Yhteiskunnasta Muutama sana

Kreikan todellinen luonne?

Nykyinen talouskriisi paljastanut EU:n ja EU-maiden todelliset kasvot. Tältä näyttää Kreikka näillä tiedoin.

 

Kreikka saa joka vuosi 1.5-2 % bruttokansantuotteestaan EU-tukina. Vuosituhannen taitteessa maa sai noin 3 %. Nokian hurjina vuosina yhtiö toi vastaavasti Suomeen jopa 4 % (2000), vuodesta 2004 alkaen noin 3 % ja 2009-10 enää 1.2 %.

EU on Kreikan Nokia.

 

Kuka tahansa rahoista huolestunut kysyy, menivätkö Kreikalle annetut rahat oikeisiin paikkoihin? Vahvistivatko rahat liiketoimintaa ja siten pitkäaikaista menestystä? Kysymykset ovat oikeutettuja aina, mutta etenkin tilanteessa, jossa maa on konkurssikypsä.

 

Mitä Kreikassa siis tehdään elääkseen?

Pieni tutkimus kertoo, että varustamot tuottavat 6 % Kreikan BKT:sta. Tämä liiketoiminta kasvoi sodan jälkeen, kun maiden välinen kauppa lisäsi merikuljetuksia hurjasti. Kreikan keskeinen sijainti ja meri olivat otollinen ympäristö varustamoille. Sotien jälkeen rahaa maahan toivat myös matkailijat, kun länsimaalaisilla oli varaa ja halua kiertää maailmalla. Niinpä Kreikankin talous kasvoi hyvin vuosina 1960-80. Nykyään maassa käy 16-20 miljoonaa matkailijaa vuodessa, mikä on kaksin-kolminkertaisesti Suomeen nähden. Kreikan BKT:sta 15-18 % on peräisin matkailusta.

 

Kreikan valtiolla on öljy-yhtiö, jonka liikevaihto oli 2010 noin 8.5 miljardia euroa, josta voittoa kertyi 180 miljoonaa. Suomen Neste Oilin liikevaihto oli vastaavasti 12 miljardia ja voitto 230 miljoonaa.

 

Kreikan muu teollisuus tuottaa noin 20 miljardilla (n. 8 % BKT:sta) yksinkertaistaen sementtiä, juomia, maitotuotteita ja lääkkeitä. Kreikkalaiset yritykset ovat investoineet Balkanille miljardeittain. Kreikan kauppatase ei ole mieltä ylentävää katseltavaa: se on kroonisesti pakkasella.

 

EU jakaa rahaansa etupäässä maatalouteen. Kreikan maatalous (alle 4 % BKT:sta) on väitetysti sen ansiosta uudenaikaistettu ja nostanut tuottavuuttaan.

 

Siinä olivat hyvät jutut. Kreikkalaiset eivät luota etenkään poliitikoihin, 90 % uskoo puolueiden olevan korruptoituneita. Niinpä miltei puolet, etenkin varakkaat ja Kreikassa runsasmääräiset itsensä työllistävät, kiertävät veroja 20-30 miljardilla vuosittain. Vertailuna: EU-tuet ovat 3-6 miljardia vuodessa. Sveitsin tileillä lepää 20 miljardia kreikkalaisten rahoja. Samaa duunia tekevät kreikkalaiset itsekin työpaikalla: tuntia kohden laskettuna heidän tuottavuutensa on 74 % EU:n keskiarvosta. Kreikka ei myöskään ole ollut halukas keräämään veroja, kuten täällä Pohjolassa.

Näillä eväilläpä se talous nousee suosta kuin suosta.

 

Kärjistetysti Kreikka on kansakunta, joka ei halua maksaa, eikä kerätä veroja, saati käyttää kerättyjä rehellisesti. Ahkerointikaan ei näytä maistuvan muiden malliin. Samoja vaivoja on jostain syystä muissakin Etelä-Euroopan maissa.

 

Mielenkiintoista kyllä, antiikin ajoilta tähän päivään elävät väittämät kreikkalaisista korruptoituneina, vilpillisinä ja laiskotteluun taipuvaisina näyttävät löytävän tukea nykyaikanakin tilastoista. Tästä loppuhauskutteluksi lainaus Wikipediasta:

"Greeks have been habitually stereotyped as corrupt, hedonistic, cunning, lazy, immoral and sinful by the Romans, (Cato the Elder), by Catholic knights, crusaders and bishops in the Middle Ages (Liutprand of Cremona and Ramon Muntaner)); and historians of the Enlightenment such as Edmund Burke."

 

Nyt sivistyksemme kehto on hukkunut velkoihinsa. Eiköhän anneta niille lisää rahaa!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Jälkikirjoituksena mainittakoon, että erityisesti edellä mainituista syistä johtuen en näe EU-tukien jakamisella Etelä-Eurooppaan mitään järkeä. Kreikka saa ns. koheesiotukea, koska BKT on alle 90 % EU:n keskiarvosta. BKT taas on alhainen muun muassa siksi, koska kreikkalaiset piilottelevat tulojaan. Puhumattakaan vastuuttomasta talouden hoidosta.

http://ec.europa.eu/regional_policy/thefunds/cohes...

Olkoon kansoilla vapaus ja vastuu hoitaa asiansa niin huonosti tai hyvin kuin osaavat ja tahtovat.

Sirpa Abdallah

Tuosta Talouselämässä olevasta kirjoituksesta käy hyvin selville mihin sitä rahaa menee. Makaa niin kuin petaa, taitaa sopia kyvin sanontana Kreikan kohdalla.

http://www.talouselama.fi/uutiset/et+ikina+usko+mi...

Jotain sentään on saatu aikaan tietohallinnon alallakin;
http://www.anaptyxi.gov.gr/

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Entäs Suomen todellinen luonne? Mikä saa pistämään "kamppeet yhteen" tai rahat samaan läjään Kreikan kaltaisten maiden kanssa?

Kukaan ei pääse yllättämään tässä pelissä. Ei edes itseään. Grimmin saduiltahan nämä paikoin kuulostaa. Ehkä niitä pitäisi sittenkin lukea lapsille enemmän.

Juha Hämäläinen

Tuota, tuota, Mikkoseni.

Esitit kysymyksen: "Kuka tahansa rahoista huolestunut kysyy, menivätkö Kreikalle annetut rahat oikeisiin paikkoihin?"

Voin vakuuttaa, että ei, koska johtajien korruptio. Voisin esittää tuhansia kohteita, joilla perustella väitettäni, mutta tyydyn kahteen.

Johtamani yritys sai asiakkaan, jonka kaupungilta vuokraama luonnonkauniissa puistossa sijaitseva kioski tarvitsi katoksia varjostamaan terassia. Tein suunnitelmat ja tarjouksen yhteistyössä kanssamme toimineen puuntoimittajan kanssa. Sopimus allekirjoitettiin ja asiakas maksoi etumaksun. Kaikki hyvin, loppu hyvin ?
Ei suinkaan, koska kaupungin pormestari, jonka piti hyväksyä tehtävä työ vaati, että työssä käytetään hänen ystävänsä (kaupungin kallein) puutavarakauppaa. Tarjouksen hintaa ei kuitenkaan olisi saanut nostaa toimittajan vaihdoksen takia, vaikka materiaalien hinta olisi syönyt ison osan katteestani.
Palautin etumaksun ja jätin työn tekemättä. Kaupanpäälle sain vittumaisen miehen maineen....kun en suostunut pelaamaan heidän säännöillään.

Toinen esimerkki tulee EU-tukiohjelmien suunnalta. EU antoi/antaa Leader 1, 2 ja plus ohjelmien kautta rahaa mm. turismin kehitykseen syrjäseuduilla. Tämän ohjelman hakukaavakkeiden täyttäminen oli tehty niin vaativaksi, ettei siitä tavallinen maanviljelijä, joille ohjelma oli suunnattu, yksin suoriutunut.
Ei hätää apuun ryntäsi eräs yritys, joka oli perustettu vain tätä asiaa varten. Tämä yritys kutsui halukkaat (eräässä kokouksessa yli 1000 henkeä) silloisen asuinpaikkani Orestiadan kokoon ja antoi seuraavanlaisen mahdollisuuden: "Kahden tuhannen Euron hintaan suoritetaan täydellinen palvelu konsultointeineen ja hakemuksineen.
Täydellinen kusetus...en tiedä kuinka monta ihmistä nieli syötin, mutta alueellamme kyseistä tukea sai vain "konsultti-yrityksen" omistajan veli ja kaksi ystävää....loput saivat maksaa!

Mitä tulee kreikkalaisten työntekemiseen on sanottava, että ne voiden kanssa olen töitä maassa tehnyt pesee usean muun eurooppalaisen maan duunarit niin kestävyydessään kuin yrittämisessä.

Veroja ei halua kukaan maksaa, jos niillä ruokitaan Papandreou kolmannen äidin pankkitilejä (500 miljoonaa!) tai Venizeloksen rantalinnaa jne.....

Kenties tavallisen suomalaisen tulisi toimia samoin...ai niin unohdin, että täällä se ei onnistu, kun systeemistä on rakennettu jo täydellinen (HEH) ja veronmaksulakko ei ole mahdollista, kuin yrittäjille!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset