Yhteiskunnasta Muutama sana

Professori haukkuu länsimaiden pakolaispolitiikan

On kuin lukisi Perussuomalaisten vaaliohjelmaa, mutta selittäjänä onkin arvostettu alan asiantuntija Paul Collier.

 

Venepakolaiset pitäisi palauttaa leireille ja rajat tulisi sulkea. Collier: "YK:n pakolaisjärjestö on täysin pihalla. Se kohtelee pakolaisia kuin avuttomia lapsia. Tilanne on raivostuttava."

 

Kuulostaa suorastaan hälyttävän huonolta. Pakolaisleireillä ei saa tehdä töitä saati että kansainvälinen yhteisö kykenisi mitenkään hillitsemään kriisejä. Niin YK, EU kuin AU:kin ovat epäonnistuneet. Pakolaisongelmia käsitellään virkamiesmäisesti ajattelematta perimmäisiä tarpeita. YK korjaa vain jälkiä, eikä ole kiinnostunut poistamaan ongelmia. Johtajat eivät tee mitään ja jos tekevät, niin typeryyksiä - ymmärtämättä kokonaisuutta.

 

Mielestäni Collier on oikeassa. Rajat kiinni ja leireille mahdollisimman normaalit olot. On ällistyttävää, että pakolaiset on pakotettu leireillä työttömyyteen. Ikään kuin ymmärtämätön hyväntahtoisuus ja auttajien aseman korostaminen olisivat luoneet leireistä vankileirejä. Mitä enemmän auttaja auttaa (paapoo), sitä tärkeämmäksi hän itsensä kokee ja sitä paremmin elättää itsensä. Niinpä on hänen kannaltaan hienoa, että on sellaisia auttettavia mahdollisimman paljon, joita voi auttaa. Kärjistetysti. Tietysti muunkinlaisia motiiveja auttajilla on.

 

Jos rajat ovat auki, se taatusti houkuttelee kevyemminkin perustein Eurooppaan - ja meillä ei ole töitä itsellemmekään. Tunnetusti vain ne, joilla rahaa on, pääsevät vaaralliselle matkalle. Heikoimmassa asemassa olevat ovat aivan muualla.

 

Ihmiset takaisin leireilleen töihin ja kouluun. Huomiota kannattaa kiinnittää myös siihen, että pakolaisia/turvapaikanhakijoita tulee tuhansittain sellaisistakin maista, joissa on rauha ja vahvaa talouskasvua (esim. Eritrea). Syynä Eritrean 300.000 maastamuuttajaan on heikko ihmisoikeustilanne ja tietenkin houkutteleva sekä mm. rajoiltaan avoin Eurooppa. Onko Eritrean ihmisoikeustilanne niin vaikea ratkaista, ettei sille tehdä suuria, mutta sen sijaan mietitään kuinka pakenijat pelastetaan ja asutetaan? Ei voi olla.

 

Tansanian presidentti toivoi Suomen kanssa lisää kauppaa ja investointeja. Hän myös ymmärsi kehitysapumme säästöt taloutemme takia. Suomalaiseen punasilmäisen mustavalkoiseen keskusteluun tasapainoinen näkökulma toi raikkaan tuulahduksen. Meikäläistä keskustelua haittaa mm. se, että kehitysavusta elantonsa saavat ja sen nimiin julistaneet saattavat olla ristiriidassa todellisuuden ja julkisuuden kanssa. Jos kehitysavun tunnustaa epäonnistuneeksi, tunnustaa oman tekemisen tai sen tulokset epäonnistuneiksi. Se vaarantaa uskottavuuden ja siten työuran. Oma elanto on siksikin uhattuna, jos kehitysapu muuttuukin kaupaksi. Siksipä avun linnakkeet joutuvat painimaan itsensä kanssa. Eräs selätti painissa itsensä ja kirjoitti paljon puhutun kirjan, jossa kyseenalaisti ennen puolustamansa kehitysavun.

 

Tarvitsemme johtajiltamme ammattimaiset kokonaisuuden huomioivat arviot maiden ongelmista ja niiden syihin pureutuvia ratkaisuja. Toistaiseksi kaupankäynti näyttää purevan vaivoihin paljon paremmin kuin mikään kehitysapu. Käydään siis kauppaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (23 kommenttia)

Atte Korhovuo

Afrikan maiden elintason nousu, vaikka tietenkin ylipäänsä hienoa, näyttää pelkästään pahentavan mainittua ongelmaa.
Aina vaan useammalla on varaa maksaa ihmissalakuljettajille.
Jokunen viikko sitten uutiskuvissa näkyi vanhoja kalastuspaatteja. Nyttemmin on alkanut näkyä pitkiä lasikuitupohjaisia kumiveneitä, joita tuuppaa +20hv perätuuppari. Ihmiskauppiaat ovat siirtyneet kertakäyttökulttuuriin, tekoväline menköön, se tuli maksetuksi, edes miehistöä ei tarvita, senkun ohjeistaa matkaajille suunnan ja koneen toiminnan.
Yksi nainen ja lapsi jokaiseen mediaa varten.

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin

Sinulla on hieman väärä käsitys useimmista vankileiristä: ne oli organisoitu nimenomaan hyödyttämään taloutta.
Työ ei tehnyt vapaaksi,mutta oli kyllä pakko.
Myös oman,"itsenäisen"pienen talousalueen luominen pakolaisleireille hyödyttäisi jotakuta.
Ei kuitenkaan välttämättä pakolaisia. Se vain tekisi leitielämästä pysyvän järjestelmän.
Eikä suojaisi leirillä olevia ympäröiviltä kriiseiltä. Ellei niille siis luotaisi omaa armeijaa...
Joka taas synnyttäisi uutta pakolaisuutta.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Ei itseasiassa ole väärää käsitystä. Ajattelin asian voin toisin päin: on pakko olla siellä, eikä saa tehdä töitä. Eikö siinä ole jo vankeutta.

Jos pakolaiset tekevät töitä, he tietenkin hyötyvät, jos palkka ja ehdot ovat järkevät. Leirin pysyvyydellä spekulointi on mielestäni aivan toissijaista, kun pitäisi keskittyä nykyhetkeen ja lähitulevaisuuteen leiriläisten kannalta. Se, että onko leiri olemassa 20 vuoden päästä, on toissijaista.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Sekin olisi jo ääretön harppaus, jos leirit pyrkisivät mahdollisimman suureen omavaraisuuteen ja niitä tuettaisiin niissä pyrkimyksissä.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

"Myös oman,"itsenäisen"pienen talousalueen luominen pakolaisleireille hyödyttäisi jotakuta.
Ei kuitenkaan välttämättä pakolaisia. "

Bisnes elää vain jos se hyödyttää osapuolia, jotka taloudelliseen toimintaan tavalla tai toisella kietoutuvat. Yhteiskunnat rakentuvat siitä, että ihmiset tekevät työtä toistensa eteen ja saavat siitä palkkion. On aika vahva tulkinta ettei yhteisön kaikki jäsenet hyötyisi taloudellisen toiminnan kautta organisoituneesta yhteisöstä.

Yhdellä leirillä on keskimäärin 11.400 henkilöä, mediaanikoko on alle 6.000:n (vuonna 2012). Suomessa pilvin pimein paljon noita leirejä pienempiä kuntia, jotka pidetään elinkelpoisina talousyksikköinä.

Jos rikkaat länsimaat haluavat tukea pakolaisleirillä olijoita, apua ei pitäisi ainostaaan jakaa tarvitsijoille vaan vaatia sitä vastaan työsuoritetta muiden hyväksi. Penskat koulunpenkille ja opettajat töihin, rakentajat rakentamaan ja hoitojat hoitamaan.

En tosin tiedä onko jo noin, mutta pitäisi olla.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Minusta tuntuu, että te perussuomalaiset olette suunnilleen samoilla linjoilla pakolaisasiassa, kuin Eva Biaudet. Eli pakolaisia voidaan ottaa Välimeren maista säädellysti ja rajoitetusti. Pientä eroavuutta Eva Biaudet'n kantaan on siinä, että Biaudet ottaisi hieman enemmän Välimeren maiden pakolaisia Suomeen, kuin perussuomalaiset.

Eva Biaudet'n ja perussuomalaisten säädeltyä ja rajoitettua pakolaisuutta puoltava kanta taas on vastakkainen Tina Rosenbergin kannan kanssa, jonka mukaan kaikki Suomeen haluavat maailman ihmiset pitäisi otta rajoituksetta vastaan.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

Biaudet ei lähettäisi turvapaikanhakijoita pakolaisleireille.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

Erittäin hyvin sanottu professorilta.

Olisi kiva kuulla suvakkileirin mielipide tästä kirjoituksesta.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Olisi. Tosin aika hiljaista taitaa olla.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

:D

Se on hiljaista, kun rasistikortti on ainoa mitä voisi käyttää, ja tässä tilanteessa se vaikuttaisi jo liian naurettavalta.

Käyttäjän HeikkiTunkkari kuva
Heikki Tunkkari

Lukisitte sen jutun loppuun saakka. Hän ehdottaa voimakasta panostusta leirien kehittämiseen, mm. opetuksen järjestämistä, länsimaista teollisuutta niihin ja tullivapautta näille tuotteille.
Päämääärä on sama, ihmisten auttaminen, ero on vain keinoissa. Jotenkin jää tunne että tätä puolta pakolaisasiassa ette halua nähdä.

Käyttäjän HeikkiTunkkari kuva
Heikki Tunkkari

Blogissa verrataan professorin mielipiteitä perussuomalaisten ohjelmaan, jonka mukaan kehitysapu, mihin tällainen pakolaispolitiikka kuulunee, pitäisi lopettaa. Ei siis apua pakolaisleireillekään.
Siitä kommentti.

Käyttäjän eerojalkanen kuva
Mari Yritys Vastaus kommenttiin #14

Perussuomalaisten vaaliohjelmassa on ainakin tähän asti lukenut, että kehitysavun sijaan pitäisi antaa katastrofiapua, jollla kehitetään pakolaisleirejä.

Tämän muistan myös mm. Simon Elon sanoneen jossain vaalitentissä.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Perussuomalaisten maahanmuuttopoliittinen ohjelma:
"Sotia ja kriisejä pakenevat ihmiset tulee asuttaa ensisijaisesti kriisialueiden läheisyyteen, ja lähtökohtana pitää olla, että ihmiset palaavat koteihinsa heti, kun olosuhteet sen sallivat."

Käyttäjän VilleHeiskanen kuva
Ville Heiskanen

Syyriassa on kaupunkeja, joissa arki on jatkunut periaatteessa normaalina sodasta huolimatta. Ylen dokumentissa tälläisessä kaupungissa asunut kertoi valinneesa pakolaisleirin perheelleen, koska sieltä voi päästä länsimaihin. Sitten näytettiin kuvaa tästä kaupungista, jossa kauppakujat olivat normaalisti auki ja ihmiset kulkivat kaduilla. Leireillä on varmaan niitä oikeita pakolaisia ja sitten myös niitä, jotka valitsevat sen reittinä länsimaihin elintasoa parantaakseen.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Olisi ehkä aiheellista tietää, mitä eri maiden pakolaiset edellyttäisivät tapahtuvaksi omissa maissaan, jotta he hyväksyisivät kotiseutunsa uudelleen asuinsijakseen eli paluun?

Esim. "Kun sota loppuu, palaan kotiin", tai "Jos johtajat tai pol. järjestelmä vaihtuvat, palaan kotiin", tai "Jos maani elintaso nousee, palaan kotiin" tai "En koskaan palaa", tms.?

Suomen sotalapset ja evakot eivät hajonneet ympäri maailmaa, vaikka osalla koti oli tuhottu, isä oli kaatunut jne. Suomi veti heidät takaisin jopa köyhänä, riskipitoisena sotakorvausmaana...

Jatkuisiko siis aikamme pakolaisvirta mieluummin esim. Eurooppaan joka tapauksessa erilaisten muiden syiden, huhujen, mahdollisuuksien, oletettujen etujen, tms. vuoksi?

Meille on kyllä kerrottu, mitä meiltä edellytetään ns. vastaanottavina tahoina.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

UNHCR sanoo:

"Some refugees cannot go home or are unwilling to do so because they will face continued persecution. Many are also living in perilous situations or have specific needs that cannot be addressed in the country where they have sought protection. In such circumstances, UNHCR helps resettle refugees in a third country as the only safe and viable durable solution. Of the 10.5 million refugees of concern to UNHCR around the world, only about 1 per cent are submitted by the agency for resettlement."

http://www.unhcr.org/pages/4a16b1676.html

1 % olisi siis sijoitusta vailla, eli n. 100 000, tuon mukaan.

Aika paljon vähemmän kuin se 600 000, joka tulee Eurooppaan hakemaan "turvapaikkaa".

Käyttäjän BodilRosengren kuva
Bodil Rosengren

Perussuomalaiset ovat leikkaamassa pakolaisleireltä sen tuen.

Selvää on että leirit ym tarvitsevat tukea mutta sen lisäksi tarvitaan myös pakolaisten uudelleen sijpittamista.

Välimeren kriisi johtuu osittain pakolaisista mutta toisaalta mukana paljon ihmiskauppiaiden uhreja jotka eivät ole alun perin pakolaisia.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

Et ottanut kantaa pääasiaan, mikä oli myös HS:n otsikossa: "Oxfordin yliopiston professori palauttaisi pakolaisia leireihin".

Mikä (perusteltu) kantasi on tähän?

Käyttäjän BodilRosengren kuva
Bodil Rosengren

Taustalla lienee professorin omat mielipiteet maahanmuuton vaikutuksista.

Ilman muuta pitää parantaa leirien oloja mutta tarvitaan myös muunlaisia ratkaisuja. Professori voisi miettiä minkälaisia sosiaalisia vaikutuksia pakolaistulvalla on esimerkiksi Jordaniassa.

Miksi perussuomalaiset haluavat heikentää pakolaisleirien oloja?

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari Vastaus kommenttiin #19

"Taustalla lienee professorin omat mielipiteet maahanmuuton vaikutuksista."

On sillä ihan mitattavia sosiaalisia vaikutuksia. Kiistätkö ne vaikutukset, jotka voidaan mitata numeroin/kvantitatiivisesti?

"Professori voisi miettiä minkälaisia sosiaalisia vaikutuksia pakolaistulvalla on esimerkiksi Jordaniassa."

No minkälaisia?

"Miksi perussuomalaiset haluavat heikentää pakolaisleirien oloja?"

Miten persut tähän liittyvät? Ei persut ole tuollaista sanoneet haluavansa, ovat sanoneet kyllä haluavansa keskittyä enemmän kriisiapuun.

Käyttäjän eerojalkanen kuva
Mari Yritys Vastaus kommenttiin #19

Halla-aho 28.4.15

" Lisäksi suurin osa Lähi-Idän ja koko maailman pakolaisista jää joka tapauksessa kriisialueilla tai niiden välittömässä läheisyydessä oleville leireille, joiden olot ovat yleensä erittäin huonot. Itse asiassa juuri näillä oloilla perustellaan tyypillisesti sitä, että Euroopan pitäisi ottaa enemmän tulijoita vastaan. Kuitenkin sillä rahalla, joka käytetään yhden Eurooppaan tulleen, tukien varassa elävän siirtolaisen ylläpitämiseen, voitaisiin kohentaa huomattavan suuren ihmisjoukon elämisen edellytyksiä niillä leireillä."

http://www.halla-aho.com/scripta/taakanjakoa_ja_nu...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset