Yhteiskunnasta Muutama sana

Miksi suomalaiset eivät käy kauppaa Ruotsissa?

Kuuden päivän matka läpi Ruotsin Kööpenhaminaan ja takaisin on takana. Kiinnitin huomiota siihen, mitä aiemminkin olen miettinyt: missä ovat suomalaiset, etenkin kaupat?

 

Muutama vuosi sitten tein pienen vertailun: tutkin Vantaan Jumbon kauppakeskuksen ja sen ympäristön kauppaketjujen synnyinmaat. Tein saman Tukholman keskustan Gallerialle, tosin ilman ympäristöä. Tulos on suomalaisittain tyrmäävä. Jumbon alueella rahojamme vaanii (sallittakoon raflaava kielikuva) 16 ruotsalaista ketjua. Perässä kirivät tanskalaiset ja norjalaiset kuuden ketjunsa voimin kumpikin, puhumattakaan monien muiden maiden ketjuista (16). Tukholman Galleriasta ei suomalaisia ketjuja löytynyt. Pikaisella silmäyksellä pariin muuhun keskukseen näkymä vastasi alueen tilannetta. Ruotsista on yksi suomalainen ketju kuitenkin löytynyt: K-Rauta - joka ottaa siellä turpaansa. Se on minulle iloinen asia, tsemppiä K-Raudalle rohkeudesta. Jos ei Siperia opettanut meitä palvelualalle, toivottavasti Ruotsi tekee sen. Toivon, että moni muukin menisi sinne opetettavaksi. Siitä selviämällä pärjää luultavasti miltei missä vain.

 

K-Raudan taloudelliset vaikeudet Ruotsissa kertovat mitä luultavimmin konseptin heikosta suosiosta ruotsalaisten keskuudessa. Luultavasti myydään kalliilla (tämä on vain arveluni), kun naapuri myy samaa halvemmalla. Suomalainen yrittää hurmata hyvällä palvelulla, lisukkeilla ja viehättävällä myymälällä, kun ruotsalainen kilpailija ehkäpä keskittyy asiaan: tuotteiden todelliseen käyttöarvoon ja kokonaiskustannuksiin asiakkaan kannalta. Suomalainen yrittää vielä siinä rinnalla liehitellä korkean hinnan kanssa.

 

Siinäkö suomalaisen kaupan ongelma olisi? Kaiken takana piilee pyrkimys voiton maksimointiin, kun ruotsalainen pyrkii aidommin asiakkaan kustannusten minimointiin. Tämän seurauksena ruotsalainen ketju myy asioita, joiden hinta ja hyöty kohtaavat paremmin asiakkaan mielessä. Kaupan perustehtävähän on välittää tavaraa ja palveluita tehokkaasti. Suomalainenkin saa välittämisen toimimaan, jopa hyvin. Jos tavoitteena on kuitenkin liian vahvasti oma tuotto, eikä asiakkaan hyöty, saattaa siitä seurata sivuvaikutuksia. Tällöin prosessit eivät olle sittenkään yhtä timmissä kunnossa kuin ruotsalaisella kilpailijalla, koska suuret tulot Suomessa sallivat löysemmän otteen. Tuntuma asiakkaan todellisiin tarpeisiin ei sekään ole luultavasti niin hyvä kuin länsinaapurin vesoilla. Rahastaminen on langettanut suomalaisen omaan ansaansa.

 

Kun ruotsalainen sitten saapuu Suomen markkinoille, sillä on paremmin toimiva paketti, jolla on helpompi valloittaa markkinat. Ruotsalainen on tottunut pelaamaan kovempaa. Tuore esimerkki ovat meille rantautuneet kuntosaliketjut. Eikä kyse ole vain ruotsalaisista vaan kaikesta, mikä lännestä tulee. Ruotsalaisella ketjulla on eheämpi brändi siinä missä suomalaisen kaupan hyllyjen katveessa asiakkaat miettivät, yrittääkö firma kupata ylihintaa - hymysuin.

 

Miksi näin on? Ehkäpä kyse on kaupankäynnin kulttuurista. Lännessä kauppaa on käyty vapaammin, pitempään ja enemmän, joten ostaja on oppinut vaatimaan enemmän ja myyjä tarjoamaan. Suomessa on opittu hymyilemään asiakkaalle, on opittu palvelemaankin. Se, missä taitaa olla harjoittelemista, on ymmärtää paremmin hinnan olevan keskeinen osa palvelua. Jos hinta on pahasti ristiriidassa palvelun ja tuotteen kanssa, paljastuu myyjän pinnallinen asenne asiakkaan tarpeita kohtaan. Osasyy ongelmaan on asiakkaissa. Suomessa moni vasta harjoittelee kuluttajana olemista: opetella näkemään vaivaa halvemman tuotteen etsimisessä ja asiakaspalautteen annossa. Moni vain marssii vaitonaisena lähimpään rautakauppaan.

 

Myös muita syitä suomalaisen kaupan poissaololle lännessä on esitetty. Meillä ei ole pääomia laajentumiseen, joita lännessä on jo vanhastaan valmiina. En tiedä voiko verotuksellisiakin syitä olla, kuten voittojen varaaminen investointeihin. Ne eivät kuitenkaan ole kuin hidasteita, eivätkä selitä sitä, että skandinaavit ovat jo isosti täällä. Voiko kaupan alan koulutuksessa olla eroja, joiden seurauksena lännessä osataan kehittää toimitusketjuja paremmin tai ymmärtää asiakasta syvemmin? Sanotaan myös, että suomalaiset ovat suunnanneet Viroon ja Venäjälle, eikä paukkuja ole ollut muualle. Sanoisin, että sieltä keskeneräisyyden keskeltä on ollut helppo aloittaa ja sinne ovat muutkin suunnistaneet. Laajentumista ajatellen ei pintapuolin näytä, että esimerkiksi ruotsalaiset, kuten IKEA:n Kamprad, olisivat  isolla rahalla ketjujaan perustaneet. Se, mikä lännessä on ainakin paremmin, on aito pohdinta siitä, mikä palvelee asiakasta parhaiten.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän POOL kuva
Olli Porra

Suomalaiset yritykset eivät menesty Ruotsissa, koska ruotsalaisten "sivistynyt" maailma loppuu Itämereen. Kyseessä on myös tietämättömyys ja kiinnostuksen puute Suomesta ja todellakin myös melkoinen asenneongelma, suoranainen asennevamma.

Ruotsalaisille yritykselle olemme tarjonneet sen sijaan todellisen markkinointiedun: he voivat Suomessa hoitaa koko logistiikkansa omalla kielellään, "Suomihan on kaksikielinen". Tätä etua ei ole täällä millään muulla maalla eikä tienkään suomalaisilla Ruotsissa.

K Veikko

Suomalainen suurten ketjujen liikekonsepti, jossa liikevoitot haetaan hyväveli verkoston kautta sekä "luottamuksellisilla suhteilla" kuntien päättäjiin ja valtion viranomaisiin ei ehkä oikein menesty Ruotsissa.

Ruotsalaisessa kauppapolitiikassa täytyy olla jotain vikaa... – Meillä suomalaisilla olisi heille paljon opetettavaa.

Käyttäjän mctimo kuva
Timo Korpelainen

Tuota noin, varmaan auttaisi jos suomalaiset puhuisivat ruotsia, se kuulemma avaa ovet pohjoismaisille markkinoille.
Ehkä pitäisi määrätä ruotsinkieli pakolliseksi, oppiihan sen avulla muutkin kielet. Ai niin, meillähän on se jo, miksei se toimi?

Pekka Salo

"Miksi suomalaiset eivät käy kauppaa Ruotsissa?"

Siksi, että emme osaa ruotsia riittävän hyvin. Nykykoulussa ysin lopettaneista pojista 48 prosenttia saa säälistä vitosen ruotsinkielestä. Lähde nyt siitä näillä eväillä kauppaa käymään.

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

Jos tuo nykyinen kaksikielisten määrä ei riitä Ruotsin-vientiä junailemaan, ei ongelma ole kielenosaamisessa.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Näin varmastikin on ja etenkin, kun kaksikielisemme ovat usein juuri ekonomeja, ei myynnin sen takia pitäisi tökkiä.

Toinenkin menestyjä Ruotsista löytyy: Valio erikoismaitotuotteineen. Tosin eipä ole kauppaketju, mutta kuitenkin..

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Ai puolet pojista saa vitosen ruotsista yläasteella? Saisinko lähteesi, kiitos. Minulla on aivan toisenaliset tiedot.

Pekka Salo

Viesti US-kanavalla. Kerro nyt sinä omasi.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Pieni tarkennus: päivitin vertailuni ennen jutun kirjoittamista.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Ihan hyvä kysymys blogistilta. Marimekko kai nyt ainakin toimii Ruotsissa ja Tanskassa. Ruotsalaiset ja tanskalaiset omaavat vaatebrändejä, joihin on kopsattu nopeast teemoja ison luokan catwalkeilta, mutta myyvät niitä edullisesti. Näistä suomalaiset pitävät, vaikka voisivat luoda vastapainoksi jotain muuta.

Suomalaiset ruokakaupat tuskin pärjäisivät tanskassa marinadiliha-ideologioillaan. Siellä ei pidetä sellaista hyvänä lihana lainkaan.

Suomalaisten muotoilutaidot ovat kai avainasemassa.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

"Suomalaiset ruokakaupat tuskin pärjäisivät tanskassa marinadiliha-ideologioillaan."

Niinpä. Ideologian ydin on juuri teollisten prosessien tehokkuus yli tuotteen laadun (prosessi itsessään on tuunattu tuottamaan laatua, mutta tuote on suunniteltu halvaksi, näin yleistäen ja yksinkertaistaen). Suomessa se on toiminut, mutta muualla ei.

Täällä vallitsee tuo teollisuusajattelu, koska kilpailu ei ole pakottanut Suomessa sen enempään.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset