Yhteiskunnasta Muutama sana

Lisää rahaa Suomeen näin.

Suomen vaatimaton pelastuspaketti on nyt tässä. Lopussa pieni johdatus julkisen hallinnon toimintojen tehostamiseen, jota pidän pelkkiä rakenteiden kehittämistä tärkeämpänä.

 

Yhtenä ongelmanamme on, että vaihtotase on pakkasella. Vaikka myymme ulkomaille tavaroita ja palveluita enemmän kuin sieltä ostamme, siirretään rahaa ulkomaille enemmän kuin sieltä yhteensä saamme. Syynä ollevat sijoitukset ja velat ulkomaille sekä mm. EU-maksut.

 

EU-maksuja tulisi kohtuullistaa ainakin euron yliarvostuksesta jotenkin suhteutettuna, jottei lypsylehmää tapeta. Matkailu tuo ulkomailta yli 4 miljardia euroa ja melkein 8 miljoonaa matkailijaa. Kallis euro syö muuten avokätisten venäläisturistien rahankäyttöä. Laatusertifikaatit ja uusien ideoiden levittäminen (sitä sanotaan usein koulutukseksi) tähtäimeen ja seurantaan, jotta matkailutoiminta on entistäkin tehokkaampaa ja laadukkaampaa.

 

Suomen tuodusta tavarasta selvästi eniten eli yli 17 % on öljyä. Tästä osa kannattaa yrittää korvata EU:ta aktiivisemmin kotimaisilla biopolttoaineilla (teknisten mahdollisuuksien mukaan). Toinen ratkaisu on vedyn hyödyntäminen, jota kotimaisista laitoksista saadaan varsin hyvin. Eräs huomioitava seikka on, että energian kulutus ei ole kasvanut Suomessa 2000-luvulla. Tämä helpottaa energian omavaraisuuden lisäämistä. Kaipaamme myös halpaa energiaa, joista yksi kohtuullinen vaihtoehto on kivihiili. Se vaatii kuitenkin esimerkiksi hiilidioksidin neutralointia ja muuttamista myytäviksi metalleiksi, joka onnistunee ihan suomalaisin voimin [1] [2].

 

Energiansäästöön on paljon mahdollisuuksia, joita tulisi koulutusten ja sertifikaattien puitteissa edistää.

  • Hyvien ideoiden eteen tulee tehdä töitä, niitä pitää myydä.
  • Hyvistä ideoista pitää kertoa aktiivisesti eteenpäin (markkinointia).
  • Hyvien ideoiden toteuttamista kannattaa seurata (mittarointi ja sertifikaatit).

 

Kaupan ala on ehkäpä kymmenen vuotta pohjoismaisia kilpakumppaneita jäljessä. Suomi on täynnä ulkomaisia ketjuja, mutta meikäläiset ketjut ovat kova sana vain Venäjällä, jos sielläkään. Ero on mielestäni dramaattinen. Sen syitä soisi tutkittavan. Arvelen, että meikäläiset ketjut ovat päässeet Suomessa liian vähällä, eivätkä kykene haastamaan kilpakumppaneita kustannustehokkuudessa ja asiakaslähtöisyydessä.

 

Suomen kunnat ja valtio käyttävät liikaa rahaa. Toistuvasti tulee eteen tapauksia, joissa johtaminen ei ole tätä päivää. Tärkeää olisi johtaa organisaatioita seuraavasti:

  • Mitata myös toiminnan onnistumista, eikä vain taloutta (esim. tasapainotettu mittaristo).
  • Seurata ja mitata toiminnan onnistumista prosesseina [3].
  • Järjestää organisaatio asiakkaan palvelemisen näkökulmasta, eikä hallinnon näkökulmasta [4].
  • Toiminta kannattaa järjestää ohueksi (lean): turha pois, varastot ja odottaminen minimiin [5].

Mainituista kolmas, palveluhenkisyyttä ja asiakaskeskeisyyttä korostava ajattelutapa, vaatii asiakkaiden kanssa työskentelevien parempaa huomiointia.

 

Yhteenvetona, panoksia matkailuun ja kotimaisiin energian lähteisiin. Teollisuus vaatii oman huomionsa, mutta rajasin sen pois tästä tarkastelusta. Julkinen hallinto kannattaa järjestää järjestelmällisemmin mittaamaan toimintaansa, keventämään ja ajattelemaan sitä asiakaslähtöisinä prosesseina.

 

Siinä se on. Sitten vain töihin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset