Yhteiskunnasta Muutama sana

Arno Kotrolle Suomen puolustuksesta

Kotro on vimmastunut Gustav Hägglundin Rauhan Utopia -kirjasta. Käyn tässä läpi Kotron analyysiä lähinnä Suomen puolustuksen näkökulmasta, koska kirjaa en ole lukenut.

 

Kotron mukaan palkka-armeija on yksityisarmeija. Sanat ovat sitä, mitä niillä tarkoitetaan. Palkka-armeijalla Suomessa tarkoitetaan tyypillisesti ammattiarmeijaa.

 

Kotro ihmettelee väitettä lännen puolustuksen alasajosta, vaikka EU:n sotilasmenot ovat nelinkertaiset ja miesvahvuus kaksinkertainen. EU:ssa 500 miljoonaa asukasta, Venäjällä 140 miljoonaa: yli kolme ja puoli kertaa enemmän. Nelinkertainen budjetti tarkoittaa, että köyhä Venäjä repii rahaa puolustukseensa suhteessa miltei saman verran kuin rikas länsi ja pitää suhteessa kaksinkertaisesti miehiä aseissa. Mielestäni on aivan yleisesti tunnettua, että miesvahvuutta on lännessä laskettu merkittävästi. Ruotsia kauempaa ei tarvitse tätä etsiä. Ukrainan kriisi lienee muuttanut jo trendiä.

 

Suomessa suuren reservin ei ole tarkoitus olla kerralla aseissa vaan osa on reservin reserviä. Siten sodan tullen aseissa on kerrallaan pienempi joukko ja se on taas arvioitu nykyajan tarpeiden mukaan. No, rahallakin on paljon merkitystä.

 

Onneksemme Suomen aseistus on kuitenkin monin paikoin modernimpi kuin Venäjällä ja kertauksia saa järjestämällä, vaikka Kotro armeijamme varustusta ja kykyä epäileekin. Ilmavoimien kalustoa pyritään pitämään tasokkaana. Siten laatu korvaa määrää. Lähtökohtaisesti meillä tulisi olla paremmat vehkeet kuin Venäjällä.

 

Teknologian merkitystä mielestäni myös liioitellaan. Se tietenkin auttaa paljonkin, mutta vielä tänä päivänä suurimman turvan tuo mies, asenne ja ase. Toisekseen, harvoilla mailla on huipputekniikkaan varaa ja me tuskin niitä maita vastaan varustaudumme (USA, länsi).

 

Asevelvollisuuden "itseisarvo" on (miltei) koko kansaa sitouttava vaikutus. Yleensä asia menee niin, että mitä enemmän jotain teet, sitä enemmän siihen sitoudut. Meillä on iso itänaapuri, pitkä itäraja ja suuri maa. Lisäksi olemme maantieteellisesti melko eristyksissä. Siinä on mielestäni oikein hyviä syitä suureen miesmääräämme. Jos ei teknovemputtimen takana ole miestä, sillä ei ammuta. Suuren joukon kouluttaminen on kuin vakuutus. Ehkä sitä tarvitsee, ehkä ei. Kaikkein kalleinta on, jos jättää vakuutuksen ottamatta ja ns. käpy käy.

 

Kaikella tekemisellä on muitakin hyötyjä kuin sen päätarkoitus. Niinpä asevelvollisuudestakin on monille sivuvaikutuksina monia hyötyjä.

 

Natosta on mielipiteitä suuntaan ja toiseen. Häntä, joka arvaa tulevaisuuden kehityskulut oikein, on vaikea arvata etukäteen. Nyt Naton ja Venäjän välinen konflikti vaikuttaa todennäköisemmältä kuin Suomen ja Venäjän välinen.

 

Kotroa häiritsee epätasa-arvo, kun nimenomaan miesten tulee palvella. Jokin aseeton (kuten NL:n kieltämä LottaSvärd) palvelusvelvollisuus tai -mahdollisuus naisille ei olisi välttämättä huono asia. Kotro lähtee vertaamaan Hägglundin esiin nostamaa synnyttämistä väärällä tavalla asevelvollisuuteen. Lapsi sitoo naisen elämän aika totaalisesti, kun taas asevelvollisuus tekee sen toivon mukaan jatkossakin vain muodollisesti (olet reservissä). On siis aika paljon vaatia lapsivelvollisuutta naiselta verrattuna miesten enintään vuoden asevelvollisuuteen.

 

Kyse on lopulta velvollisuudesta suojella meitä kaikkia sodan uhalta ja itse sodassa. Siitäkö pitää kitistä? Viime sodissa siviilitappiomme olivat muihin sotaa käyneisiin maihin verrattuna erittäin pienet. Voidaan siis sanoa armeijamme onnistuneen silloin siviilien suojelussa erinomaisesti.

 

Montesquieun kuvaus henkisestä ja fyysisestä veltostumisesta sopi hyvin omaan kokemukseeni helteestä. Väkivaltarikokset tietääkseni lisääntyvät kuumalla ilmalla.

 

Venäläisillä on meistä poikkeava kulttuurinen perimä. Tänään näin erään koosteen juuri nyt televisiossa pyörivän sarjan venäläisestä versiosta. Se ei lainkaan heikentänyt käsitystäni poikkeavuudesta. Sitä ei myöskään heikennä Ukrainan kriisin edesottamukset, eikä sitä heikennä se Venäjän historian tuntemus, mitä itse omaan. Sellainen kansa, millaiseksi se on koulittu. (Tämä oli sitten yleistys.) On ensiarvoista, että ymmärrämme eron venäläisten kanssa toimiessamme. Siten pärjäämme. Maailma todellakin on monikulttuurinen, eikä siitä kaikki aina ole kaunista katseltavaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Hei Mikko,

ehdin nyt kommentoida vain yhtä kohtaa. Kirjoitat, että "Kotroa häiritsee epätasa-arvo, kun naisten ei tarvitse palvella". Ei minua se häiritse, että naisten ei tarvitse mennä armeijaan. Se on aivan oikein, ja näin sen pitäisi mennä miehilläkin.

Minua häiritsee se, että maanpuolustuksen todellisia tarpeita ajatellen pyritään aivan turhaan saamaan koko miesikäluokka palvelukseen.

Modernien uhkakuvien ja tasa-arvon kannalta oikea ratkaisu olisi kaikille yhtäläisesti vapaaehtoinen palvelus.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

En satu tietämään, mikä on suunniteltu sodanajan vahvuus, mutta jatkosodassa enimmillään oli aseissa hieman yli 500 000 miestä ja se edellytti lain mukaan kaikkien miesten sotilaskoulutusta.

Käyttäjän PerttiKannisto1 kuva
Pertti Kannisto

Eiköhän härmästä löytyisi vieläkin puolimiljoonaa tarvittaessa.
Ainakin lapsuusmuistojeni mukaan, kun Suomi-kp. ja vastaavia rasvattiin navetan vintillä.

Olihan sielä muutama Tampellan valmistama Maxim, ja Emma, mutta siellä ne ovat yhä ja toivon, ettei niitä ikinä tarvittaisi.
Idästä nousee vain mustia pilviä kuin aiemmikin. On syytä seurata sitä suuntaa.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

No, okei. Sorvataan niin, että tasa-arvonäkökulmasta miesten velvollisuus häiritsee, koska naisilla vastaavaa ei ole.

Rohkenen epäillä, että edes asiantuntijat eivät kykene arvioimaan luotettavasti etukäteen varustautumisen tarvetta. Kalustoa, miehistön määrä ja luonnonoloja voi arvioida. Koulutuksen teho lienee jo vaikeampaa arvioitavaa sekä miehistön laatu. Tietysti itse tilannetta, jossa sota syttyy, on vaikea arvioida. Paljonko vihollinen on valmis panostamaan jne.

Ottaen huomioon itänaapurin koon ja arvaamattomuuden, mielellään pidän varalla riittävästi miehiä.

Vapaaehtoinen armeija voi olla vaihtoehto joskus, mutta mielestäni ei vielä vuosikymmeniin. Veikkaan.

Jonne Sirén

"Kaikella tekemisellä on muitakin hyötyjä kuin sen päätarkoitus. Niinpä asevelvollisuudestakin on monille sivuvaikutuksina monia hyötyjä."

Silloin tällöin törmään näissä (nykyisen kaltaista) asevelvollisuutta puolustavissa tähän lausahdukseen. Mitä nämä "monet hyödyt" oikein ovat? Ei, ei aleta puhumaan siitä ummehtuneesta "miehistymiskoulusta", vaan ihan konkreettisia hyötyjä?

" On siis aika paljon vaatia lapsivelvollisuutta naiselta verrattuna miesten enintään vuoden asevelvollisuuteen."

On, mutta mitä tehdään niille naisille jotka syystä tai toisesta välttyvät tältä "velvollisuudelta"? Inttiin nelivitosina?

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

"[Onko asevelvollisuudesta] ihan konkreettisia hyötyjä?"

Ei, jos tarkoitetaan ihan näkyviä aineellisia hyötyjä. Aineettomia kylläkin. Intti antaa jokaiselle jampalle jonkinlaisen kuvan siitä, millaisia ikätovereita on olemassa ja miten he toimivat. Siellä oppii käytöstapoja (nekin ovat ohjesäännöissä) sekä olemaan ja toimimaan ryhmässä. Osa saa kokemusta miesten johtamisesta. Kovat fyysiset ja henkiset haasteet sekä niistä suoriutuminen tuovat varmuutta siitä, mihin kykenee. Osalla kunto kohenee, se on konkreettista. Osa työnantajista arvostaa suoritettua asepalvelusta. Siellä oppii myös asettamaan yhteisön tavoitteet ja tarpeet omien edelle. Joillekin se on oikeasti hyvä, itsekeskeisyyttä tasapainottava, opetus. Siinäpä nyt, mitä ensi alkuun tuli mieleen.

"mitä tehdään niille naisille jotka syystä tai toisesta välttyvät tältä "velvollisuudelta"? Inttiin nelivitosina?"

Omasta puolestani ei mitään. Maailman ikävästä tolasta johtuen on toisille jouduttu määräämään velvollisuus käytännön syistä sukupuolen perusteella, jotta kaikilla olisi turva. Joillekin meistä olosuhteiden pakosta luotu velvollisuus onkin vain esivallan luoma pakko. Näin ajatellen irtaudutaan perimmäisestä tarpeesta, minkä takia velvollisuus on olemassa. Voidaan tietysti esiintyä asiantuntijoina ja väittää puolustusta ylimitoitetuksi (tai päinvastoin).

Asevelvollisuus on siis lähtenyt yhteisön tarpeesta, eikä yksilön oikeuksista ja tasa-arvosta, kuten "noidenkin pitäisi käydä intti". Hyvä kysymys siten on: jos toisten velvollisuudelle ei ole tarvetta, miksi sellainen luoda? Ei myöskään osata ennakoida, ketkä naiset hankkivat (ja ovat kykeneviä saamaan) lapsia. Lopulta velvollisuuden puutteen täyttäminen vain siksi, että niilläkin olisi velvollisuus, on vain jonkin vähemmistön valitusta siitä, että itse joutuu velvollisuuden täyttämään. Kun samalla osa ei niin tee, niin halutaan sanoutua irti yhteisestä hyvästä.

Suosittelen suurempaa myötämielisyyttä yhteisön hyväksi katsottuihin velvollisuuksiin. Jos niissä on vikaa, tietysti kannattaa toki valittaa.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Ammattisotilaiden samaistaminen palkkasotilaiksi on aikamoista halveksuntaa maamme puolustusvoimissa toimivia upseereita ja aliupseereita kohtaan, jotka kyllä osaavat erottaa käsitteet toisistaan. Ja tietenkin kaikkia maansa kansallisissa puolustustehtävissä palvelevia, maasta riippumatta.

Kenraalin osalta kyse saattaa olla asenteesta entisiä alaisia ja kollegoja kohtaan, muiden osalta vaikuttimia voidaan vain arvailla.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset