Yhteiskunnasta Muutama sana

Säästetään virkamiehistä miljardeja

Miljardien säästöt julkiselta sektorilta esimerkiksi näin:

  • 2000 miljoonaa. Virkamiesten lomat muiden pituisiksi.
  • 300 miljoonaa. Valtion 83.000 virkamiehen palkanalennus (8 %) siltä osin kuin on noussut yksityistä sektoria enemmän viime vuosina. [1] [2]
  • 1200 miljoonaa. Kuntien työntekijöiden palkanalennus (0,8 %) siltä osin kuin on noussut yksityistä sektoria enemmän viime vuosina. [1] [3]
  • 1800 miljoonaa. Virkamiesten vähentäminen 10 % (51.500). Verohallinto on toimintaa tehostamalla sen tehnyt neljässä vuodessa. [4]

5,3 miljardia. Todettakoon kuitenkin, että...

Lomien lyhentäminen tuskin johtaa virkamiesten vähentämiseen samassa suhteessa mm. käytännön syistä. Tehdyn työn määrää se tietenkin nostaa ja työjonoja lyhentää. Se myös vähentää uuden tai korvaavan työvoiman tarvetta ja jopa johtaa irtisanomisiin. Säästö olisi siten ainakin osin laskennallinen.

Palkanalennus painottuisi keski- ja suurituloisiin. Epäilemättä kova päätös ja vähentäisi puolen miljoonan suomalaisen ostovoimaa, mutta säästäisi rahaa velkamenoista muualle. Oma kysymyksensä on, paljonko palkat ovat nousseet töiden vaativuuden nousun takia.

Virkamiesten vähentäminen ei ole Verohallinnon mukaan vähentänyt palkkakustannuksia, koska uudet toimenkuvat vaativat enemmän tietoa ja ovat siten vaativampia. Vähentäminen tulisi tietenkin tehdä todellisen tarpeen mukaan ja mikä tärkeintä: se tulee tehdä toimintoja järkeistämällä. Siihen on menetelmät olemassa. Suomi on esimerkiksi vasta kymmenes maailmassa sähköisten julkisten palvelujen tarjoajana. Kun  korttimme ovat nyt kehnot, pitäisi keulia kärkeen ja kiireellä.

 

Paremmaksi kuin Singapore?

Vuonna 1995 Singapore käynnisti hallinnon uudistusohjelman "Public Service for the 21st Century". Sen pontimena olivat kansalaisten noussut vaatimustaso ja kiristynyt taloudellinen kilpailu. Hallinnon kulttuurin ja normien tuli muuttua myötämielisiksi mm. jatkuvalle muutokselle, ennakoinnille ja innovoinnille. Työnkehitystiimit touhusivat läpi organisaatioiden, palvelun laatua parannettiin ja rakenteita seurattiin, josko olivat haitaksi edistymiselle. Nykyään Singapore on maailman kuulu tehokkuudestaan.

 

Singaporessa nähtiin hyvin eteenpäin. Julkiselta hallinnolta alettiin vaatia suurempaa ketteryyttä, kun yksityinen sektori ja muut maat askelsivat entistä nopeammin. Näyttää siltä, että Suomen julkinen hallinto on kohdannut Singaporen näkemät ongelmat. Suomessa terveysmenot ovat noin 18 miljardia. Jos Suomi olisi kuin Singapore, menot olisivat puolet vähemmän.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän PekkaKeskinen kuva
Pekka Keskinen

Jäi mietityttämään, että kun valtiolla on tukitoimintoja vähennetty ja henkilöstöstä suureneva prosentti on korkeakoulutettuja, joilla löytyy työmarkkinoita myös kruunun ulkopuolelta, niin mitä tapahtuu julkisen sektorin tärkeimmälle työkalulle, eli virkamieskunnan osaamiselle?

Valtiolla asiantuntijan ansio on n. 20 % pienempi kuin vastaavissa tehtävissä yksityisellä puolella. Jos asiantuntija tienaa valtiolla esim. 4000€/kk, niin yksityisellä hän tienaisi n. 5000€/kk. Kun tästä 4000 € vähennetään vielä tuo mainitsemasi 8%, niin silloin puhuttaisiin jo yli neljäsosan kokoisesta palkkaerosta. Ja kun palkkavertailussa trendi on se, että mitä vaativampaan tehtävään mennään, sitä suuremmaksi ero kasvaa yksityisen hyväksi, niin kysymys kuuluu, että minkälaista henkilöstöä jää tai pyrkii valtiolle ehdottamasi palkka-alen ja lomaleikkauksen jälkeen?

Sinällään julkista sektoria pitää leikata ja löytää säästöjä, mikä johtaa myös virkamieskunnan vähenemiseen, mutta senkin jälkeen on muistettava, että on kaikkien etu, että jäljelle jäävä virkamieskunta on osaavaa. Meillä on paljon rakenteita, joita tulisi pyrkiä karsimaan. Esimerkiksi ministeriöitä yhdistämällä löytyisi varmasti säästöjä. Yhdistetään alkuun vaikka MMM ja YM, sekä OM ja SM.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Olen kyllä toista mieltä:

Säännöllisen työajan keskiansio valtion erikoisasiantuntijoilla vuonna 2013 oli 4740 euroa. Yksityisellä puolella lukuisien eri alojen erityiasiantuntijat tienasivat 4222 euroa. Titteleitä oli 58 ja niistä 13 ylsi valtion palkkojen tasolle.

Eroa siis reilu 500 euroa. Mainitsemani palkkojen pudotus toisi keskiarvon 150 euron päähän.

Yleisesti ottaen pidän terveenä korruption kannalta, jos virkamiehet vaihtavat työpaikkaa.

Tilastokeskus, yksityisten palkat:
http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=005_ysk...

Tilastokeskus, valtion palkat:
http://193.166.171.75/Dialog/varval.asp?ma=010_vkp...

Käyttäjän PekkaKeskinen kuva
Pekka Keskinen

Vertaat nyt keskenään virkanimikkeellä erityisasiantuntija työskenteleviä ja työtehtävien puolesta erityisasiantuntijaksi luettavia tehtäviä. Tämä ei nyt ole ihan relevanttia vertailua. Erikoisasiantuntijanimikkeellä työskentelevät valtiolla kyllä tienaavat hyvin, mutta he ovat suhteellisen korkeissa asemissa ministeriöissä tai keskushallinnoissa. Linkittämääsi tilaston mukaan erityisasiantuntijoita oli 29 kpl.

Tehtävien luonteen mukaisen jaottelun mukaan erityisasiantuntija tienasi 2012 valtiolla 4169 €/kk. Tähän ryhmään ilmeisesti sisältyy mm. syyttäjät, tuomarit yms. Asiantuntijatyöksi luetussa työssä tienasi 3237 €/kk.

http://www.stat.fi/til/vkp/2012/vkp_2012_2013-05-2...
http://www.valtiotyonantaja.fi/lehti/fi/arkisto/4_...

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja Vastaus kommenttiin #3

Ok. Näin näkyy olevan. Lopputulema siis on, että palkat ovat samalla tasolla.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset