyt töitä lainkaan. Kaksi kolmesta teki töitä pää- tai sivutoimisesti ja heistä melkein puolet yli 30 tuntia viikossa. (Valtti 2010, s. 10.) Miltei kolme neljästä työssäkäyvästä yliopisto-opiskelijasta koki opintojen viivästyvän paljon työn takia ja ammattikorkeassa vastaavasti puolet (Valtti 2010, s. 11). Opetusministeriön selvityksen mukaan opintoja taas hidastaa eniten stressi. Opintotukien ynnä muiden kiristäminen tuskin on tähän vaivaan helpottava lääke. Muita yleisimpiä syitä viivästymiselle ovat motivaation puute, henkinen vointi, perhe ja lopulta se päättäjien tiedostamaton taka-ajatus: laiskuus, josta mielestään kärsi muiden syiden ohella 37 % "viivästyjistä" (Valtti 2010, s. 12).

 

Laiskuudesta ei pidä tehdä yksioikoista päätelmää, jos samaan aikaan suurin osa viivästyneistä oli töissä ja toisaalta monella opinnot olivat lopputyötä vaille paketissa. Väittämä voi näet olla itsekriittinen. Epäilemättä laiskoja on kuitenkin korostetusti niiden joukossa, jotka eivät olleet töissä ja opinnot olivat muutenkin kesken. Viitaten em. TEM:in selvitykseen heidän menestys myöhemmässä työelämässä jää muita vaatimattomammaksi. Itse opiskelua viivästävät työkiireet ja varmaankin siitä juontuvat opiskelun järjestelyvaikeudet, mutta esiin on tuotu usein myös ohjauksen puute. Motivaatio taasen laskee väistämättä, kun aika opiskelulle vähenee muiden asioiden viedessä huomion.

 

Lopulta meille jää viivästymisestä jäljelle aika vähän. Koska viivästyjät ovat enimmäkseen jo työkokemuksen kannalta tärkeissä töissä, heidän valmistumisensa hoputtaminen ei mitä luultavammin tuo kuin vähemmistölle töitä lisää. Opintotuellakaan ei työssäkäyviä voi motivoida, kun he eivät sitä usein käytä. Varsinaista laiskottelijoiden määrää voi olla vaikea arvioida tarkemmin, mutta Valtti 2010 (s. 6) kertoo viivästyneiden määräksi tutkimushetkellä 5549 valituista kolmesta yliopistoista. Niillä on opiskelijoita yhteensä 25 880. Joka viides on siis viivästynyt ja heistä vajaa 2000 (7,5 % kaikista) ei käy töissä. Heistä 255 (1 % kaikista) ei edes opiskele. Yhdeksän sadasta viivästyneestä yliopisto-opiskelijasta kertoi viivästymisen yhdeksi syyksi juhlimisen. Jos korkeakouluissa on 300 000 opiskelijaa, olisi Suomessa edellä mainitusti karkeasti arvioiden 60 000 viivästynyttä ja heistä 22 500 opiskelisi hitaasti, eikä olisi töissä. Heistä suurin osa luultavasti kuitenkin etenee opinnoissaan, ehkä erityisesti lopputyössään, mutta 3 000 ei. Voisi siis veikata, että työurien pidentämiseksi viimeisten lukujen välissä lienee haarukka, mikä voisi olla esim. 9 000 - 16 000, johon kuuluvat kaipaisivat selkeästi lisää vauhtia opiskeluun. Ensimmäisenä kannattaisi luultavasti parantaa opiskelijaohjausta, onhan sitä suoraan toivottu.

 

Valmistumisikää taasen taitaa vanhentaa se, että kaksi kolmesta, eli valtaosa, on pitänyt opiskeluissa vähintään vuoden tauon työn (40 %) tai muun syyn takia ennen tai korkeakouluopintojen aikana. Miehet käyvät tietysti pääsääntöisesti armeijan tässä välissä.

 

Koska enemmistö viivästyneistä on työssä, heidän pistäminen koulunpenkille ei voi nostaa työllisyysastetta. Voi kysyä auttaako mainittujen parikymmenen tuhannen hitaan opiskelijan nopeampi saaminen työelämään merkittävästi yhtään mitään. Osa opiskelijoista viivästyy joka tapauksessa perhevaikeuksien, terveysongelmien, lukihäiriön (?) ja vastaavien syiden takia. Lisäksi vuosittain 5 000 lähtee vaihtoon ja heistä monella opinnot viivästyvät jonkin verran sen takia (s. 53), pelko siitä onkin suurimpia esteitä lähdölle. Kovilla ponnistuksilla saataneen 10 000 opiskelijaa (0,4 % työvoimasta) nopeammin työmarkkinoille - kilpailemaan 2 500 000 muun kanssa.

 

Opiskelijat ovat siis jo pääsääntöisesti työelämässä. Jos nuoria silti halutaan aiemmin työelämään, tulee tarjota lyhyempiä tutkintoja, kuten teknikkokoulutusta, ja panostaa opintojen ohjaukseen. Yhden maailman kilpailukykyisimmän ja aikaansaavan kansan opiskelijat eivät ole laiskoja, se väite on myytti. Voidaan päinvastoin kysyä, moniko saa yhtä paljon aikaan?

 

Päivitetty 18.07.2013.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Pekka Heliste

Yki vuosi työuraan merkitseen 70000 uutta työn tarjoajaa työmarkkinoille

Kun työkkärissä oli työn hakijoina henkilöitä, joilla ei ollut työtä, 430000 niin viiden vuoden jatko työuraan merkitsee n 350000 työtöntä lisää.

Eli yhteensä 780000 työtöntä !!!

Meille pitäsi luoda sii 600000-700000 uutta työpaikaa, jos halutaan pitää työttömyys kohtuullisella tasolla

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Jep, kun työttömyyttä ei saatu alas, alettiin puhua työurien pidentämisestä. Eli unohdettiin se hankala työn puute, jospa se työurien pidentäminen onnistuu helpommin.

Pekka Heliste

Tuossa käy päinvastoin: Kun työttömyys lisääntyy niin työurat lyhenevät kun sama työmäärä jaetaan usemman kesken

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja Vastaus kommenttiin #3

Juu. Toisin ajattelevien mukaan työpaikat lisääntyvät työttömyyden (ylimääräisen työvoiman) lisääntyessä. Ilmeisesti ajatuksena on, että siten työn hinta laskee ja kilpailukyky täten paranee. Kokonaisuuteen tosin vaikuttaa aika monta muutakin tekijää, joten väittämä taitaa olla aika teoreettinen.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #11

Työvoiman tarjonnan lisäämisen idea on juuri tuo eli työvoiman hinnan kusrissa pitäminen

VATT Vartiaisne mukaan työttömyyden pitäsi olla 7-9 % eli sen pitäsi vielä kasvaa

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Turhat tutkinnot pois ja opetussuunnitelmat uusiksi keskittyen opettamaan oikeaa osaamista. Suuntaus on kylläkin ollut ihan toisenlainen, lisätään vaan kaikkea täytettä ja turhia kursseja. ^_^

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Teknikkokoulutus olisi hyvä lisä siirtämään inssihalukkaita amikseen ja tuottamaan koulutetumpaa esimiesporukkaa työpaikoille.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Aikoinaan oli tavallista suoritta maisterin tutkinnon kolmessa vuodessa.
Varmaan joillakin aloilla tutkintoon vaadittava tietomäärä on lisääntynyt.
Mutta. eräs olennainen syy venymiseen on opintojen silppuamista suureksi määräksi pakollisia osioita, kursseja ja seminaareja. Joihinkin opintoviikkokiintön pätkiin saattaa joutu joutua jonottamaan.
Ennenkin opiskelijat tekivät töitä. Opintotukea sai vain lainan valtion takauksen ja korkotuen muodossa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Mutta. eräs olennainen syy venymiseen on opintojen silppuamista suureksi määräksi pakollisia osioita, kursseja ja seminaareja."

No just, nuoremmalla pojallanikin oli vaikeuksia päästä pakkovirkamiesruotsinkursseille kun reputtajia riitti, mutta kun muutaman kurssin kävi niin ainakin nimensä oppi ruotsiksi sanomaan.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Itsellä tuli kahden vuoden muuntokoulutuksen ensimmäisenä vuotena 88 op, joka oli kyllä suorituskyvyn rajoilla, jos laadukkaita arvosanoja vaatii itseltään. Viime syksynä koulua varten meni 6-7 päivää viikossa ja sen tunsi joululomalla. Uni maistui. Aikoinaan inssikoulutuksen olisi jo silloin mielestäni voinut tiivistää tahtia koventamalla tai sisältöä lisäämällä. Tällöin jäi maku, että siellä täällä enemmänkin olisi voinut perehdyttää aiheisiin. Työharjoittelua ja kesätöitä ei kuitenkaan tule nopeuttamisen takia vähentää. Enempikin työkokemus olisi parempi.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Miten olisi töiden jakaminen ainakin sellaisilla aloilla, jotka eivät vaadi korkeaa koulutusta ja pitkää kokemusta? Huvenneita tuloja voitaisiin kohtuullistaa perustulolla.

Opiskelussa puolestaan olisi ainakin syytä tehdä vapaammaksi kirjojen tenttimistä. Korkeakouluopiskelu jaettaisiin lukeneisuuteen ja kursseihin. Kirjoja voisi tenttiä sähköisesti vapaammin ja kursseille pääsy edellyttäisi, että tietty kirjallisuus olisi tentitty.

Opintotuen suuruuden voisi tehdä ainakin osittain sidonnaiseksi opintopisteiden suoritustahtiin, jolloin opiskelijalla olisi paremmin mahdollista ansaita tuloja nopeammalla opiskelulla, mikä vähentäisi tarvetta ansaita työnteolla. Nythän ne opiskelijat saavat lopulta vähemmän opintotukea opintouransa aikana, jotka valmistuvat tavoiteaikoja nopeammin.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Sidonnaisuus opiskelutahtiin olisi hyvä. Teknisesti opintopisteet olisi helposti mahdollista siirtää virastojen järjestelmiin, joten seuranta olisi helppoa.

Sähköiset tentit yleistyvät, jolloin ns. kirjatenttikurssin tentin voi suorittaa milloin haluaa. Jossain mielessä tuo kirjallisuusvaatimus joillekin kursseille toteutuu tällä hetkellä sillä, että kurssille vaaditaan jokin toinen kurssi esikurssina, tosin ei yleensä kylläkään pakollisena.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Aikoinaan, ennen kuin mitään opintoviikkomittausta oli käytössä saattoi yliopistossa suorittaa approbaaturasteen lukemalla viikossa ison pinon kirjoja. Kaikissa aineissa ei vaadittu edes peruskurssiluentoja.

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen

Kun työpaikkoja ei ole niin niitä ei ole ei ole ei ja piste. Vain se on totta, ja muu asian ympärillä käyvä kuhina on turhaa ja syyllistävää.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Oliko pakko poistaa oikeus työhön perustuslaistakin?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset