Yhteiskunnasta Muutama sana

EVA - maahanmuutto ja palkkadeflaatio

EVA toivoo tuoreessa raportissaan lisää maahanmuuttajia nostamaan Suomen taloutta. Ajatuksen ydin on, että työvoiman lisääntyminen laskee palkkoja, joka tekee yrityksille kannattavammaksi tarjota lisää työtä. Tästä käynnistynyt työllistyminen vähentää vapaata tarjolla olevaa työvoimaa ja nostaa aikaa myöten palkkoja, mutta se ei johda irtisanomisiin samassa suhteessa. Näin on tutkittu. Taustalla on talouden perusperiaate, kysynnän ja tarjonnan laki. Tämä on teoriaa ja todellisuuden rajoitteet teorian toteutumiselle tunnustetaan.

 

Jotta työllisiä voi saada lisää, täytyy olla vapaata työvoimaa tarjolla. Suomessa tarjontaa on etenkin kantasuomalaisissa työttömissä ja työttömyyden johdosta erilaisten palveluiden piirissä olevissa. Työvoimatoimistoissa oli viime joulukuussa 616.000 työnhakijaa, joista 516.000 vailla työtä tai työllistettynä (29.000). Työvoimaa oli kaiken kaikkiaan 2.645.000 15–74-vuotiaiden joukossa. Sen lisäksi Suomessa on työvoimaan kuulumattomia työnhakijoita 107.300, jotka ovat lähinnä koulutuksessa ja sisältyvät TEM:in työnhakijalukuihin. Työvoiman ulkopuolella on myös työkyvyttömiä, joita oli 2013 yhteensä 182.500.

 

Hyvä kysymys on, miten puolen miljoonan ihmisen työvoimareservi on laskenut palkkoja. En tiedä vastausta, mutta epäilen sen lähinnä jarruttaneen palkkojen nousua. Työehtosopimukset määräävät minimipalkkoja ja työttömyyskorvaukset työn kannattavuusrajan, joten näiden alle tuskin mennään suuressakaan työttömyydessä. Toisaalta työvoimapulakaan esimerkiksi taksialalla ei ole johtanut palkkojen merkittävään nousuun taksojen hintakaton takia.

 

Palkkojen lasku voinee siis Suomessa tapahtua ennemminkin keskipalkoissa, jos kirvesmiehet, sihteerit ja muut yksityisen sektorin työttömät työnhakijat tinkivät palkkavaatimuksistaan. Osin näin on jo tapahtunut. Kansainvälisen kilpailun kannalta kriittisen teknologiateollisuuden työntekijöiden palkat nousivat 2013 varsin vaatimattomasti 0,7 %. Talouskriisin aikana nousun jyrkkyys on ollut teollisuudessa vain noin 60 % edeltävästä ajasta. (EK) Palkat ovat siis reagoineet ilman maahanmuuttoa, koska itse työ voi myös muuttaa. Kovin suurempaa palkkamalttia tuskin voi odottaa, koska teollisuustyö vaatii monin paikoin – ennakkoluuloista poiketen – monenlaista osaamista, josta taas joutuu markkinataloudessa maksamaan. Kalliin koneen käyttäjäksi halutaan investoinnin mahdollisimman nopeasti takaisin maksava luotettava ja osaava henkilö. Edelleen, osa suomalaisista teollisuusaloista on sangen erikoistuneita, eikä maailmalta löydy osaavia työntekijöitä. Lisäksi kemian- ja metsäteollisuudessa automaatio on viety pitkälle, niinpä työn hinnalla ei voi vaikuttaa merkittävästi tuotteen hintaan. Poikkeuksen tehnee teknologiateollisuus. Metallimiehiä löytyy monista Euroopan maista ja usein kutakin konetta käyttää työntekijä, eikä vielä tänä päivänä robotti. Robottien suosio tullee kasvamaan lähivuosina.

 

EVA:n hyödyntämien teoreetikkojen pohdinnoissa maahanmuuton salaisuus lieneekin siinä, että he syövät ja asuvat. Se ruokkii asuntojen rakentamista ja ruuan valmistamista. Kuten EVA itse toteaa, puolet työikäisistä maahanmuuttajista on työttä, joten heidän ruuan ja asumisen maksaa veronmaksaja. Tämän de facto elvytysrahan (mitä sillä tarkoittaakin) voisi toki jakaa kantasuomalaisille. Mielenkiintoista on, että puolet suomalaisista työttömistä työllistyy viidessä vuodessa (EVA). Länsimaalaisista ja virolaisista maahanmuuttajista 58–63 % on työllisiä viisi vuotta maahantulon jälkeen, kun taas useimpien muiden ryhmien työllisyys on 45 %. Pohjois-Afrikasta ja Lähi-idästä tulleiden työllisyys on viisi vuotta maahantulon jälkeen 33 %. Venäläisten työllisyys on vain hiukan korkeampi, mutta nousee myöhemmin muiden ryhmien tasolle. Virolaisten työllisyys on selkeästi muita parempi, suomalaisten tasolla, ja kertonee siitä, että maahan on tultu selkeästi työ edellä. (TEM)

 

Maahanmuuttajaryhmistä suomalaisia työttömiä paremmin työllistyvät vain virolaiset ja länsieurooppalaiset. Muut maahanmuuttajat työllistyvät kymmenessä vuodessa yhtä hyvin kuin suomalaiset viidessä. Poikkeuksena ovat afrikkalaiset ja arabimaista tulleet, joiden työllisyys jää 40 %:iin. Näin ollen puolen miljoonan työttömän suomalaisen työvoimareservi toimii reservinä paremmin kuin useimmat maahanmuuttajaryhmät. Todellisia suhdelukuja voi kärjistää se, että maahanmuuttajista 17 % muuttaa pois, mutta heitä ei ole sisällytetty em. suhdelukuihin. Lisäksi 60 % työikäisistä hakeutui työnhakijaksi kolmessa vuodessa maahantulostaan. Hitaus ja harvalukuisuus epäilemättä häiritsevät työllistymistä.

 

Tulkinta lienee sangen selvä. Koska kantasuomalaisten työttömien työllistäminen on helpompaa kuin maahanmuuttajien, ei maahan kannata värvätä ruokittavia ruokkimisen työllistävyyden takia. EVA:n maahanmuuttoagendaa palvelee tilastojen valossa vain yksi ryhmä, virolaiset. Huomattavaa on, että edes länsieurooppalaiset eivät työllisty erityisen hyvin. Vasta kolmessa vuodessa työtä on noin 58 %:lla ja seitsemän vuoden jälkeen 63 %. Muiden leivän maksavat veronmaksajat. Kun maahanmuuton taloutta kasvattavasta vaikutuksesta pitää tällä tavoin maksaa velkarahalla, se luonnollisesti pidentää takaisinmaksuaikaa, ehkä jopa vuosikymmenillä.

 

EVA:n haaveessa yli 34.000 nettomaahanmuuttajasta on keskeinen ongelma relevantissa potentiaalissa. Keskeinen kysymys on, ketkä tänne voisivat muuttaa? Tällöin kannattaa tarkastella jo tänne muuttaneita. Edellä mainitusti työllisyyden kannalta potentiaalisia ovat vain virolaiset (2013: 43.000 Suomessa) ja länsieurooppalaiset. Jälkimmäinen ryhmä koostunee lähinnä englantilaisista (16.000) ja saksalaisista (5.900). Heidän muuttohaluille ei liene esteitä, joten varsin maltillinen määrä kertonee lähinnä Suomen houkuttelevuudesta. Viileä ilmasto saa karttamaan siihen tottumatonta, eikä vaikea harvojen puhuma kieli villitse sekään. Maailmassa vaihtoehtoja riittää. Suomeen tulemiseen tarvitsee tästä johtuen olla erityisen hyvä syy, merkityksellinen kilpailuetu, jotta pääsemme edes samalle viivalle muiden kanssa.

 

Virolaisia on kaksinkertaisesti englantilaisiin ja saksalaisiin nähden, Viro on lähellä ja ilmasto tuttu. Silti heitäkin on kertynyt vuosikymmenissä vain jonkin verran enemmän, mitä EVA kaipaa vuodessa nettona. Maassa on toki virolaisia enemmänkin töissä (70.000), mutta osa on Virossa kirjoilla. Virolaisten saatavuuden ongelma on, että heitä on vähän, 1,3 miljoonaa. Pelkästään Uudellamaalla, minne puolet maahanmuuttajista asettuu, on 1,6 miljoonaa asukasta. Jos joka vuosi Suomeen muuttaisi 13.000 virolaista, se tarkoittaisi joka sadatta virolaista. Kun muutto Ruotsiin oli huipussaan 1969–70, suomalaisista vajaa 0,9 % muutti.

 

Suomalainen ilmasto on tuttu lähinnä itäeurooppalaisille, mutta katseemme muualle kääntämällä huomaamme heillä olevan paljon muitakin vaihtoehtoja. Puolalaiset ovat Saksassa ja Iso-Britanniassa. Hyvä vinkki potentiaalisista tulijoista löytyy jälleen historiasta: virolaisten lisäksi Suomi on houkutellut koulutettua väestöä lähinnä Venäjältä. Venäläisiä ja virolaisia on Suomessa 109.000. Venäläisiä on paljon ja suomalainen sää tuttu. Kovin massiivinen venäläisten maahanmuutto saattaa kuitenkin olla turvallisuuspoliittisesti arka kuvio. Lisäksi venäläisten työllisyys jää 50 % tienoille vuosikymmenenkin maassaolon jälkeen.

 

Käytännössä EVA:n ajatus maahanmuutosta tarkoittaa tänä päivänä, että Helsingin seudulla maahanmuuttajat huoltavat ja siivoavat kiinteistöjä (40 % alan työllisistä), kokkaavat kebabia ja muuta ruokaa (24 %) sekä rakentavat taloja (22 %). Kiinteistöalan palkat ovat varsin alhaiset, joten palkkadeflaatiota tuskin tapahtuu. Kebab ja virolaiset raksamiehet eittämättä voivat, ja ovatkin jo, alentaneet alojensa kustannuksia. Rakennuskustannusten alenemisella voi jopa olla kansantaloudellisia vaikutuksia, mutta iso osa niistäkin kertyy materiaaleista, maasta, sääntelystä ja kilpailutilanteesta.

 

Jotta EVA:n visio maahanmuuton pelastavasta vaikutuksesta toteutuisi, Suomeen olisi saatava satoja tuhansia työikäisiä virolaisia – joita ei ole. Lienee helpompaa liittää Viro Suomeen. On mielestäni hyvä syy kysyä, voiko Suomi edes realistisesti odottaa merkittävää työperäistä maahanmuuttoa? Tunnetut syyt syrjäisyydestä, kylmyydestä ja vaikeasta kielestä taitavat realisoitua jo toteutuneessa maahanmuutossa. Niiden peittoamiseksi tulisi olla erityisiä, luultavasti taloudellisia, houkuttimia. Sen järkevyys taas on kyseenalaista, jos kansantaloudellamme on työvoimaa reservissä äärimmillään 700.000 ja koko maahanmuuton pointti palkkadeflaatiossa. Vaikka osa (101.000 työttömistä) on vaikeasti työllistettäviä, sama pätee lukuisiin maahanmuuttajiin. Toisekseen työllistettävyyttä voidaan parantaa ja sen heikentymistä ehkäistä. Insinööri keskittyisi poistamaan Suomi Oy:n työntekijöiden toimettomuutta ja kannustamalla lasten tekoon. Kaivattua osaamista, jota Suomesta ei löydy, tulisi saada muualta vaivatta, mutta sillä ei tätä kansantaloutta käännetä. Toista Elopia tuskin tulee, jos houkuttelu Nokiallekin oli haastavaa.

 

Niinpä arvaan, ettei EVA:n tavoite yksinkertaisesti voi toteutua ilman maailman mullistuksia saati, että se toteutuessaankaan toisi Suomessa samoja etuja kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Esa Niemi

Meillä on n. 1,5 miljoonaa ihmistä enemmän kuin vuonna 1950, mutta yksityisen sektorin työpaikkoja on vähemmän kuin vuonna 1950. Julkisen sektorin työllisyys taas nelikertaistui.

http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2013/09/Hyvin...

OECD esitti lääkkeitä Suomen taloudelle vuonna 2014, mutta maahanmuuttoa OECD ei suositellut. Entisetkin pitäisi saada työllistettyä.

http://www.oecd.org/eco/surveys/Overview_Finland_2...

Suomi liittyi EU/ETA alueeseen juuri tyydyttääkseen mm. työvoiman tarvettaan ja meillä on siis reilu 500 miljoonan ihmisen reservi odottamassa kunhan vain töitä löytyy.

Suomen kilpailukyky ei ole sellainen, että se kasvaisi vain työvoiman lisääntymisen kautta, vaan se edellyttää sijoitusystävällistä ilmapiiriä. Kansainvälisesti matalat palkat mutta korkeat palkkakustannukset, korkeat verot ja korkeat elinkustannukset eivät houkuttele sijoituksia eikä hyväpalkkaisia maahanmuuttajia. Suomi on EU:ssakin poikkeuksellinen maa aivovuodon takia. Ihmisiä ei voi pakottaa pysymään täällä heikon ostovoiman varassa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset