Yhteiskunnasta Muutama sana

TTIPpiä Stubbille, uhkia Suomelle

EU:n komissio, USA ja jättiyritykset neuvottelevat vapaamman kaupan mahdollistamisesta Atlantin yli (TTIP-sopimus). Asiantuntijat ovat huolissaan myös Suomessa, mutta pääministerimme on mielipiteineen aivan eri mantereella luvaten, että "sopimus on riskitön". Mistä on kyse? Tietääkö kukaan?

 

Martti Koskenniemi, akatemian professori: "Ohittaa kansallisen oikeusjärjestyksen ja uhkaa demokraattisen oikeusvaltion periaatteita."

Markus Kröger, tutkijatohtori: "EU:n päättävät tahot yleensä taipuvat hyvin vahvasti neuvotteluissa yritysjohtajien kannalle."

 

Ongelmana on, että neuvotteluja salaillaan yritysten etujen takia, niinpä niistä ei tiedetä. Huhut kertovat, että eurooppalaisille tärkeitä itsestäänselvyyksiä on vedetty pöydälle kaupankäyntiä varten. Suurta kritiikkiä saa myös hämärä lyhenne ICSID. Se on Maailmanpankin pienen lakimiesporukan pyörittämä tuomioistuin, joka ratkoo yritysten ja maiden välisiä riitoja lähinnä investointien suojaamisesta. Suomellakin on vastaavia sopimuksia kehitysmaiden kanssa, jotta korruptio, arvaamaton politiikka ja viranomaismielivalta eivät hävitä yritysten liiketoimintaa. Ainakin aiemmassa neuvottelujen vaiheessa amerikkalaiset ilmeisesti pitivät EU:ta ja Suomea tässä suhteessa vastaavanlaisena kehitysmaana. Amerikkalaisen koulujärjestelmän maineen tuntien mielipide ei yllätä. Koskenniemi ja Kröger kritisoivat ICSID-oikeutta ja niiden lakimiehiä jyrkin sanoin puolueellisiksi.

 

Valitettavaa on myös, ettei asiamme ajajaan, komissioon, voi luottaa. Sen suuryritysmielisiä päätöksiä on aiemminkin tuotu EU-parlamentille ja onneksi joskus ammuttu alas kansalaisten painostuksesta (mm. tekijänoikeuslaki). Itse TTIP-neuvotteluissa komissio oli vuosi sitten tavannut kansalaisjärjestöjä kahdeksasti, kun yritysten edustajia 119 kertaa. Niinikään EU tunnetusti pelasti pankit talouskriisistä ja sosialisoi jäsenmaille velat. Nyt valtioiden rahat menevät velanmaksuun, eikä talous siksi kasva. USA toimi toisin ja sai taloutensa kasvuun, vaikka täällä siitä annetaan kunnia USA:n liuskekaasulle (Josef Ackermann, A-Studio). Mystinen hopealuoti vai kateutta? Oli miten oli, EU:n meriitit taloudessa ovat pelottavan kurjat.

 

Stubb Kataiselta tuttuun tyyliin maalaa mustan valkoiseksi ja niinpä ICSID ja TTIP ovat vain kauniita ja riskittömiä. Jostain syystä sitä ei haluta ja osata perustella kansalle vaan päinvastoin Stubb haluaa kunnon 70-luvun tyyliin, että sopimuksista kirjoitetaan yksinomaan positiivisesti, komission viestintästrategian mukaisesti.

 

Strategiassa on pulmana, ettei se toimi. Komissio yritti talouskriisissä samaa kaunistelua ja ongelmien ohittelua mutta huonolla menestyksellä. Netin aikakaudella epärehellisen vinoutuneet näkökulmat huomataan. Se vie luotettavuuden, eikä sen jälkeen ole enää millään strategialla uskottavuutta. Tämä onkin näyttänyt toteutuvan (Olli Rehnin ennustustukset kuuluisimpina vitseinä). Jos talous on mokattu, eikö edes viestinnästä kyetä oppimaan?

 

TTIP on jo menettänyt maineensa, kuten siitä neuvotteleva komissiokin, puhumattakaan joistain amerikkalaisista suuryrityksistä. Luottamus on ansaittava. Siksi neuvottelujen tulos on arvioitava huolellisesti ja näkyvästi. Vaikka Stubb väittää amerikkalaisten ja eurooppalaisten arvojen olevan hyvin lähellä toisiaan, se ei pidä paikkansa, juuri ne erot näet huolestuttavat Euroopassa.

 

Amerikkalainen bisneskulttuuri korostaa omistajien etua ja kun kaupankäynti aina kaikkialla on ostajien ja myyjien välistä valtakamppailua, tiedon hallinnan epätasa-arvo kallistaa kaupat herkemmin myyjän eduksi. Euroopassa tätä kuluttajan kannalta epäsuotuisaa asiantuntemusylivaltaa tasapainotetaan määrittelemällä kaikkien ostajien puolesta sääntöjä kaupanteolle. Tässä suhteessa voi olla huikeita kulttuurieroja: Teksasissa et esimerkiksi välttämättä saa lainkaan kirjallista työsopimusta, etkä siten irtisanomisaikaakaan. Amerikkalaiset vahvaan markkina-asemaan tottuneet yritykset voivat olla pohjoiseurooppalaisittain ja tämän päivän johtamisoppien näkökulmasta takaperoisia. Myös aito asiakaslähtöisyys voi olla vieras käsite, vaikka pinnallisesti ja helpoissa tilanteissa palvelua hyvin annettaisiinkin.

 

TTIP on kyseenalaistettava ja puitava julkisesti. Vain viisas vapaa kauppa on etu.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Suomen hyvinvointi on rakennettu kaupankäynnin vapauden varaan. Silti löytyy niitä, jotka jaksavat kritisoida TTIP-sopimusta. Useimmiten kysymys lienee siitä, että kansalliset virkamiehet ovat huolissaan asemistaan ja vaikutusvallastaan. Meteliä syntyy paljon, kun jokaisella 28 EU-maalla on oma kansallinen byrokratiansa.

Jyrki Paldán

Eihän blogisti missään vaiheessa kritisoinut kaupankäyntiä tai sen vapautta.

Avoin, kansallisen päätöksenteon seulan läpikäynyt, reilu ja rehti vapaakauppasopimus ilman investointisuojapykälää tuskin kohtaisi samanlaista vastustusta. Salailun, vuotaneiden tietojen ja erittäin varoittavien historiallisten esimerkkien jälkeen olisi hyvin harkitsematonta olla kritisoimatta tuota nykyistä hirvitystä.

Sitäpaitsi tuon sopimuksen vaikutus työllisyyteen ja hyvinvointiin on myös hyvin kyseenalainen. Tuftsin yliopiston arvioiden mukaan vaikutus voi hyvinkin olla todella pahasti negatiivinen:

http://ase.tufts.edu/gdae/policy_research/TTIP_sim...

lehtiartikkeli samasta tutkimuksesta:
http://www.morningstaronline.co.uk/a-6d30-TTIP-tra...

Käyttäjän ollimarkkanen kuva
Olli Markkanen

Pitäisi automaattisesti hylätä sopimukset joita yritetään salata kansalta.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Hyvä logiikka. Salailtavassa on vikaa.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

TTIP-sopimus on yhtä "riskitön" kuin EU/EMU-sopimuskin on ollut. Näytöt puhuvat puolestaan:

* Kansainväliset suuryhtiöt haastamassa hallituksia oikeuteen:
http://karikilpio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/158351-...

* Onko TTIP keskittävää vaiko kestävää kehitystä:
http://karikilpio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/159269-...

* TTIP-sopimus: EU ja USA kinaavat ruokakaupasta ja sijoitussuojasta:
http://karikilpio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/163246-...

Antti Jokela

Investointisuoja on aivan legitiimi intressi. Siitä ei hyödy pelkästään investoija vaan myös investoinnin kohteena oleva maa. Esimerkiksi Suomen yksi ongelma on ollut pääomien puute ja luotettava oikeusjärjestelmä alentaa kynnystä investoida maahamme.

Venetsian menestys myöhäiskeskiajalla perustui tutkimusten mukaan kehittyneeseen sopimusoikeuteen, joka mahdollisti kauppalaivojen rahoittamisen tehokkaammin kuin kilpailevissa valtioissa. Tärkeänä luottamusta lisäävänä tekijänä oli hyvämaineinen tuomioistuin, jossa riitakysymykset ratkaistiin faktojen pohjalta oikeudenmukaisesti. Luottamuksen lisääminen osapuolten välille kai on TTIP:n investointisuojankin tavoite, ja jos se toimii, niin siitä hyötyvät kaikki osapuolet.

Suomi voi itse vaikuttaa siihen, kuinka usein riitoja on tarpeen puida välimiesoikeudessa. Jos tavoitteena on houkutella lisää pääomia maahamme, niin lainsäädännössä on syytä noudattaa jatkuvuutta ja ennustettavuutta - aivan riippumatta siitä onko TTIP-sopimus voimassa vai ei. Mikäli näin toimimme muutenkin, niin ei ole odotettavissa tarvetta arbitroida kiistakysymyksiä kovin tiheään silloinkaan, kun sopimus on voimassa.

En siis kyseenalaistaisi TTIP:tä, mutta läpinäkyvyyttä sopimukseen olisi kyllä syytä lisätä.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Kirjoituksessani otin investointisuojaan kantaa, eikä sen olemassaolo sinänsä ole pointti vaan olemassaolo USA:n ja EU:n välillä. Kysymys kuuluu, mitä tautia sillä hoidetaan? Onko eurooppalainen hallinto epäluotettavaa? Annetaanko sopimuksella yrityksille mahdollisuus kupata maita, kuten on raportoitu? Investointisuojaa puolustavat mielellään ohittavat juuri kritiikin, vaikka nimenomaan sitä pitäisi käsitellä.

Antti Jokela

"Onko eurooppalainen hallinto epäluotettavaa?"

En tiedä, mutta jos se on sitä investoijan mielestä, niin investointi jää tekemättä. Jos välimiesoikeuden käyttö poistaa epäilyn ja investointi voidaan toteuttaa, niin hyvä. Kriitikot tuntuvat puolestaan ajattelevan, että välimiesmenettely on epäluotettava, mutta millähän perusteella.

"Annetaanko sopimuksella yrityksille mahdollisuus kupata maita, kuten on raportoitu?"

Läpinäkyvyyttä sopimuksen yksityiskohtiin todellakin tarvitaan.

Epäilen kuitenkin, että tätä uhkaa liioitellaan. Jotkut tuntuvat uskovan, että tämän pykälän avulla yritys voi vaatia itselleen edullisia lakeja, vaikka ideana on suojata investoijaa mielivaltaisilta lain muutoksilta investoinnin jälkeen. Meidänhän on joka tapauksessa syytä pitää yritysten toimintaympäristö ennustettavana, ja jos näin toimimme, ei pitäisi olla syytä joutua välimiesoikeuteen kovin tiuhaan.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja Vastaus kommenttiin #9

Epäluotettavuus ei sinänsä jätä investointia tekemättä. Kokonaisarvio ratkaisee. Pohjoinen ja keskinen Eurooppa ovat maariskin osalta maailman turvallisimpia investointikohteita.

Kirjoitukseni linkeistä pääsee jyvälle, mitä ongelmia välimiesmenettelyllä on ollut. On siis nimenomaan esimerkkejä siitä, etteivät asiat ole menneet kuin Strömsössä. Sen takia kritiikkiä asiaan on. Ei pidä tulkita vastustusta infantiiliksi ja periaatteelliseksi vaan kannattaa tutustua perusteisiin. Neuvottelutilanteessa kriittinen silmä on tärkeä, jotta vaaraa huonosta sopimuksesta saadaan minimoitua. Sinisilmäisyys sopimuksen väitettyjen hyötyjen sokaisemana on virhe.

Antti Jokela Vastaus kommenttiin #10

Juuri niin, kokonaisarvio ratkaisee. Se pätee sekä investoijaan, kuten sanoit, että myös koko TTIP-sopimukseen.

Rauno Partanen

"Investointisuoja on aivan legitiimi intressi. Siitä ei hyödy pelkästään investoija vaan myös investoinnin kohteena oleva maa."

Hyvin näyttää Argentiinakin hyötyneen;

http://yle.fi/uutiset/vapaakauppamaa_argentiina__i...

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja
Antti Harjula

Ironically, by signing the TTIP, the EU could well be signing its own death warrant. Jotain positiivista

http://wolfstreet.com/2014/11/29/hot-us-eu-trade-d...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset