Yhteiskunnasta Muutama sana

Tunneli Tallinnaan?

Mielenkiintoinen mutta kallis 9-13 miljardin projekti on suunnitteilla. Helsinkiläispoliitikot ovat jo liputtaneet hankkeen puolesta.

 

Perusteluihin kuuluu tyypillisesti se, että koko Suomi hyötyy. Helsinkiläisillä on taipumusta liioitella Helsingin roolia Suomelle, mutta tässä tapauksessa perusteluitakin on. Näin silloin, jos tavaraliikennettä, kuten paperin toimituksia Eurooppaan, siirtyy tunneliin. Kuvittelisin muussa mielessä hyödyn olevan lähinnä paikallista, kun työmatkalaiset pääsevät helpommin liikkumaan.

 

Suuret projektit epäonnistuvat. Niin todennäköisesti tämäkin. Voi kuulostaa yltiöpessimistiseltä, mutta se on tutkittu juttu suurista projekteista. Liikaa optimismia, liian vähän resursseja ja aikaa. Kaupan päälle yllättäen pari muuttujaa, eli puutteellista suunnittelua. Mitä suurempi ja uudempi hanke, sitä vaikeampi. Jos tunneli joskus rakennetaan, en epäile sen valmistumista, mutta luultavasti aikataulu repeää ja siinä sivussa kustannukset. Tunnelin lopullinen hinta voi olla 14-26 miljardia euroa, eli 1,5-2 kertaa suunniteltua enemmän monien muiden hankkeiden tapaan (kuten Länsimetro, 2.5x ja 2x).

 

Suomalaiset voisivat toki olla sieltä parhaasta päästä tällaista projektia suunnittelemaan. Joissain yrityksissämme on hyvää projektikokemusta. Jättiristeilijät ja muut isot "vekottimet" valmistuvat muita paremmin ajallaan ja kustannuksissaan pysyen.

 

Englannin kanaalin tunneliyhtiöstä tuli voitollinen vuonna 2007. Siihen meni aikaa 13 vuotta. 50 kilometrin tunneliin upposi 10 miljardia puntaa (n. 14 Mrd €). Se yhdistää Lontoon Pariisiin ja Brysseliin, niinpä sen läpi kulkee kymmenen miljoonaa matkustajaa vuodessa. Vertailun vuoksi Helsinki-Vantaan läpi virtaa 16 miljoonaa matkustajaa ja Helsingin lähijuniin nousee 50 miljoonaa matkustajaa. Koska Tallinnan tunneli on 30 kilometriä pidempi, verrannollinen kustannus olisi 22 miljardia euroa. Tämä siis vuoden 1994 hinnoin. Vaikka tunnelin louhinta lienee tehokkaampaa nykyään, karmeimmillaan hanke olisi kymmenien miljardien rahareikä mutta jos se on julkista rahaa, ei kenenkään jakkara keikkuisi - paitsi ehkä vaaleissa.

 

Yllä mainitut laskelmat ovat vain pinnallisia yksinkertaistuksia. Suosittelen silti suhtautumaan suurella varauksella suunnitteluvaiheen kustannusarvioihin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (32 kommenttia)

Janne Suuronen

Pari huomiota.

- Porkkalanniemen kärjestä olisi matkaa Tallinnaan (Piritaan) vain 50km
- Suomen ja suomenlahden alla oleva kallioperä on kovaa vakaata graniittia. Sellaiseen tunnelin rakentaminen on englannin-ranskan liitukiveä halvempaa
- nykyisellään Suomea voi kuljetuksellisesti kutsua saareksi kaiken muun, paitsi idänkaupan osalta

Muutoin ei voi kuin yhtyä "mielenkiintoinen mutta kallis" lauseeseesi.

Kalle Könönen

No niin, professori Pekka Särkän mukaan Tallinnan tunneli maksaisi siis vain hieman enemmän, kuin Pisara rata. Ja 100km pitkän tunnelin louhiminen 1500,- per metri. Sehän tarkoittaisi 150 miljoonaa. Hetihän tuo kaivaminen kannattaisi sitten aloittaa ja unohtaa YIT:n kohta aloittama 30 miljoonan case study kun kerran on halpaa kuin saippua.

Sveitsissä Gothardtin tunneli 55km aloitettiin 1993 ja pitäisi valmistua 2016. Hintaa tuolle kertyy yli 10 miljardia. Tämä tullee kuitenkin olemaan kannattava, sillä laivalla ei Alppien yli pääse.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja Vastaus kommenttiin #16

Tavallinen rautatie maksaa 10000 e/m (http://www.railway-technical.com/finance.shtml).

Kannattaa siis vetää tunneli Berliiniin saakka. ;)

No, tuo 1500 e/m on vain louhinnan hinta, mutta halvalta tuntuu.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Kyllä, itsekin tarkistin tuon matkan Porkkalanniemeltä. Muistelen myös itsekin kuulleeni sanotun, että graniitti on halvempaa kaivaa. Se, miten tunnelin rakentamisen hinta on vuodesta -94 muuttunut, on oma kysymyksensä.

Suomi on todellakin saari. Ei vain Itämeren takia vaan myös siksi, että Pohjanlahden länsipuolella asuu Ruotsin alueella alle 1,5 miljoonaa asukasta ja pohjoisessa sekä idässä ei juuri sen enempää. Vain meistä nähden lounaassa (Ruotsi Tukholmasta etelään), kaakossa (Pietari) ja etelässä Baltiassa on vilskettä. Ero on valtava Keski-Eurooppaan nähden.

Kalle Könönen

Löytyisikö sinulta Mikko minkäänlaista lähdettä tuolle tunnelin kaivuun halpuudelle? Tarkoitan, että käsittääkseni nykyaikaiset tunneliporat tekevät valmista tunnelia juuri kalkkipohjaisissa kallioissa varsin tehokkaasti ja nopeasti. Tietääkseni tekniikkaa ei voi soveltaa graniittiin sen kovuuden takia. Graniittiin tunnelit kaivetaan perinteisellä räjäyttämismenetelmällä, joka on varsin hidasta ja kallista erityisesti pitkien tunnelin perien yhteydessä, kuten tässä tapauksessa väistämättä olisi kyse.

Janne Suuronen

Vaikken Mikko olekaan niin vastaan. Pääkaupunkiseudun länsimetron valtaisia poria on käyty ihmettelemässä amerikkalaisia jättikoneita-sarjaa myöten.

Nykyaikainen tunnelin rakentaminen suurilla jyrsimillä siis luonnistuu myös graniitille.

Kalle Könönen Vastaus kommenttiin #19

Suomessa ei varsinaisia valtaisia tunneliporia ole käytetty. Siis sellaisia, jotka tekevät valmista tunnelia ja kuljettavat porausjätteen pois ja joita on maailmalla käytetty mm. Kanaalissa ja vaikkapa Gothardtin tunnelissa Sveitsissä (rakenteilla yli 20 vuotta, eikä vielä valmis). Suomessa kaikki suuremmat tunnelit on tehty perinteisellä kalliopora ja räjäytysmenetelmällä. Mainitsemassasi ohjelmassa esiteltiin juuri tätä samaa tekniikkaa.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Juu ei ole lähdettä. Esson Rane se ei kuitenkaan ollut. Liian kauan aikaa kulunut. Asiantuntijaksi väittäisin, mutta itsehän en tiedä. Kova kivi tietysti tuntuu kovalta hommalta kaivettavaksi ja pitkästä tunnelista täytyy kuljettaa kiveä pitkä matka ulos.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

En usko, että kustannukset nousevat suoraan suhteessa tunnelin pituuteen.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Se riippuu varmaankin alku- ja loppuvaiheen kustannusten osuudesta koko potista ja lisääntyvätkö kustannukset tunnelin pidentyessä. Luultavasti olet oikeassa vähintäänkin jossain määrin. Vertailtaessa Länsimetroon tulisi ehkä 10 miljardin kustannukset tunnelille.

Kalle Könönen

En minäkään usko. Taitaa kustannukset nousta eksponentiaalisesti suhteessa pituuteen.

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen

Jos tämä toteutuisi, ehkä Pisara-rataa ei tarvittaisi. Junat kävisivät Tallinnassa kääntymässä. Siivoaminenkin olisi siellä halvempaa.

Suomenlahden ympäri kulkeva moottoritie voisi tulla halvemmaksi autoliikenneratkaisuksi.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Tunnelissa ei ole järjen häivää. Sinun ja Rajalan ajatuksissa taas kyllä.

Jos maaliikennettä ajatellaan, linja kannattaa vetää Oulu - Jyväskylä - Pietari - Varsova reittiä. Venäjä on se iso maa tuossa matkan varrella, ei Baltia. Helsinki jää nyt vähän sivuun mutta kyllähän se nyt muutenkin on koko Suomen kannalta vähän syrjäkylä.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Juho Joensuu

No sinulle ei sitten tullut mieleen tuo ajomatka Pitetarin kautta. Sen lisäksi muutama byrokraattinen rajamuodollisuus, korruptio ja muut kuljetukseen liittyvät riskit.

Miksi luulet, että kaavailemaasi reittiä joku käyttäisi tulevaisuudessa, kun nytkään kukaan ei sitä käytä.

Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala

Täysin kuolleena syntynyt tämä tunneli-idea, ellei sitä saa jollain konstilla aikaan hyvin edullisesti.

3D-tulostus tulee mullistamaan globaalin tuotantorakenteen, ja tavaroiden siirtely tulee näin ollen vähenemään radikaalisti. Tallinnaan tunnelin sijaan voisimme porailla asutuskeskuksiin geotermisiä lämpövoimaloita. Sellaisesta poraamisesta hyötyisimme kaikki, rahat säästyy ja päästöt tippuvat radikaalisti.

3D-tulostus mullistaa globaalin tuotantorakenteen http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/312591...

Muuttaako 3D-tulostus maailman? http://www.hs.fi/tekniikka/a1363933593081

Fortum ja St1 aloittavat geotermisen lämmöntuotannon pilottihankkeen Espoossa https://www.fortum.fi/fi/media/Pages/fortum-ja-st1...

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Pitäisikö jonkun laskea tunnelista saavutettavat säästöt valmistumisen jälkeen, vaikka 50 seuraavan vuoden ajalta.

Muuten Päijännetunneli on 120 km pitkä ja se maksoi n. 200 miljoonaa euroa.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Suomi on pussin perällä, mikä on todellinen haitta taloudelliselle kehitykselle. Vaarana on, että jäämme syrjään Euroopan kehityksestä. Tunneli vähentäisi Suomen eristäytyneisyyttä ja olisimme lähempänä Euroopan keskustaa.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Vesikuljetus on edullisin kuljetusmuoto. Jutut "pussinperällä olemisesta" ja "eristäytyneisyydestä" ovat lähinnä tunnelilobbareiden mielikuvamainontaa.

Samaa mielikuvamainontaa on muuten myös pelkistä louhintakustannuksista puhuminen tunnelihankkeen yhteydessä. Louhintakustannukset kun ovat vain pieni osa liikennetunneleiden kustannuksista. Jotakin viitettä tästä voi saada tutustumalla vaikkapa Turun moottoritien tai Vuosarren sataman tunneleiden kustannuksiin sekä niiden vaikutuksesta kyseisten hankkeiden aikatauluihin.

Tässä näyttää valitettavasti olevan kyse Suomeen pesiytyneesatä rakenteellisesta korruptiosta, jossa yhteiskunnan rahoja pyritään upottamaan järjettömiin hankkeisiin joita myyntivaiheessa perustellaan utopistisilla kustannus- ja hyötyarvioilla. Tuskinpa tämä järjettömyys koskaan päätyy toteutukseen asti, niin hulluksi en sentään meidän päättäjiämme usko, mutta rahakkaita konsulttitoimeksiantoja tämä puuhastelu saattaa poikia.

Heli Hämäläinen

Infrastruktuuri-investoinnista ei tarvitse tulla koskaan liiketaloudellisesti kannattavaa. Sen sijaan kansantaloudellisen kannattavuuden osalta investointi on uponnut kustannus siltä osin kuin se on tappiollinen.

Viron tunneli voidaan varustaa aina uusimmalla tekniikalla. Itse tunnelia pitää vain huoltaa. Näin ollen esim tulevaisuuden maglev -junat voisivat taittaa mtkan Puolaan jopa samassa ajassa tai nopeammin kuin lentokone kenttineen.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Aika järjetön hanke tässä taloudellisessa tilanteessa. Nyt pitäisi investoida kohteisiin, jotka tuottavat, ja vieläpä suhteellisen lyhyellä aikavälillä.

Heli Hämäläinen
Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Tämä ei ainakaan kuulu niihn.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Saattaa tuossa olla aineksia koko maankin hankkeeksi, mutta siinä tapauksessa asia pitää selvittää kunnolla ja kaikessa rauhassa eikä "tuli persiissä" kuten jotkut helsinkiläispoliitikot haluavat.
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/288829-su...

Jotta raideyhteydestä saataisiin mahdollisimman tehokas, se pitää suunnitella esimerkiksi niin, että tällaiset junat kykenevät sitä hyödyntämään mahdollisimman pitkälle etelään (jossain kohti kuormaulottuma tulee esteeksi, vaikkakaan ei raideleveyden valinta).
https://www.youtube.com/watch?v=-VAWPi6anVY

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Suunnittelevat Rail Balticaan länsieurooppalaista raideleveyttä, joten junan vaihto pitäisi tehdä viimeistään Tallinnassa ja siitä tulee ainakin yksi viive ja kustannus lisää. Eli esim. kuorman Kemistä joutuisi purkamaan ja lastaamaan siinä missä jos se kulkisi Vuosaaren sataman kautta.

Tuossa konttien päällekkäin lastaamisessa junaan on asennetta.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #29

Telien vaihto on jo ikiaikainen keksintö.
https://www.youtube.com/watch?v=IQK_qru6qvs

Ja sittemmin on keksitty "lentäviä" raideleveydenvaihtosysteemeitäkin.
https://www.youtube.com/watch?v=qwNl-g_91GE

Eivät nekään toki ilmaisia järjestelmiä ole, mutta tullevat halvemmaksi kuin (mahdollisimman helpoksi tehty) siirtokuormaus.
https://www.youtube.com/watch?v=POasu21fVUQ

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman

Vaasan ja Uumajan välinen kiinteä yhteys olisi huomattavasti halvempi ja hyödyntäisi muutakin Suomea kuin etelää.

Janne Suuronen

Länsimetron hinta on hintaluokassa 1mrd euroa / 10km. Tämä sisältää lukuisat asemat ja ilmeisesti kaluston uusinnan. Voisin kuvitella itse putken rakentamisen kustannusten olevan tästä vaikkapa puolet.

Siten Tallinnan tunnelin hintalappu olisi luultavasti jossain 5 mrd euron luokassa. Kymmenelle vuodelle jaettuna 500milj/vuosi. Ei ihan mahdoton ajatus ja eritoten jos saisimme EU:n mukaan rahoittamaan.

Käyttäjän VesaHellman kuva
Vesa Hellman

Ehkä vertailua voisi suorittaa tuohon Tamepereen tulevaan tunneliin.

4 kaistaa tietä kahdessa tunnelissa. Pituus 2327 metriä ja kokonaiskustannukset 180 miljoonaa euroa.

Eli metrille jää tuolloin hintaa noin 77500 €

Siitä kun kerrotaan se 80 kilometrillä päästään 6,2 miljardiin. Tuohon lukuun voidaan hyvin lisätä vaikeuskerrointa johtuen pitkistä tunneleista ja veden pumppauksista.
Sopiva kerroin voisi ehkä olla 1,3 jolla päästään 8 miljardiin.

Jos lasketaan tuon tunnelin ylläpitokustannuksiksi esimerkiksi 30 miljoona per vuosi ja kuvitellaan että tuo vois maksaa investointina itsensä takasin 20 vuodessa niin vuodessa pitäisi saada 450 miljoonaa.

En nyt nopealla ettimisellä löytäny kun jotain epämääräisiä lukuja matkustajamääristä Suomen ja Viron välillä noin 8 miljoonasta matkustajasta. Jos oletetaan että lukema kestää ennallaan ja nää kaikki 8 miljoonaa siirtyy tuonne tunneliin niin se ois abaut 56 € per nenä per matka.

Kalle Könönen

Jos kerrot tuon arviosi 5 miljardia neljällä, niin saatetaan olla tyypillisesti aliarvioidussa kustannusarviossa. Tyypillisesti tällaisen projektin kustannukset nousevat vähintäin puolitoistakertaiseksi lasketusta. Näin 30 miljardia on minun veikkaukseni. Kustannuksiin tulee tietenkin laskea jonkinlainen korkokulukin rakennusajalle, joka olisi vähintäin 20 vuotta, todennäköisesti 30. Koroksi voisi laskea vaikkapa 3%, jolloin yhdensuuntaisen matkan kustannukset sitten moninkertaistuu. Pelkät vuosittaiset rahoituskulut koroista olisivat näin "tasaisesti" laskien luokkaa 300 - 450 miljoonaa joka vuosi koko rakennusajan (20 - 30 vuotta), jolloin tunnelin läpi ei vielä yhtään maksavaa matkustajaa saa kulkemaan. Toki lipun hinta voi olla poliittisesti määrätty, onhan meillä veronmaksajilla varaa sellaiseen. Tosin todennäköisesti sekään ei käy, sillä laivayhtiöt eivät hyväksyisi yhden kuljetusmuodon subventoimista. Näin tunnelista muodostuisi kaikkien aikojen hukkaputki.

Heli Hämäläinen

Täytyy ottaa huomioon laskelmissa, että tunnelin louhinnassa syntyvä kiviaines on kauppatavaraa. Virossa on kova puute hyvästä rakennustoimintaan käytettävästä kiviaineksesta. Heidän kallionsa kun ovat liitua.

Tunneli kannattaa kaivaa Viron suunnasta mm. tästä syystä.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Ilmeisesti peruskalliota on Tallinnan edustalle asti, mutta varmastikin ovat kiinnostuneita kivestä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset