Yhteiskunnasta Muutama sana

Analyysi: 30 % kuntien palkoista hallintoon ja muihin töihin

  • 66 % palkoista opettamiseen tai hoitamiseen.
    66 % palkoista opettamiseen tai hoitamiseen.

Kunnista ja valtiolta halutaan vähentää työntekijöitä. Näin Soini ja Sipilä vaativat ja taitavat olla oikeassa.

 

Kuntatyönantajat kertoo avuliaasti, kuinka monta työntekijää milläkin ammattinimikkeellä kunnissa työskentelee ja millä palkalla. Moniko oikeasti opettaa tai hoitaa ja moniko vain pyörittelee papereita?

 

Ymppäsin opettajat, lehtorit, ohjaajat, rehtorit ym. yhteen. Samoin tein hoitajille ja  lääkäreille. Hallintotyöhön niputin sihteerit, johtajat, päälliköt, suunnittelijat, tarkastajat, valvojat ym.

 

Muut valikoidut -ryhmässä ovat palomiehet, kokit, siivoojat, lomittajat ja kirjastojen työntekijät sekä ehdat työmiehet. Jaottelu sisältää tietoisia virheitä työsaran helpottamiseksi: mm. ohjaajina on esim. liikenteenohjaajia ja osa kokeiksi lasketuista toimii myös siivoojina. Nuo helmojen läpätykset eivät kokokuvaa muuta.

 

Ryhmässä Muut on kaikenlaista erittelemätöntä porukkaa vartijoista, myyjistä, näyttelijöistä ja äänimestareista ruuanjakajiin ja ties mihin. Kaiken kaikkiaan kunnissa on 1700 ammattinimikettä, kun erittelyssäni on ehkä kymmenesosa. Heille maksetaan 84 % palkoista.

 

Hallinnollisiin töihin menee 14 % palkoista. Sen päälle tulevat esimerkiksi rehtorien ja lääkärien hallinnolliset työt. Paljon vai vähän?

 

Sitä kai ei kukaan osaa sanoa ja se riippuu tarkastelutavasta. Jos hallintotyöläisiä ei olisi, laskennallisesti joka seitsemäs lääkärin ja hoitajan työtunti menisi hallintoon, nykyisen paperin pyörittelyn lisäksi. Noin ajatellen raskaalta tuntuu. Vertailtaessa Kirkon Ulkomaanavun hallintomenot ovat tarkastelusta riippuen joko 3,9 %, 19 % tai 30 %.

 

Suhteellisen paljon menee vielä muihin töihin rahaa, 16 % palkoista. Näyttää siltä, ettei tällä tarkastelulla päästä asian ytimeen. Tulisi tietää, onko työntekijällä tekemistä JA onko se sähläämisen aiheuttamaa ylimääräistä työtä. Täydellä varmuudella uskallan sanoa, että turhaa työtä on. Sen tietää jonojen pituudesta. Mitä pidempi jono, sitä kiireempi ja sitä enemmän sähläystä. Jonot kertovat myös käänteisesti luistaako toiminta ja pyrkiikö organisaatio käyttämään ennemminkin resurssinsa mahdollisimman hyvin vai pistämällä palvelut virtaamaan tehokkaasti jonoitta. Edellinen tutkitusti johtaa herkästi sähläykseen.

 

Entäs se hoitotyön tehokkuus? Sari Sairaanhoitaja hämmästeli Katais-korotusta, kuinka tehottomalla työnantajalla oli varaa sellaiseen. No, ei ilmeisesti ollut ja potkuja sateli. Ylipäätään 30.000 hoitajaa on poissa hoitotyöstä ja neljäsosa hoitotyössä olevista suunnittelee alan vaihtoa. Silti hoitajia haalitaan Suomeen maailman ääriä myöten. Eräät espanjalaiset sairaanhoitajat saapuivat taannoin Kotkaan. He kokivat kaikenlaista, mutta ehkä erikoisinta heidän värväämisensä kannalta oli, ettei heillä ollut tarpeeksi tekemistä työaikana ja se vieläpä stressasi [s. 43]:

Työn määrä Suomessa koettiin vähäiseksi, etenkin perusterveydenhuollossa. Erikoissairaanhoidon puolella työskentelevät espanjalaissairaanhoitajat kokivat, että Suomessa on enemmän sairaanhoitajia potilasta kohti kuin Espanjassa. Rauhallinen työtahti koettiin sekä stressiä ehkäiseväksi, että stressiä lisääväksi.

"Haluan tehdä jotain enemmän kuin istua. Minusta se on miellyttävämpää."

Espanjasta Suomeen istumaan. Kuulostaa sketsiltä.

 

Samaan aikaan toisaalla... Valtiolla palkat nousivat vuosina 2006-2012 yli 34 %, kun yrityksissä nousua oli 26 %. Laman aikana vauhdilla velkaantuva valtio on reivannut palkkojaan 14 % ylöspäin, kun yrityksissä on tyydytty 10,6 prosenttiin. Kunnissa sentään pidettiin vähän jarrua ja keulittiin vain puolitoista prosenttiyksikköä korkeammalle kuin yrityksissä. Valtiolla korotukset ovat kasvaneet: 2,3 % (2010), 3,5 % (2011) ja 3,8 % (2012). Nättiä.

 

Byrokratia puolustaa itseään muita vastaan: Julkea sektori (EVA).

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Jos työntekijällä on huono liksa kunta-alan töissä, kansantaloudellisesti ei hirveästi haittaa, jos hän on pitkiäkin aikoja tekemättä mitään työajalla.

Kieltämättä, kun oli vuosia ja vuosikymmeniä tehnyt täysin itsenäisesti ja itseohjautuvasti omien aikataulujen pohjalta töitä sekä eräänlaisissa asiantuntijatehtävissä että erittäin raskaissa suoritustasoisissa tehtävissä, tuntui oudolta, että alemman tason kuntatöissä piti todellakin oleskella työpaikalla palkanmaksun perusteena oleva työtuntimäärä ja sitten keksiä itselleen jotakin tekemistä.

Jotkut keksivät alaan liittyvää mielekästä tekemistä. Ammattikuntarajojen ja ulkoistamisten takia, esim. tietotekniikassa, saattaa tosin olla vaikeata tuoda sitä mielekästä tekemistä laajempaan käyttöön ruohonjuuritason kuntatöissä. Hyvä johto taas antaa siihen mahdollisuuksia. Toiset ehkä kuluttavat työaikaa työyhteisön sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja kälättämiseen. Tätä eroa lienee vaikea mitata millään luokitteluilla ja tilastoilla, eikä alati lisääntyvä valvonta välttämättä paranna tilannetta.

Taloudellisesti suurempi ongelma lienee, että hyväpalkkaisten, koulutusta vastaavissa tehtävissä työskentelevien työntekijöiden työajasta enenevä osa menee kaikenlaiseen kirjaamiseen ja raporttien laatimiseen, eikä niitä raportteja sitten välttämättä edes kukaan lue.

Mikrosimulaatiomallit (se mitä kuvittelen olevan mikrosimulaatiomalleja) saattaisivat olla paikallaan tilastollisten luokittelujen ja tarkastelujen rinnalla.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

"Jos työntekijällä on huono liksa kunta-alan töissä, kansantaloudellisesti ei hirveästi haittaa, jos hän on pitkiäkin aikoja tekemättä mitään työajalla."

No näin varmasti nykytilanteessa, jos vaihtoehtona olisi istuakin kotona työttömyyskorvausta vastaan. Olennaista olisi tietysti saada arvoa työajalle ja myydä se. Jos työntekijän osaamiselle ja ajalle on kysyntää, sitä kannattaa käyttää.

Oleskeluun vaihtoehtoja olisivat esim. työajan tarjoaminen toiselle kunnalle, joka taas voi tyytyä asiakkaan rooliin. Tai, kuten nyt jotkin firmat ovat alkaneet tehdä, työntekijää voi lainata toiseen kuntaan.

Osa palveluista kannattaisi luultavasti ulkoistaa, jotta työaikaa voi tarjota yksityisille yrityksille.

Kolmas, keskeinen keino, on tutkia prosessit läpi ja reivata ne timmiin kuntoon (esim. IT:n avulla, mutta myös vain järkeistämällä). Tuottavuudesta saa viitteitä erilaisten tunnuslukujen kautta, kuten paljonko on potilaita hoidettu per työntekijä ym. Mittareita tulee tietysti osata ymmärtää oikein ja johtaa muullakin tiedolla, jottei tuuskaa pelkkien numeroiden perusteella hommia ristiin.

Pekka Heliste

"Hallinnollisiin töihin menee 14 % palkoista. Sen päälle tulevat esimerkiksi rehtorien ja lääkärien hallinnolliset työt. Paljon vai vähän?

Sitä kai ei kukaan osaa sanoa ja se riippuu tarkastelutavasta. Jos hallintotyöläisiä ei olisi, laskennallisesti joka seitsemäs lääkärin ja hoitajan työtunti menisi hallintoon, nykyisen paperin pyörittelyn lisäksi. Noin ajatellen raskaalta tuntuu. Vertailtaessa Kirkon Ulkomaanavun hallintomenot ovat tarkastelusta riippuen joko 3,9 %, 19 % tai 30 %."

Vaikea vetailu, tuskin onnsituu näin yleisellä tasolla

Parempi lähstymistapa on esimiesten suhde henkilöstöön. Johtamisen perusperiaatteta on että yhdellä esimiehellä on 10 alaista

Eli jos hallintokulut ovat 14 % niin se ei ole kauheasti pielessä , esimiesten palkat kun ovat hiemen paremmat kuin alaisilla

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Jep, vaikealta näytti.

Sisällytin hallintoon kaikenlaisia virkailijoita, joista tulee iso siivu. Laskin nyt pelkästään ne, joiden nimikkeissä lukee johtaja, päällikkö tai esimies. Heidän palkkojen osuus kakusta on 5 % ja määrä 15346, joka on 3,6 % kuntatyöntekijöistä. Sitten on tietysti vuorovastaavia ym.

Kääntäen muuhun hallintoon kuin esimiesten palkkoihin menee 9 %. Siitä puolet menee sihteerien (valtaosa), virkailijoiden ja kanslistien palkkoihin. Tuo sihteerien siivu tuntuu kyllä isolta kun vertailin karkeasti erääseen yksityiseen yritykseen (4 % vs. 0,6 %).

Pekka Heliste

Sihteerien tarve johtuu kehittymättömästä byrokratiasta, sitä pyöritetään paperilla ja vanhanaikaisesti eli asintuntija tekee luonnoksen ja sihteri kirjoitta puhtaaksi.Asiantuntija korjaa jutun ja sihteeri jukaisee lopullisen

Yksityisellä asiantuntia kirjoittaa dokumentit suoraan itse, jolloin jää monta käsittelyvaihetta pois.Entisessä firmassamme paperidokut loppuivat 1990-luvn puolivälissä ja sähköiset kirjoitti henliöt itse

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Tuo Tehyn julkaisema luku 30000 lähihoitajasta poissa alalta on aika mielenkiintoinen. Heidän mukaan lähihoitajia ja vastaavia on 139000, eli 22 % on vuotanut muualle. Osa varmaan äitiyslomalla. Kunnissa lähihoitajia on 31000. Eli saman verran on poissa. Jos tuosta neljäsosa, kuten väitetään, suunnittelee lähtöä, niin se on 7750. Ei aivan vimpan mairittelevaa kuvaa jää alasta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset