Yhteiskunnasta Muutama sana

Suomalaiset - kuritettu kansa palvelua etsimässä

Suomessa ei ole kaikki ollut niin helppoa... Tässä koostetta:

 

Rautakaudella 500-luvulla tuli kylmyys, ilmeisesti läpi vuoden. Viljely loppui ainakin Pohjanmaalla ja elettiin kalalla. Moni taisi heittää henkensä. Oli sitä vaikeaa muuallakin: hunnit olivat jo rynnineet Eurooppaan ja kansat vaeltaneet sekä ryöstelleet kautta maanosan.

 

Rauhattoman rautakauden lopulla Suomi kiinnosti niin Novgorodia, Sveaa kuin ilmeisesti Tanskaakin. Lounais-Suomi varustettiin  linnavuorin ja vieraita väkisin tulijoita koetettiin pitää aisoissa.

 

Lopulta Ruotsi sai Suomen hallintaansa. Kuninkaan paikasta tapeltiin Ruotsissa pitkään, eikä sen takia heikko valtakunta kyennyt sotimaan. Lopulta Tanska otti koko Pohjolan johtoonsa Kalmarin unionissa, joka ei tahtonut pysyä kasassa sekään. Saksalaiset porvarit ja usein vallanpitäjätkin kuningasta myöten hallitsevat Pohjolaa.

 

Suomen itäraja on harvaanasuttua ja siitä kiistellään. Niinpä rajan puolin toisin tehdään ryöstöretkiä, kun tilaisuus on. Välillä tilanne äityi sodaksi asti (Pitkä viha). Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu autioituvat 1580-luvulla sissisotien takia. Ennen vuosisadan vaihdetta talonpojilta loppuu sietokyky ja he ryhtyvät kapinaan (nuijasota) mm. kovien verojen ja sotarasitusten takia. Kapina kukistetaan verisesti.

 

Lopulta Ruotsin kuninkaan asema vakiintuu ja alkaa sotiminen muita vastaan. Talonpojat kuolivat tauteihin sotaväessä Euroopassa, eivätkä olleet maata viljelemässä. Ruotsista tulee kuitenkin 1600-luvun suurvalta. Vuosisata huipentuu Suomessa 1695-97 suureen nälänhätään, joka tappaa tauteineen liki kolmasosan väestä, mikä on eurooppalaisittainkin vakava hävitys. Joukkohaudat ja ruumiit teiden varsilla olivat tavallisia.

 

Kun nälästä oli vasta selvitty, oli uusi piinaaja tulossa. Ruotsi ajautui taas sotaan ja Suomen miehet mm. Baltiaan valtakuntaa puolustamaan. Haavoittuva Suomi sai vieraikseen venäläiset sotilaat ja mm. kasakat, jotka kurittivat kansaa olan takaa. Venäjä hallitsi Suomea 1713-21. Pohjalaiset pistivät hanttiin ja kostoksi päätettiin koko maakunta hävittää. Osin se onnistui. Neljännes väestä kuoli. Säätyläiset ja papisto olivat paenneet Ruotsiin ja rahvas jätetty yksin kidutettavaksi, raiskattavaksi, orjuutettavaksi ja ryöstettäväksi. Ihmisiä jopa paistettiin elävältä. Oli Isoviha. Kuin erikoisena kohtalon oikkuna Etelä-Venäjän aroilta tulleiden kasakoiden suunnalta Ukrainasta tultiin 1939 taas Suomeen. Sillä kertaa vieraat kuolivat kylmään Kainuun korpeen.

 

Sotien rasituksia riitti 1700-luvun lopulle ja vuoteen 1809 saakka, kunnes Venäjän vallan alla kansa sai elää rauhassa. Kuitenkin, 60 vuotta myöhemmin tuli taas nälkä. Yli satatuhatta suomalaista kuolee heikon viljelyn, kylmyyden ja viljan viennin takia.

 

1917 ruoka on taas vähissä ja vuoden vaihteen jälkeen itsenäinen Suomi ajautuu sisällissotaan. 30-luvulla iskee lama ja tunnetusti vuonna 1939 iskee Stalin. Kansakunta oli kuilun partaalla, nälkä taas Helsingissä ja viljalaivat jälleen jäissä Itämerellä. Vuosien sotimisen jälkeen saadaan rauha.

 

90-luvun alussa iskee lama ja monet ajautuvat pitkään työttömyyteen tai ylivelkaantuvat suoranaiseen velkaorjuuteen, josta ei pitkään aikaan armahdeta.

 

Maailmassa on ollut ikävämpiäkin paikkoja asua ja se riippuu aina, mistä näkökulmasta katsoo. Selvää on, ettei Suomi ole niitä helpoimpia paikkoja ollut. Muistan lukeneeni Lofooteilla paikallishistoriasta, että hurjin vaihe oli viljan hinnan nousu joskus kauan sitten.

 

Tästä historiasta on seurannut varmasti paljon. Harvaan asutussa Suomessa harvojen mielivalta, kuten häjyjen ja virkamiesten, sai joskus jatkua pitkäänkin ilman vastaanpanijoita. Ehkäpä parhaiten selvisi vain keskittymällä omiin asioihinsa ja antamalla uhrien kärsiä yksin. Venäläinen hallintotyyli taitaa elää vieläkin. Suomalainen virkamies on tittelikeskeisesti VIRKAmies siinä missä englantilainen kollega on siviilien palvelija (civil servant). Toisaalta kansan keskuudessa arvostetaan vähään tyytymistä, mikä historiallisesti on ollut tyytyväisyyden ehto, jos vähän on ollut aina tarjolla. Toisaalta on ollut parempi olla valittamatta, niin ei tule vaikeuksia. Ehkäpä sodissakin moni pärjäsi, kun pelkäsi omaa pomoa enemmän kuin vihollista. Voisiko tässä kaikessa olla syy, kun häviämme 100-0 skandinaaveille palvelualalla? Rahvas ei vaadi, eikä sille ilman anneta. Niinpä meillä pärjää vähemmällä, mikä taas ei lännessä riitä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Onko Suomi siis kovaksi keitetty peruna?

Käyttäjän MarkkuPerttula kuva
Markku Perttula

Menneiden vuosisatojen murhenäytelmät ovat jättäneet trauman suomalaiseen kansansieluun.
Esimerkiksi nuijasota oli historiamme synkinpiä hetkiä.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Isoviha oli ilmeisen rankkaa aikaa myös, puhumattakaan sitä edeltäneestä nälänhädästä. Vilkuna on kirjoittanut Isovihasta (Paholaisen sota). Kannattaa lukea.

Pekka Salo

Ruotsi otti satoja vuosia Itämaastaan veroja, piikoja ja renkejä sekä valiosotilaita.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Jep, esimerkki siitä, että sota on kallista.

Pjotr Hadermann

Venäläiset pitävät suomalaisia kömpelöinä. Pakko olla samaa mieltä palvelusta.

Metsolat TV -sarja on tahaton komedia suomalaisesta palvelusta.

Pekka Salo

Pjotri. Venäläiset ovat aina tienneet totuuden ja ilmaisseet sen avoimesti sekä hyvin. Venäläiset ovat hallitsijakansaa ja he ovat vieneet sivistyksen kaikkialle, minne ovatkin sotiensa ansiosta päässeet.

Venäläisten mielestä ja aivan oikein suomalaiset tsuhnat ovat hitaita ja kömpelöitä. Ne ovat myös hyvin yksinkertaisia, koska ne ovat rehellisiä ja pitävät sanansa. Suomalaiset jopa palauttavat löytämänsä esineet. Venäläinen ei tee sitä koskaan, sillä irrallinen esine on sen oma, joka ensin sen havaitsee.

Keisarivallan aikana Pietarissa suomensukuisilla oli lähes monopoli nokikolareiden ammattikunnassa. Ne, kun olivat niin tyhmiä, että eivät varastaneet, kuten kunnon venäläiset.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Wahlroosin kirjan teesejä tulkiten tämä venäläisten asenne johtunee historiallisesti heikosta omaisuudensuojasta ja yksinvallasta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset