Yhteiskunnasta Muutama sana

Pakkoruotsikeskustelu ja natsikortti

Sampo Terho kertoi pakkoruotsin poistoa kannattavan aloitteen saaneen 50.000 kannattajaa. Siitä leimahti saman tien keskustelu, jossa on kuultu asiallisesti asiastakin. Monet RKP:n edustajat ovat uskottavuutensa nimissä tyytyneet toivomaan hyvää keskustelua.

 

Sitten on niitä puolustuspuheita, jotka eivät tyylillään salonkeja hurmaa. Niissä huomio on pakkoruotsin vastustajien myyttisissä salatuissa motiiveissa ja sivistymättömyydessä.

 

Vanha tuttu pakkoruotsikeskustelun törkyturpa, Paavo Lipponen, uskoo jonkinlaiseen populistien salaliittoon suomenruotsalaisia vastaan:

"...suomenruotsalaiseen vähemmistöön haluavat päästä kiinni populistit..."

Hänen mielestään populistit uskottelevat pakkoruotsin ratkaisevan maamme ongelmat. Kommentti kertoo Lipposen pitävän pakkoruotsia vastustavia yksinkertaisina, jotka uskovat yhden kielilain ratkaisevan niin velkaantumiskierteen kuin taloustaantumankin. Tämän hän on tainnut kuitenkin keksiä omasta päästään... Huomattavaa on, että hän etsii tarkoitushakuisesti rivien välistä jotain sen sijaan, että keskittyisi riveihin. Hyvä on havaita politiikan semi-natsikortti, eli populistin leima, jolla vastapuolen motiivit yritetään saastuttaa ilman perusteluja. Ikään kuin (haitallinen) populismi olisi niin ilmiselvää, ettei sitä tarvitse edes perustella. Tunnollisille kuulijoille jätetään ehkäpä tuskallinen pulmapähkinä purtavaksi: mistä se näkee sen olevan ilmiselvästi populismia (kansansuosion kalastelua)?

 

Samaisessa artikkelissa Lipponen yhdistää pakkoruotsin vastustamisen "henkiseen taantumaan":

"Kysymys on laajemmasta henkisen taantuman ilmiöstä Suomessa"

Ylevää. Lipponen haluaa profiloida vastustamisen sivistymättömäksi. Strategia taitaa valjeta. Tämä saa lisää viitteitä toiselta demarilta, Jacob Södermanilla. Hänen mielestään aloitteessa on: "sivistyksen vastustamisen henkeä".


Toisin päin käännettynä: jos osaat minun kieltäni, olet sivistyneempi. Ei järin nöyrää. Hänen mielestään pakkoruotsin vastustaminen on ruotsin vastustamista ylipäätään. Vastapuolen motiivit kyseenalaistetaan ilman todisteita - ja hän on entinen oikeusasiamies. Väite on samalla salaliittoteoria ilman perusteluja.

 

Jacob puhuu myös "hyökkäilyistä ruotsia vastaan". Voisiko kyse kuitenkin olla pakkoruotsia vastaan? Lisäksi hän ilmaisee, että nyt hyökätään. Tällöin hän ilmaisee suomenruotsalaisten olevan aggressiivisen ja väkivaltaan usein samaistettavan hyökkäyksen uhreja. Sympatiapisteet sosiaalisilta herkkiksiltä.

 

Sitten se tulee, natsikortti. Se on natsisyytös, jolla keskustelun katsotaan päättyneen ja "kortin nostajan" hävinneen. Tässä Jacobin kuvailu "ruotsin kielen torppaajista":

"Suomessa on puoluekartan oikealla laidalla fasistinen perinne"

 

Okei, se ei ollut "v*tun natsisiat", mutta ehkäpä henkilön tausta huomioiden osumme tarpeeksi lähelle. Saman tyylisellä hauskalla tavalla Carl Haglund puhuu perussuomalaisista "eräinä puolueina" eli omaa viestiä tasoitellaan. Senkin syynä on saavuttaa sosiaalisten, eli konfliktia välttelevien, ihmisten myötämielisyys, kun hän ei ole aiheuttanut heille ikävää ja yllättävää tunnekuohua. Lopulta tulee Jacobilta kunnon pöräys, johon sitaatit on hyvä päättää:  

"ruotsin kielen aseman heikentäminen on primitiivistä"

 

Kuten selväksi kävi, puolustajat loivat mielikuvaa sivistymättömistä koko ruotsin kieltä ja suomenruotsalaisia vastustavasta sekä vain kansansuosiota tavoittelevasta pakkoruotsin vastustajaporukasta. Jos sanon, ettei tuosta oikein mikään pidä yhtä totuuden kanssa, mahdankohan kovin väärässä olla?

 

Vastustajat ovat siis fasisteja, koska eivät halua opiskella ruotsia. Kiitoksia oikeusasiamiehelle.

 

Mistä sitten on kyse? Kyse on siitä, että altavastaajan otteet kovenevat. Kun asiaperustelut loppuvat, otetaan heikompi arsenaali käyttöön, koska tuntuu, että jotain on tehtävä. Altavastaajana olo tuntuu hermostuneemmalta. Tällöin annetaan itselle lupa käyttää hämäriä keinoja, kuten kyseenalaistaa vastustajan motiivit ilman perusteluja. Silloin heitetään vastapuolen maineen ylle varjoja, joihin yleisön toivotaan kiinnittävän huomionsa. Näin vastapuolen perustelujen uskottavuutta pyritään nakertamaan ilman, että olisi lainkaan (tai vain osin) pyrkinyt siihen asiaperustein. Samalla pyritään siirtämään keskustelua vastapuolen maineeseen ja näkymättömiin motiiveihin, eikä itse asiaan.

 

Opimme tästä, että jos vastapuoli reagoi näin, se on aina hukassa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Veikko Penttinen

No Lipponen ja Söderman kuuluvat jo huru-ukkoihin joten heistä viis. Tietysti se on tylsää, että osa äänestäjistä kuuntelee huru-ukkoja vanhasta muistista, mutta sellaista se elämä on.

Peräpeiliporukasta emme koskaan pääse eroon. Aika on muutoksen puolella.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Jep. Itse en tosin usko aloitteen läpimenoon, mutta askel se on sekin. En yleisestikään usko kansalaisaloitteiden läpimenoon. Ne todennäköisesti tehdään aiheista, mitkä eivät ole hallitusohjelmassa, sillä miksi muuten tehdä aloitetta, jos asia on jo putkessa. Koska ne eivät ole hallitusohjelmassa, niitä ei toteuteta. Lisäksi monen kansanedustajan voi olla hankala sitoutua aloitteisiin, ainakaan vielä.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Vielä tiivistettynä ruotsin kieliaatteen miesten tunnelmat:

Jos haluat opiskella ruotsia, olet sivistynyt.
Jos haluat opiskella jotain muuta sen tilalla, olet fasisti.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Sama jumppa jatkuu:

http://www.hs.fi/kotimaa/a1376184869968

Carl Haglund: "Pyrkimyksenä on pitkän päälle muuttaa nykytilannetta, jossa kaikilla suomalaisilla on kielestä riippumatta samat oikeudet ja mahdollisuudet."

Salaliittoteoria. Ei perusteluja. Pelokas puolustusministerimme.

Calle väittää siis, että mm. perussuomalaisilla tai ainakin aloitteen kannattajilla on pyrkimyksenä kielisyrjintä, siis rasismi. Jospa heitän vastapallon: RKP:llä on pyrkimys kielisyrjintään eli rasismiin. Esimerkiksi Ahvenanmaalla.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Anna-Maja Henriksson: "Toteutuessaan tämä heikentäisi Suomen kilpailukykyä. Suomi on taloudellisissa vaikeuksissa ja tarvitsee kielitaitoisia ihmisiä. Tarvitsemme kouluihin enemmän kielten opetusta, emme vähemmän"

Taas bluffia: ruotsin kielen valinnaisuus rinnastetaan kielen opetuksen VÄHENTÄMISEEN.

Toinen bluffi: Esitetään perustelematon väite, että kaikkien tärkeäksi kokema asia, kilpailukyky, olisi riippuvainen siitä, että MONIEN sijaan KAIKKI opiskelevat ruotsia. Samaan aikaan moni väittää, ettei ole koskaan tai juuri koskaan tarvinnut ruotsia.

Tähän bluffiin sisältyy toinen ja se on se, että kilpailukyky ylipäätään olisi riippuvainen ruotsista.

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/elinkeino...

Kovasti yritetään, mutta hankalaa on, jos tosiasiat ovat vastaan.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

RKP, argumentointivirheiden Pandora:

Carl Haglund: "Harras toive siitä, että ruotsin kielen muuttaminen vapaaehtoisessi parantaisi muiden kielten osaamista ei pidä paikkaansa. Sen jälkeen kun ruotsi muutettiin vapaaehtoiseksi yo-kokeessa, kielivarantomme on huonontunut. Jos tämä tulisi voimaan, suomalaisten kielitaito heikkenisi."

Jälleen, jos opetettava kieli vaihdetaan toiseen, se ei voi vähentää suomalaisten kielitaitoa. Edelleen, kansakuntana kieliVARANTO paranisi, kun useampi osaisi muita kieliä. Kolmanneksi, yo-kokeista poistettu ruotsi ei pakottanut tilalleen toista kieltä.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

... ja tarkennuksena: jos ruotsin kielen taito on suomalaisilla niin huono, ettei siitä ole hyötyä, voiko sitä sanoa "kielivarannoksi" ja voisiko se siten heikentyä, jos sitä ei ole.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset