Yhteiskunnasta Muutama sana

Miksi naisia ei ole johtajina?

Yle julkaisi mielenkiintoisen artikkelin naisjohtajista. Sen mukaan teollistuneissa länsimaissa naisjohtajia on kohtuudella, mutta verraten vähän. Miksi?

 

Runsaammin naisjohtajia on Itä-Aasiassa ja Itä-Euroopassa. Jälkimmäisellä alueella ilmiö lienee edesmenneen sosialismin peruja, joka suosi sukupuolista tasa-arvoa. Toisaalta, etenkin Venäjällä moni mies on ainakin ollut henkisessä alennustilassa, alkoholisoituneita, joten se raivannee naisille tilaa.

 

Mielenkiintoista on, että liki säännönmukaisesti länsimaissa naisia on vähemmän johtajina. Voisin veikata jotain: näissä maissa on paljon teollisuusyrityksiä, joissa taas työskentelee suhteellisen paljon miehiä. Joten, kärjistäen, jos ei ole mistä ottaa, ei naisia johtoon ilmesty. Suomessa, jossa tasa-arvoon on panostettu ja esimerkiksi työajan joustoja tarjottu, ei naisjohtajia ole "kuin" 24 %. Syy voi olla runsas työtarjonta hoiva-alalla, joka taas on työvoimavaltaista ja se taas tarkoittaa sitä, että alaisia on paljon ja johtajia vähän. Teollisuutemme taas pyörii koneiden varassa.

 

Maailman mitassa naisjohtajia on erityisesti terveydenhoidossa 45 %, koulutuksessa ja sosiaalipalveluissa 44 %, sairaanhoidossa 41 %, "cleantechissä" 33 % ja talousalalla 29 %. Siellähän ne naisjohtajat ovat. Näiden alojen yrityksiä ei taas Suomen pörssissä suuresti ole vaan siellä jylläävät miesvaltaiset alat. Ne alat, mitkä ovat tarvinneet investointeja koneisiin ja ulkomaille laajentumiseen. Näin yksinkertaistaen.

 

Naisten suosimia johtajan vakansseja ovat karkeasti ottaen kaikki yleiset, mutta ei-tekniset roolit, kuten talousjohtaja, HR, markkinointi ja myynti. Ranskassa on lailla pakotettu 20 % hallitusten jäsenistä olemaan naisia ja sääntöä tiukennetaan 40 %:iin. Onnea Ranskalle. Nainen tuo uutta näkökulmaa insinööri- ja miesvaltaiseen hallitukseen, kuten tuo näkökulmaa kuka tahansa soveltuvaa erilaista kokemusta omaava. En kuitenkaan usko malliin. Kykyjen tulee ratkaista. Kuten Ylen artikkelin viittaama raporttikin toteaa, edes naisjohtajat eivät suhtaudu mutkattomasti naiskiintiöihin. Jos sinut valitaan kiintiön perusteella, olisitko ylpeämpi, jos valinta olisikin tehty ihan kykyjen pohjalta? Jos kiintiöt tulisivat, ne tuhoaisivat tämän mahdollisuuden, ellei jotakuta valita yli kiintiöiden. Toisekseen, naisten työllisyys on miehiä parempi ja hoiva-alalla tulee töitä riittämään, niin ei naisten puskeminen teollisuuteen sitä työvoimapulaa auta.

 

Naisia siis on johtajina, mutta hoiva-alalla. Naiset eivät myöskään halua johtajiksi, kuten miehet.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Kiinassa ja muualla Itä-aasiassa on perinteitä, joissa vaimo tai äiti on istunut perheen lompakon päällä. Eli käytäntönä on ollut, että mies käy töissä tai pyörittää yritystä, usein poikien kanssa, mutta yrityksen taloudesta ja kirjanpidosta vastaa äiti tai vaimo. Näin myös monet Suomeenkin siirtoalisin tulleet aasialaisperheet tekevät. Tämä voi olla selitys sille, että naisjohtajuus soveltuu hyvin Itä-aasiaan. Toinen selitys on varmaan se, että naisten koulutus on näissä maissa korkeaa, ja yliopistoissa on enemmän naisia, kuin miehiä.

Juhani Piironen

Tämä on juuri yksi tärkeä syy. Aasiassa nainen on perheen talousjohtaja, joka luovuttaa miehelleen viikkorahaa.

Lisäksi Aasiassa ei ole tällaista typerää kiintiöajattelua, vaan siellä pääsee kykyjen mukaan etenemään.

Kiintiöt ovat vain yksi rasismin muoto.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Naiset ennen kotiäiteinä osasivat leipoa. Tänään konttoristeina eivät osaa johtaa eivätkä leipoa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset