Yhteiskunnasta Muutama sana

Borg-Vartiainen - ikääntyneiden miesten työllisyys

  • Ikääntyneiden miesten koulutustaso on nuorempia alempi.
    Ikääntyneiden miesten koulutustaso on nuorempia alempi.
  • Ikääntyneiden miesten työttömyys on selvästi muita korkeampi - ja koulutus matalampi.
    Ikääntyneiden miesten työttömyys on selvästi muita korkeampi - ja koulutus matalampi.

Borgin-Vartiaisen raportissa mainitaan, että:

 

"Suomalaiset miehet alkavat jättää työmarkkinat keskimäärin jo 55 vuoden iässä, kun taas noin 70 prosenttia ruotsalaisista miehistä jatkavat työskentelyä 60–64-vuotiaina. "

 

Yksi syy terveyserojen lisäksi tähän on yli 55-vuotiaiden miesten matalampi koulutustaso. Suomen koulutusjärjestelmä on sen verran myöhäissyntyinen, että jäljet näkyvät vieläkin työikäisten koulutustasossa. 55-59-vuotiaista miehistä tutkinnon vuonna 2013 omasi 76 % ja 60-64-vuotiaista 69 %, kun nuoremmissa ikäluokissa tutkinto löytyi 82 %:lta. Työikäisten miesten ikääntyneimmällä ikäluokalla tutkinto löytyy siis 13 %-yksikköä harvemmin kuin alle 55-vuotiailta.

 

Lopputulemana työttömiä ja työkyvyttömiä siivoutuu eläkkeelle. Työmarkkinoilla kilpaillaan ja tarjontaa on.

 

Koulutustason mataluus korjautuu merkittävästi viidessä vuodessa. Jos lisäksi työkyvyttömien kuntoutus etenee kuten aivan viime vuosina, sekin tuo ja pitää yhä useampia työmarkkinoilla. Vielä näidenkin lisäksi jo tiedetään, että suomalaiset jäävät muutoinkin yhä myöhemmin eläkkeelle, jopa tehden tuoreen eläkeuudistuksen tarpeettomaksi. Näillä perusteilla voinee odottaa ikääntyneiden työllisyyden kohenevan lähivuosina kuin itsestään, ihmisten omin voimin ja kuntoutuksen ansiosta. Töitä kun vielä joku keksisi.

 

Tietolähde: Tilastokeskus: Työssäkäynti, Väestön koulutusrakenne

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (23 kommenttia)

Pekka Heliste

Kulutus myöskin vanhenee esim 1970-luvulla tehty tutkinto ei kelpaa mihinkään, koska kelpoisuusvaatimukset ovat muuttuneet

Jälkeenpäin työssäopitulla ei ole merkitystä

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Epäilemättä päivitykset koulutukseen saattaisivat parantaa kysyntää. Myös kokemus vanhenee.

Pekka Heliste

Kokemusta syntyy joka päivä lisää.Minunkin työurani aikana tekniikka vaihtui viisi kertaa.

Suomalaiset ovat myös EU:n innokkaimpia aikuisopiskelijoita.Mutta niistä syntyy harvoin pätevyyteen vaikuttavaa tutkintoa ja nyt tuki toiselle tutkinnolle ei ole enää mahdollinen

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja Vastaus kommenttiin #8

Joo tuo toisen tutkinnon tuen poisto oli ihan typerä, eikä sillä luultavasti säästä paskan vertaa, kun niin pienen piirin juttu. Jorma Ollila hankki nuorena miehenä kolme tutkintoa. Taisi kantaa hyvin korkoa.

Esa Niemi

Kustannukset, työsopimukset, pelko sairaspoissaoloista jne. Edullisempaa ja vähemmän sairastelevaa väkeä on saatavilla kun työvoimasta on ylitarjontaa ja työantajat voivat olla valikoivia. Rakennuksillekin haetaan ensisijaisesti virolaisia kuin suomalaisia vanhempia rakennusmiehiä kun on varaa mistä valita.

Rakenteelliset erot saattavat selittää eron Suomen ja Ruotsin tilanteessa.

"Työttömän mahdollisuudet päästä töihin laskevat rajusti, kun ikä alkaa numerolla viisi.

Yli 56-vuotiaalla ei käytännössä ole enää mahdollisuuksia työllistyä uudelleen, selviää Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) torstaina julkistamasta raportista.

Tilastojen mukaan viisikymppisen työllistyminen on yhtä hankalaa, oli työttömällä korkeakoulututkinto tai pelkkä peruskoulun päästötodistus.
....
Työnantajien nihkeyden taustalla voi Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtavan asiantuntijan Vesa Rantahalvarin mukaan olla useita syitä. Eläkeikää lähestyvä ei enää todennäköisesti pysy töissä kovin pitkään.

Kustannuksia voi Rantahalvarin mukaan syntyä myös työntekijän sairauspoissaoloista. "Ikä korreloi ainakin jonkin verran sairastelun kanssa. Poissaolot ovat myrkkyä työnantajalle."

Pahinta työnantajan kannalta olisi kuitenkin, jos työntekijä joutuisi työkyvyttömyyseläkkeelle. Työnantajan omavastuu voi työntekijän palkasta riippuen olla "merkittävä".

Rantahalvarin mukaan myös työntekijän tuottavuus voi laskea iän karttuessa. "Etenkin jos palkat eivät jousta."

http://www.hs.fi/ura/a1422758022945

Pekka Heliste

Suurin osa on pelkkiä luuloja.Pitkäaikaistyöttömyys koettelee ikääntyneitä meihiä, mutta sairaspoissaolot keksittyvät naisille

Vuoden 2005 eläkeuudistuksessa työkyvyttömyysriski poistettiin lähes kokonaan , vain n 1% yrityksistä eli suurimmat yritykset ,voivat saada jotain seuaamuksia eli lähinnä vakuutusmaksun nousun 0,1 % jos työkyvyttömyyksiä on paljon peräkkäisinä vuosina

Mutta ei irtisanomalla pääse eroon riskistä, jos ikääntynyt jää työttömäksi niin velvoite seuraa kunnes henkilö on eläkkeellä ja päälle tulevat korvaukset työttömyyskorvauksista esim entinen työnanatajani sai 50 miljoonan laskun irtisanotuista ikääntyneistä

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Mielenkiintoista, Rantahalvari täten ei olisi ihan kartalla.

Joka tapauksessa, monia syitä työttömyyteen ym. on, enkä halua liikaa korostaa tuota mainitsemaani koulutusta. Se kuitenkin tuntuu merkitsevän kokemuksen ohella selvästi eniten - haastattelijoiden tulkitseman innostuksen ohella - työnhaussa, joten kuvittelisi sillä olevan merkitystä myöhemminkin. Olisi myös hyvä tietää, miten eri ikäisten työttömien työnhakeminen eroaa. Alkavatko eläkeikää lähestyvät passivoitua enemmän. Ikääntyneethän jonkin rapsan mukaan hakevat vähemmän töitä kuin nuoremmat.

Tulkkaan tuota Esan linkittämän uutisen tilastoa toisin kuin itse uutisessa: työllistyminen vähenee 58-ikävuodesta alkaen selvästi, eikä vuotta aiemmin. Siihen saakka se laskee melko tasaisesti. Muutos on hyppäyksen omainen, mikä kyllä herättää epäilyksen, että siihen liittyy joitain lainsäädännöllisiä tms. vaikuttimia, kuten tietysti lähestyvä eläköityminen. Onko työnantajilla tulevaisuushorisontti neljän-viiden vuoden päähän vai jotain em. syitä?

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja Vastaus kommenttiin #12

Pakko mainita, mitä itse tajusin - ehkä myöhäisheränneenä - tilastoja pöyhiessä. 46-64-vuotiaita naisia on 80.000 enemmän kuin yhtä pitkältä jaksolta nuorimmasta päästä, n. 18-36. Se ei ollut se yllätys vaan se, että miehiä oli vastaavasti enemmän vain puolet yllä mainitusta, 40.000. Selitys on helppo, miehet eivät pysy hengissä, mutta seuraus on mielestäni yllättävänkin iso. Eli "semi-suuret" ikäluokat on "ylikansoituksen osalta" 2/3 naisia.

He myös ovat pienempi tuloisia ja siten pienempi eläkkeisiä, eli keskimääräisellä eläkkeellä menojen kasvua laskien saa liian suuret menot.

Lisäksi naiset ovat painotetummin hoitoalalla, ja siten julkisella sektorilla. Siellä ei yt-leikkuri harvenna niin taajaan ja töitäkin riittää. Sillä tätä kommentoin, kun Borg & Vartiainen "taivasteli" ikääntyneiden miesten naisia heikompaa työllisyyttä. Suhdanteet ja sektori vaikuttavat.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #12

Työnhaku hiipuu , kun on kirjoitelut tarpeeksi turhiksi osoittautuneita hakemuksia

Määrä riippuu sinnikkyydestä, mutta olen poiminut haastaatteluista lukuja 300-2000, jonka jälkeen ei ole enää haettu, on kyllästytty, jos ei ole päässyt edes yhtä kertaa työhaastatteluun

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja Vastaus kommenttiin #17

Niinhän se on. Yrittäjyys varmaan nousee osalla vaihtoehdoksi. Tilastollisesti osa myös näyttää toteuttavan vaihtoehdon.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Ehkä se voisi mennä niin, ettei ikääntynyt työtön enää saa etua työnhaussa, mutta työlliset ikääntyneet säilyttävät työnsä paremmin koulutuksensa ansiosta. Tässäkin tosin varmaan tuo Helisteen mainitsema koulutuksen ikä vaikuttaa jonkin verran. Itse vaan haluan väkisin uskoa, että työllistymisen keskeiset säännöt (koulutus ja kokemus) pätevät pääpiirteissään läpi työiän.

Pekka Heliste

Kyllä se uudellentyöllistyminen hiipuu kaikissa maissa riippumatta ns kannustimista.
Eli työttömyyskorvausten puute ei lisää työllisyyttä

Suomi on ikääntyneiden työllisyydessä EU kärkeä, Ruotsi on omaa luokkaansa johtuen työsopimuslaista, joka suosii ikääntyneitä irtisanomisissa.Suomessa tosin vaikuttaa tilastoharha, Suomessa julkisen sektorin henkilöstöstä puolet n +50-vuotiaita ja se nostaa ikääntyneien työllisyysastetta merkittävästi

Mutta Ruotsin työsopimuslain jäykkyydestä huolimatta työllisyysaste on korkea

http://www.etk.fi/fi/gateway/PTARGS_0_2712_499_304...

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja Vastaus kommenttiin #18

Tarkoitin sitä, että vaikka koulutuksen etu hiipuu iän myötä työnhaussa, kenties se kuitenkin auttaa pitämään jo olemassa olevan työn paremmin. Tästäpä löytyikin tilasto:

http://tilastokeskus.fi/til/tyokay/2012/02/tyokay_...

Työlliset oli jaettu kolmeen ryhmään iän mukaan. Käytännössä korkea koulutus suojasi työllistä työttömyydeltä kaksi kertaa paremmin kuin keskiaste. Yllättäen pelkän perusasteen koulutuksen omaavat taasen kuroivat iän myötä merkittävästi keskiastetta kiinni työttömyysriskissä.

Ikä ei merkittävästi vaikuttanut työttömyysriskiin korkeasti koulutetuilla, paitsi alimman korkea-asteen omaavilla, joista nuorilla oli keskiastettakin isompi riski työttömyyteen. Vähintään ylemmän korkeakoulutuksen omaavien riski työttömyyteen väheni iän myötä noin kuudesosalla. Siinä missä myös tutkinnottomilla riski laski, muilla se hiukkasen nousi 50-64-vuotiaiden ryhmässä. Oletan, että etenkin ryhmän vanhimmassa päässä.

Tuon mukaan koulutus siis pitää paremmin työssä kiinni ja korkeimmin koulutetuilla ote jopa hiukan vahvistuu iän myötä. Mielestäni se tukee alkuperäistä väittämääni.

Tuohon julkisen sektorin siivuun ikääntyneistä vaikuttaa varmasti myös mainitsemani ikääntyneiden naisten suuri osuus. Julkisen sektorin osuus työllisistä taitaa olla neljännes, joten sektorin työntekijöiden ikääntyneisyys täytyy suhteuttaa sen mukaan. Mahtoikohan ero olla yksityiseen sektoriin viitisen vuotta?

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #19

Korkeasti tutkinto on noin 10-15% joten koulutuksen merkitys ei ole kokonaisuuden kannalta merkittävä.

Koulutettuja suojaa myös se,että akateemisesta 60% työskentelee julkisella sektorilla tai julkisin varoin rahoitetuissa organisaatioissa
Se vähentää työttömyysriskiä olennaisesti

Kouluttamattomista 99% on töissä yksityisellä

Työnantaja selittää enemmän tuota ikääntyneen työttömyysriskiä enemmän kuin koulutus

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja Vastaus kommenttiin #21

Korkeasti koulutettuja on nykyään 32 % työikäisistä ja akateemisia 22 %. 25-54-vuotiaissa heitä on 3-4 %-yksikköä enemmän. (Lähde kirjoituksessani.)

2004 luvuin akateemisia oli valtiolla ja kunnissa 39 % kaikista (yliopistot sisältyvät vielä näihin lukuihin). Valtionyhtiöissä toki on kymmeniä tuhansia työntekijöitä, joista olettaakseni yksityisten vertainen osa akateemisia, mutta he eivät ole "yt-suojassa", kuten tunnettua (Posti, Yle...). Näillä luvuilla laskien perusasteen varassa työskennelleistä 87 % oli yksityisellä sektorilla.

http://www.2014.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiaki...

Aiemman linkkini avulla sain vähän purettua tuota koulutus-työttömyys kuviota. Ikääntyneiden miesten koulutustasoa nuorempiin laskee erityisesti vähäisempi keskiasteen koulutus. Se taas ei suuresti tarjoa perusastetta parempaa suojaa työttömyydeltä ikääntyneissä. Korkeampia koulutuksia oli 40-44-vuotiaista 36 %:lla miehistä ja 60-64-vuotiaista 28 %. Kahdeksan prosenttiyksikköä useammalla työllisellä työttömyysriski siten kaksinkertainen, +2 %-yks. (olettaen työllisten vastaavan koulutukseltaan työikäisiä). Kun korkeasti koulutettuja miehiä on 50-64-vuotiaissa 170.000, tulee +2 %-yksiköstä 3.400 työttömän lisä ko. ikäluokkaan. Se taas olisi 3,9 % ikäluokan työttömistä (80.000). Työttömyysastetta lisäävä vaikutus olisi siten 0,85 %-yksikköä.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #22

Unohdat kirkon, eläkevakuutusyhtiöt,urheiluseurat, puolueet kunnalliset yhtiöt etc Ne pyörivät yhteiskunnan rahalla ja tarjoavat runsaasti suojatyöpaikkoja

ulf fallenius

Syy on myös korkeamassa eläkemaksussa ja työntehon vähentyminen.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Työntekijän eläkemaksu nousee jo 53 vuoden iässä (5,7 % > 7,2 %).

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen

Moni voisi vanhempana tehdä työtä pienemmällä korvauksella, mutta kun se ei ole mahdollista työntekijänä. Laskutuspalvelun kautta tai yrittäjänä onnistuu, mutta se taas vaatii aktiivista luonnetta.

Pekka Heliste

Ei palkka ole sidottu ikään vaan tehtävään ja vastuuseen

Niinpä palkka on korkeimmillaan n 45 ikävuoden kohdalla ja kääntyy laskuun .Näin siis yksityisellä sektorilla.Julkisella palkkakäyrä sen sijaan lähtee lentoon taivaita kohti

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Ilmiö selittyy sillä, että Ruotsissa on laki, jonka mukaan viimeksi taloon tullut lähtee YT-neuvotteluissa ensimmäisenä. Näin pitkään työssä olleiden vanhempien työntekijöiden asema on turvattu.

Suomessa ikääntyneet potkitaan YT-neuvotteluissa usein ensimmäisinä pellolle, sillä ikääntyneiden työtehon ja sairastavuuden katsotaan olevan haitta työnantajalle.

Suomessa sama periaate, viimeisenä taloon tulleet lähtevät YT-neuvotteluissa ensimmäisinä on vain joidenkin alojen työehtosopimuksissa.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Juu, tästä laistahan oli puhe muistaakseni Borginkin suulla. 55-vuoden jälkeen eläköityminen lähtee jyrkempään kasvuun, kuten Vartiainen & Borg sanoikin. Työttömyys ei vielä silloin ole kasvanut.

Työkyvyttömyydet lisääntyvät kyllä koko ajan kiihtyen ikävuosien kertyessä. Suomalaisilla ei kroppa ja pää kestä, jos pomo pieksää suutansa ja olot on huonot.

Pekka Heliste

Ruotsissa, Saksassa ja Tanskassa valtio tukee osa-aikatyötä. Se on vain valikoitua, joten tuki ei takaa kaikille hyvää tulotasoa

Suomessa osa-aikaisia on alle 10 % ja Saksassa, Tanskassa ja Ruotsissa n 25 % luokkaa

Eli jos Suomessa osa-aikaisuus olisi yhtä yleistä niin Suomessa olisi n 250000-300000 työllistä enemmän eli työllisyysaste olisi 80 % luokkaa

Mutta ei valtiolla silti menisi paremmin, päinastoin , vaje olisi suurempi kun progression vuoksi pienemmät tulot tuottaisivat vähemmän verotuloja

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset