*

Yhteiskunnasta Muutama sana

Analyysi: hallitusohjelma kylmää kyytiä?

  • Kuvio 1. Kauppa- ja vaihtotase rojahtivat miljardista (per kk) nollille laman alkaessa.
    Kuvio 1. Kauppa- ja vaihtotase rojahtivat miljardista (per kk) nollille laman alkaessa.
  • Kuvio 2. Julkinen talous meni pakkaselle, kun vienti romahti.
    Kuvio 2. Julkinen talous meni pakkaselle, kun vienti romahti.

Onko hallituksen ohjelma reilu? Ennen pohdintaa on syytä tutkia yhtä ongelman ydintä, Suomen kauppa- ja vaihtotasetta ymmärtääkseen missä maa makaa. Kuviosta 1 käy ilmi, että taseet valahtivat nollan tuntumaan 2009. Kuviosta 2 taas selviää, että julkinen talous keikahti silloin pysyvästi pakkaselle ja nopea velkaantuminen alkoi.

 

Kaikki toki tietävät, että velkaannutaan. Tärkeä pointti tulee kuitenkin tässä: kun myymme muihin maihin vain sen verran kuin sieltä ostamme, julkinen taloutemme kaatuu. Lama on ollut julkisen taloutemme happotesti. Teoreettisessa maailmassa jokainen kansakunta ostaa muilta yhtä paljon kuin myy. Näin kaupankäynti ei vähennä minkään maan rahamäärää. Sitä voi pitää kestävänä tilanteena jokaisen maan kannalta: yksikään ei velkaannu. Suomen julkinen talous taas on rakennettu niin paksuksi ja pöhöttyneeksi, että meidän on pakko myydä muille enemmän kuin heiltä ostamme. Toisin sanoen, muiden maiden olisi velkaannuttava, jotta julkinen hallintomme ei velkaannu. Jotta Titanicimme pysyy pinnalla, on paiskittava paljon hommia, ellei halua vaihtaa edullisempaan kyytiin.

Siksi täytyy säästää ja parasta sellaista on turhasta säästäminen. Turhia menoja aiheutuu huonosta johtamisesta, turhista luvista, lomakkeista ja selvityksistä. Saman tekevät virastojen valitukset toisistaan ja muu yhteistyön välttely. Näihin ohjelma näyttää puuttuvan.

 

Hallitusohjelman reiluudesta:

Pääasiassa pieni- ja keskituloiset työssä käyvät saavat vajaan puolen miljardin veron kevennykset. Lisäksi palkkojen nousun ei anneta nostaa veroja. Siitä tulee vajaan 200 miljoonan ”kevennys”. Niin ikään solidaarisuusvero jatkuu koko vaalikauden ja rokottaa parempiosaisia 65 miljoonalla vuodessa. Rikkaita veronkiertäjiä houkutellaan maahan verot maksamaan ja yritysveroa aletaan periä laajemmalta porukalta (150 Me/v). Veneitä aletaan verottaa ja oletettavasti tavallista soutuvenettä pidempiä 5,5 metrisiä ja rekisteröityjä. Ymmärrän, että Antti Rinne ei tarkoittanut näitä, kun sanoi ohjelman olevan kylmää kyytiä.

Lisäksi omaishoitoa ja lastensuojelua vahvistetaan sekä pienimpiä ns. takuueläkkeitä korotetaan. Lapsi- ja perhepalveluita muutetaan asiakaslähtöisemmiksi ja ikäihmisten kotihoitoa parannetaan. Noista tuskin kukaan valittaa.

 

Kysymyksiä herättäviä kohtia:

Ikävä kyllä ikääntyneiden laitoshoito ja vuodepaikat kallistuvat siinä missä reseptilääkkeetkin. Osa tuskin pystyy korotuksia kustantamaan, mutta heidän ääntään ei juuri julkisuudessa kuulu ja toimeentulotuki paikkaa syöden osan säästöstä. Sen sijaan opiskelijoiden ääni kuuluu. Heiltä leikataan kymmeniä miljoonia opintotuesta. Se on esimerkiksi kymmenisen euroa opintorahasta, mikä ei vastikään tukea saaneen allekirjoittaneen näkökulmasta paljoa hetkauta, sillä opiskelijan talous on jo kauan sitten kellahtanut työllä ja lainalla rahoitetuksi. Jos rahaa viedään kymppi kuussa, puolet opiskelijoista tienaa sen parin tunnin työllä takaisin. Se ei nopeuta valmistumisia, mutta on rikkana rokassa viivästämässä.

Itseni yllättäen Tekesin SHOKit ajetaan alas. Eli ne järjestelyt, joista on otettu mallia ulkomaillekin ja joita elinkeinoelämä kannattaa. Kritiikkiä on vähäisistä tuloksista ja oikeastaan harjaantumattomuudesta SHOK-toimintaan, mutta kumpaankin tautiin auttaa aika. SHOKit ovat koonneet koulut, tutkijat ja yritykset yhteen sekä koordinoineet näiden tutkimusprojektit. Juuri täältä on haettu kovasti kaivattua kasvua. Tästä säästämistä en ymmärrä.

 

Positiivista värettä:

Työttömille tulee tiukempi velvoite ottaa työtä vastaan ja perustulosta järjestetään kokeilu. Virkamiehet pyrkivät jatkossa täyttämään liike-elämästä tutun palvelulupauksen asiakkaalle. Lisäksi innovatiivisuus ja palvelualttius nostetaan virkamieshyveiksi. Julkisen sektorin johtamisen laatua lähdetään parantamaan omalla ohjelmallaan ja johdettavat palvelut digitalisoidaan. Palveluista luvat perataan ja jäljelle jäävien myöntämistä sujuvoitetaan. Yksittäinen selkeä esimerkki: ”julkinen hallinto sitoutuu kysymään samaa tietoa kansalaisilta ja yrityksiltä vain kerran.”

Hallinto näyttää modernisoituvan. Terveysongelmia lähdetään ehkäisemään ja virastot opetetaan palvelemaan sekä tekemään ja haluamaan yhteistyötä. (Niin erikoiselta kuin ehkä kuulostaakin, esim. Turun yliopisto opettaa viranomaisyhteistyötä sen ongelmien takia.) Työvoimatoimistoihin suunnitellaan tulospalkkausta ja joka paikkaan mittarointia.

 

Allekirjoittanut on kokonaisuutena tyytyväinen ja toiveikas. Vaikka sinänsä lukuisat työllisyyteen ja yrityksiin liittyvät toimet eivät vaikuta edes yhdessä suurilta, ne sysännevät maata eteenpäin. SHOKeja en olisi sorkkinut vielä vaalikauteen, eli ennen odotettavia tuloksia. Pk-teollisuudelle olisi hyvä saada markkinoitua keskeiset keinot tuottavuuden nostamisesta ja asenteeksi aktiivinen vientiin satsaaminen. Mitä kanavaa pitkin patruunoiden ajatuksiin päästään, se on ammattilaisten juttu.

 

Ville Niinistö väitti, ettei hallitusohjelmassa kertaakaan mainita ilmastonmuutoksesta. Luku 7 ja liite 7 aihetta käsittelevät. Sieltä löytyy myös jo ehkä kuuluisuutta saanut lause:

”Sallitaan hevosen lannan käyttö energiatuotannossa.”

Tämänkin on Sääntö-Suomi näköjään ehtinyt viisaudessaan kieltää.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän VilleMaki kuva
Ville Mäki

Ei tuo hallitusohjelma ihan niin hirveä ole kuin jotkut sanovat. Uutisoinnissa on vain painotettu huonoja asioita ja jätetty hyvät asiat sivuun. Onhan tuossa joitakin huonoja juttuja, mutta paljon hyvääkin. Enkä usko, että hallitus kykenee toteuttamaan moniakaan ohjelmassa esitettyjä tulevaisuudennäkymiä.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Perustulo on hieman väärä termi..vastikkeellinen sosiaaliturva on sopivampi

Käyttäjän tommijalava kuva
Tommi Jalava

"Suomen julkinen talous taas on rakennettu niin paksuksi ja pöhöttyneeksi, että meidän on pakko myydä muille enemmän kuin heiltä ostamme."

Paksuudesta ja pöhötyksestä samaa mieltä, mutta syy-seuraussuhde ei mene noin. Jos vaihtotase on kunnossa, homma pelittää vaikka julkinen sektori olisi paljon nykyistäkin pulskempi (ja saisi suorittavan portaan tasolla olla, kun ei hoitsuja yms. tarpeellisia työntekijöitä riitä!). Tuonnin ja viennin tasapaino ei riitä, koska korot juoksevat.

Sellaisia mekanismeja, jotka vievät varallisuutta maasta ulos, ei liene aivan vähän. Jos vaikka ulkomaalaisomistuksisesta pankista ottaa asuntolainan, tulee maksaneeksi korkomenonsa (iso kakku asunnon kokonaishinnasta) rajojen ulkopuolelle. Tuohon vielä kaikki euroruletit päälle niin voinee todeta, että 100 tunnin lisätyöpanos ei auta kun hedelmät karkaavat toisille.

Jouni Peltoniemi

Juurikin. Ihan sama vaikutus olisi sillä, jos yksityinen sektori alkaisi kasvaa ja pöhöttyä. Jostakin sekin tarvitsee lisärahaa palkkojensa maksuun. Fisherin yhtälö, rahan kvantiteettiteoria. On joko saatava ylimääräistä rahaa viennillä, lainattava rahaa, tai pudottava takaisin deflaatiolamaan. Miettikää sitä.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Tommi: Siis voisihan julkinen sektori käsittää kaikki palvelualat oli vaihtotase mitä oli, mutta kun nyt taseet menivät nollan tuntumaan, meni julkiselta sektorilta talous pakkaselle. Itse pidän sitä merkkinä tehottomista julkisista palveluista ja/tai joskus liiallisesta palveluiden käytöstä todelliseen tarpeeseen nähden. Jep, työttömyys lisääntyi 2009, mutta silti kauppatase on tasapainossa. Sinänsä hyvä saavutus: tällä työttömyydellä kauppatase on tasapainossa. Harvemmat ihmiset saavat enemmän vientiä aikaan. Niillä tuloilla pitäisi kyetä julkiset palvelut hoitamaan. Vaikka hoitoalalla on/olisi työvoimapulaa, se aiemmasta lisääntynyt työmäärä pitäisi kyetä rahoittamaan tai ihmiset hoitavat itse itsensä tai vain pysyvät paremmin kunnossa.

Käyttäjän JonneNkki kuva
Jonne Näkki

Blogisti ottaa esille tärkeän seikan. Suomi on vientivetoinen maa. Suomen talous pysyy tasapainossa silloin kun vaihtotase on plussalla. Nyt vuosittainen vaihtotase on ollut pakkasella jo noin vuodesta 2010, koska vienti väheni tuolloin rankasti. Ja tuosta lähtien valtio on velkaantunut rankasti. Vaihtotase olisi vielä enemmän pakkasella, jos myös tuonti ei olisi laskenut.

Suomen vaihtotase oli tosin alkanut laskemaan jo suunnilleen siitä saakka kun eurot otettiin käyttöön (2002). Laittaisin liitteeksi pari kuvaa Suomen ja Ruotsin vaihtotaseiden kehityksestä jos osaisin. Ruotsin vaihtotase on ollut koko 2000-luvun tukevasti plussalla.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset