Yhteiskunnasta Muutama sana

Laskelmia uudesta eläkeiästä ja työurista

Jos eläkeikä nousee 65 vuoteen, työllisten määrä lisääntyy 20 000 ja työttömien vastaavasti 30 000.

 

Jos vuoden 2012 tilanteen mukaan tämä maallikko asiaa tarkastelee, niin tältä näyttää:

Työttömien määrä nousee olettaen työttömien osuuden väestöstä kasvavan 63-64-vuotiailla 10 % ikävuosittain, kuten 58-61-vuoden ikäisillä. Työllisten osuus väestöstä taas laskee ikävuosina 55-62 parin vuoden askelin 2 %:sta aina 8 %:iin. Täten on oletettu vähenemäksi 63 ikävuodesta eteenpäin 8 %. Silti työkyvyttömyyseläkeläisten määrä kasvaisi joka ikävuotena (62-64) edelliseen nähden yhteensä 10 000.

 

Säästö. Eläkeläisten määrä vähenisi 50 000 (3,3 %). Jos näiden keskieläke olisi se 1 500 euroa, säästöä tulisi 900 miljoonaa euroa. Kansalaisten rahaa vaativa käsi tietenkin ottaisi osan siitä takaisin valtion kassasta työttömyyskorvauksina. Tämä 30 000 uutta työtöntä, ja 650 euroa kuussa, aiheuttaisi ainakin 230 miljoonan euron laskun valtiolle. Luultavasti enemmän, koska osa korvauksista olisi ansiosidonnaisia. Kotimaisesta kulutuksesta olisi siten pois ehkä puoli miljardia euroa ja ainakin satoja miljoonia.

 

Työurat. Eläkeiän nostoa perustellaan usein työurien pidentämisellä. Sanotaan jopa, että työvoiman tarjonnan kasvu lisää kysyntää. Tätä on syytetty taikauskoksi. Jos käytetään apuna nykyistä työttömien määrää, työttömien määrä nousisi eläkemuutoksen myötä 456 000:sta 486 000:een. Kun tiedetään, että työmarkkinoilla on kymmeniä tuhansia osa-aikaisia alityöllistettynä, yli puoli miljoonaa miestyövuotta olisi tarjolla. Se olisi viidennes koko tarjonnasta. Sellaisessa ylitarjonnassa muutama iäkkäämmäksi työssä käyvä, 4 % "ylitarjonnasta", tuskin työpaikkoja havaittavasti lisää, kun eivät sitä aiemmatkaan työpaikat näytä lisänneen. Samalla osa työttömistä muuttuu epäkurantiksi reservissä odotellessaan.

 

Työkyvyttömyyseläkkeellä on 206 000 alle 63-vuotiasta ja 139 000 alle 60-vuotiasta. 60-61-vuotiaista enää puolet on töissä. Muutoksen tuomat 20 000 työllistä lisää markkinoille olisi vain kymmenesosa työkyvyttömistä. Opiskelijoiden kannustaminen voi ehkä parhaimmillaan tuoda 10 000 aiemmin työmarkkinoille. Tosiasiassa opinnot kuitenkin tapahtuvat 6,5 vuodessa ilmeisesti joko opintolainan tai lukuvuoden aikaisen työnteon voimin. Opintotuen leikkaukset tuskin auttavat asiaa vaan voivat jopa haitata, mitä pidän luultavana. Suomen tulevaisuuden tekijät ovat ahkeria jo koulussa, eivätkä kuoriudu mystisesti sellaisiksi valmistuessaan. Isokenkäistemme suuret ponnistelut voivat siis tuoda 30 000 työntekijää markkinoille, jos sitäkään.

 

Yksi poikkeus opintoihin liittyen on. Jos yliopisto-opiskelijat useammin tyytyisivät kandidaatin tutkintoon, he olisivat nopeammin tarjolla päivätyöläisiksi työmarkkinoille. Jos olisi töitä. Osa jatkaa työn puutteessa maisteriksi ja siitä tehdään ongelma. En ole globaalissa kilpailussa aivan varma, onko osaamistason laskeminen "just se meidän juttu".

 

Työuria voi pidentää seuraavin keinoin:

  • Ikäohjelmia [1] ylläpitämään työpaikan ikääntyneiden jaksamista. Loistavina esimerkkeinä Abloy, Saarioinen, Oras ja Berner. Työurat jatkuvat vuosia pidempään ohjelmien voimin. Työntekijöiden huomiointi parantaa työtyytyväisyyttä.
  • Työkykyisen työvoiman tarjontaa voi lisätä runsaasti kuntouttamalla työkyvyttömiä systemaattisesti (vaatii rahaa). Sama huomiointi toimii heihinkin kuin työntekijöihin.
  • Ero eurosta auttaa vientiämme. Tästä muistuttavat nykyään toistuvasti talousasiantuntijat Ruotsista Amerikkaan. [2]

Jos työura pitenee joillakuilla, se ei auta kansantaloutta, jos työpaikkojen määrä ei lisäänny. Ikäohjelmien kattavalla jalkauttamisella voidaan saada useita kymmeniä tuhansia ikääntyneitä jatkamaan pidempään. Todelliset tulokset tulevat muualta kuin mistä vallanpitäjät ja media puhuvat. Syynä lienee se, etteivät ikäohjelmat ja kuntoutus ole ensinnäkään kovin hyvin järjestöjohtajien vaan ruohonjuuren ihmisten käsissä. Toisekseen, medialle eläkeneuvottelut ovat uutisoitavia asioita. Oikea vastaus ei siitä kuitenkaan muutu.

 

Työttömiä ja työkyvyttömiä on yli 700 000 [3] [4], kun taas eläkeikää rukkaamalla ja opintoja nopeuttamalla voidaan saada 30 000 työllistä tai työhön valmista markkinoille. Rakettitieteen tohtori hoksaa, mihin alkaa keskittyä.

 

Riittävätkö eläkerahat: ETK 1, ETK 2, UTU

Työkyvyttömyyseläkkeet: Kela

 

Lisätty: kappale loppuun ja yksi opinnoista, 14.9.14 12:41

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Hyviä sinänsä, mutta todellisuudessa täysin turhia laskelmia. Näitähän on kaikenlaisia tehty kaikenlaisilta aloita menneisyydessä ja mitkäköhän ovat menneet oikein?

Ainoa asia on, että me emme tiedä tulevaisuudesta muuta kuin, että se ei ole sitä, mitä me luulemme. Kunnioitukseni kuitenkin blogistille siitä, että hän yrittää ennakoida tulevaa.

Lähtöolettamuksia muuttaen saamme aivan erilaisia tuloksia. Esimerkiksi kansainväliset järjestöt ovat ennustaneet, että maailma tarvitsee jopa 600 miljoonaa uutta tuottavaa työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä, mutta niitä ei taida tulla. Siis maailmassa on satoja miljoonia ihmisiä työttöminä tai ehkä saavat tehdä jotain dollarilla per päivä.

Tuo kokonaisuus ei voi olla vaikuttamatta myös Suomeen. Vain mielikuvituksen laidat sekä ääret rajoittavat eri vaihtoehtojen tarkastelua. Miten käynee pienen pikkuruisen, mutta sisukkaan Suomen? Ehkäpä hyvin, ehkäpä ei.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Niin, aikapa se lopulta näyttää kuka osui oikeaan ja kuka ei. Arviot tulevasta ovat siitä hyödyllisiä, että on edes jotain jonka mukaan suunnata. Vaikka edes väärin. Silloinkin voi edetä väärään ja korjata suuntaa huomatessaan erheen. Jos ei ole suuntaa, ei ole liikettä ja se voi itsessään olla ongelmien aiheuttaja.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset