Yhteiskunnasta Muutama sana

Eläkeikä ja työvoiman riittävyys

Mielestäni minkään kansakunnan ei tulisi seilata yksioikoisesti taloustieteilijöiden ratkaisuilla. He kyllä osaavat nähdä tilastollisia ongelmia valtakunnan tasolla, mutta yleisellä ja pinnallisella tasolla. Ratkaisut tulisi usein löytää tutkimalla ongelmia tarkemmin ruohonjuuritasolla. (Kiistämättä tietenkään sitä, että myös yleisen tason ratkaisuilla voi olla isokin merkitys.)

 

Tällainen tutkiminen ei kuitenkaan välttämättä maistu poliittiselle eliitille, koska se on vaikeampaa. On helpompi "ostaa" yksi ongelmallinen luku kuin monisyinen ongelmien vyyhti, joka velloo vieläpä tasolla, josta poliitikon on vaikea tietää juuta tai jaata.

 

Eläköitymisen myöhentämiseksi voisi esimerkiksi työmarkkinajärjestöjen johdolla luoda järjestelyjä, joilla parannetaan työoloja, työaikoja, kuntoutusta jne. Toimet itsessään helpottavat työssä jatkamista, mutta lisäksi työntekijöiden saama huomio tekee saman. Osa kehitystoimista on sovellettavissa kaikkiin ikäluokkiin ja näin työolot kautta maan kehittyvät sekä sitä kautta tuottavuus. Kun eläkeikää ei yksioikoisesti nosteta, paine edellä mainittuun on suurempi ja tulos siten parempi.

 

Toinen eläkeiän nostamiseen liittyvä ongelma on, että se on varsin universaali. Työterveyshuollon tehokkuudesta riippuen työtä voivat joutua jatkamaan myöhempään sellaisetkin, joiden ei kuuluisi. Pienituloisiin miehiin sovellettuna korkea eläkeikä todennäköisesti tarkoittaisi sitä, ettei heistä suurin osa koskaan eläkkeelle pääsisikään. Mahtaa motivoida maksamaan sitä eläkettä.

 

Yksi keino eläköitymisen myöhentämiseksi on tehdä vapaaehtoisesti valitusta työnteosta elämäntapakysymys, kelpo vaihtoehto eläköitymiselle. Tarinoita ihmisistä, jotka niin ovat valinneet. Vapaaehtoisena se ehkäpä myös pitää motivaatiota korkeammalla, kuten yleensä psykologiassa ajatellaan.

 

Jos eläkeiän nostolla halutaan ratkaista eläkevarojen riittävyysongelma, tulisi miettiä, miten  vanhempien ikäluokkien työllisyys vaikuttaa nuoriin ja heidän syrjäytymiseensä. Oletan yksioikoisesti, että heidän työtarjontansa vähenee. Lisäksi kun iso osa eläkeikää odottavista on työttömänä, tulee työttömyysaste nousemaan eläkeiän noustessa. Eläkkeiden riittävyysongelma taitaa kiteytyä suurempiin eläkkeisiin ja niitä saavien pitkään ikään. Jos Suomen eläkejärjestelmä kaatuu, se kaatuu golf-kentälle.

 

Edelleen, Juhana Vartianen perää työn tarjonnan lisäämistä, jotta työtunnit lisääntyvät. Monen vertaama tarjontaa parantava Tanskan malli on saanut kehuja, mutta sielläkin työttömyys on sittemmin noussut 7-8 % seudulle. Suhdanteet ovat vahva vaikuttaja. Mielestäni ansiosidonnainen on Suomessakin liian pitkäaikainen ja sen voisi typistää ainakin vuoteen ja siirtää ylijääneet rahat jäljelle jääneille kuukausille portaittain alenevasti Tanskan mallin mukaisesti. Samalla työnhakijan tulisi muun aktiivisuuden ohessa osoittaa oma-aloitteisuus työnhaussa, vaikkapa työnantajien allekirjoittamin lomakkein. Näin siksi, että uskon kannusteen voimaan, vaikka Tanskankin malli yskii tänä päivänä. Kaikenlaisten koulutusten tulee olla oikeasti sisällökkäitä työnhakijalle. Kaikkein syrjäytyneimmille kuntoutuksen tulisi olla rahan saannin ehto.

 

MOL.FI-sivustolla avoimia työpaikkoja on noin 30.000 ja ehkäpä tuhansia ilmoitettuna muissa lähteissä. Niiden lisäksi nelinkertainen määrä on arvioidusti ns. piilotyöpaikkoja joten avoimia työpaikkoja voisi ehkä olla 140.000. Tukityöllistetyt huomioiden meillä lienee 260.000 työtöntä, eli reilu 10 % työvoimasta. Puolelle olisi teoriassa töitä. Ongelmia tarjonnevat väärä ala ja sijainti. Kirvesmiehestä tuskin tulee hoitajaa, mutta muuttamiseen tulee kannustaa ja potkia. On parempi, että mies on töissä kasvukeskuksessa kuin työttömänä alkoholistina syrjäseudulla. Toisekseen, myös syrjäseutujen työvoiman saanti parannisi, jos työvoima liikkuisi paremmin.

 

Toinen vastaava ruohonjuuritasolla ratkaistava ongelma on reilun 200.000 työkyvyttömyyseläkeläisen kuntouttaminen työelämään. Se vaatii systemaattista osaavaa työtä ja tietysti rahoitusta riittävästi. Eläkkeeseen tulee liittyä kiinteästi kuntoutus ja työelämään ylipäätään vaivojen ehkäisy. Mielenterveyssyistä on työkyvyttöminä 80.000. Suomella on periaatteessa 460.000 ihmisen työikäisten reservi työttömissä ja työkyvyttömissä. Se on liki viidesosa työvoimasta. Eli kuvainnollisesti heitä on joka viides työikäinen vastaantulija. Aika paljon.

 

Vuosikymmeniä manattuun työvoimapulaan en henkilökohtaisesti usko, enkä usko eläkeiän noston siihen edes auttavan suuresti pienen vaikuttavuuden ja työvoiman tarpeen yksipuolisuuden takia. Kunta-alalla työvoiman tarve vähenee vanhuspalveluja lukuunottamatta muun muassa tekniikan ja muun tehostumisen ansiosta. Vanhuspalveluihin taas tarvitaan lähinnä hoitajia, eikä kirvesmiehiä, joten jälkimmäisten työttömyyttä hoitajien tarve ei auta ja eläkeiän nosto pahentaa. Olisi myös kummallista, jos eläkeläisten kuntouttavat toimet eivät kehittyisi vuosien saatossa ja täten auttaisi vähentämään sairastelua sekä sen kustannuksia.

 

Kuten aiemmin kirjoitin, opiskelijoiden valmistumisen nopeuttaminen ei auttane. He ovat jo töissä. Omalla kokemuksella voin todeta opintotahdista, että jos teknisen puolen opintotahtia yliopistossa halutaan kiristää, silloin tyydytään heikompaan suoritustasoon ja/tai lasketaan opintovaatimuksia. Sitähän tämä maa kaipaakin, vähemmän osaamista.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän jarmonahkamaki kuva
Jarmo Nahkamäki

Urpilainen:
"Olennaista luotettavuuden kannalta on, että kansainväliset mittaajat tietävät, että Suomessa astuu voimaan eläkeuudistus vuonna 2017.”
http://www.hs.fi/politiikka/Urpilaista+grillattiin...

"Eläköitymisen myöhentämiseksi voisi esimerkiksi työmarkkinajärjestöjen johdolla luoda järjestelyjä, joilla parannetaan työoloja, työaikoja, kuntoutusta jne. Toimet itsessään helpottavat työssä jatkamista, mutta lisäksi työntekijöiden saama huomio tekee saman."

Sitä on kaikenlaista Tyky toimintaa ollut iät ja ajat. Tuollainen jumppa ei mitään auta. Esimiehet pitäisi laittaa koulun penkille. Siellä ne syyt pesii (huonoon ilmapiiriin tms.).

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Toimintaa on miten missäkin. Se riippuu työpaikasta ja touhun tehokkuus tulisi aina tutkia, vaikka se työtä vaatiikin. Berner on esimerkki siitä, että toimet voivat auttaa.

Esimiestoiminta on erityisen tärkeä kehityskohde, kuten sanot. Yksi peruslähtökohta voisi olla, että esimies ymmärtää olevansa auttamassa työntekijöitä parempaan tulokseen. Positiivista ja rakentavaa palautetta kannattaa antaa välittömästi, kun syytä on. Työntekijöiden pitäminen kartalla töiden ja työpaikan tilanteesta auttaa myös sitoutumaan siihen. Yleinen persoonan hyväksyntä yhteisöön auttaa pysymään siinä, kun samalla tietysti arvot ohjaavat kunnioittamaan muitakin.

Yleinen ilmapiiri työpaikoilla taitaa olla, ettei ikääntyneitä useimmiten rukoilla jäämään. Sellainen tietysti ajaa eläkkeelle. Joillain aloilla työvoimapula taas vetää toiseen suuntaan, jopa eläkkeellä jo olevia.

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

"Eläköitymisen myöhentämiseksi voisi esimerkiksi työmarkkinajärjestöjen johdolla luoda järjestelyjä, joilla parannetaan työoloja, työaikoja, kuntoutusta jne. Toimet itsessään helpottavat työssä jatkamista, mutta lisäksi työntekijöiden saama huomio tekee saman. Osa kehitystoimista on sovellettavissa kaikkiin ikäluokkiin ja näin työolot kautta maan kehittyvät sekä sitä kautta tuottavuus. Kun eläkeikää ei yksioikoisesti nosteta, paine edellä mainittuun on suurempi ja tulos siten parempi."

Juuri tuosta olen kirjoittanut, puhunut ja esille nostanut. Kategorinen eläkeiän nostaminen ei auta mielestäni taloutemme ongelmiin, jollei ensin puututa työssä jaksamisen ongelmiin. Siellä on se syy, nyt hoidetaan vain oiretta-liian aikaista eläköitymistä.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Naulan kantaan. Niin työnantajat kuin työntekijätkin ovat haluttomia eläkeiän nostoon, joten vaikka niin kävisi, tehokkuus mahtaisi olla vaisu. Osa tietysti jatkaisi työsuhteissaan vaikka sen pari vuotta pidemmälle, mutta se voi tarkoittaa kallispalkkaista työtä nuoriin verrattuna. Niinpä se muutos tuskin ainakaan yleistä palkkatasoa alentaa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset