*

Yhteiskunnasta Muutama sana

Taistelu väärää tietoa vastaan - Suomen kaupungistuminen

  • Suomalaiset ja ruotsalaiset ovat pakkautuneet etelään ja suuriin kaupunkeihin.
    Suomalaiset ja ruotsalaiset ovat pakkautuneet etelään ja suuriin kaupunkeihin.
  • Asukastiheys Etelä-Suomessa samaa luokkaa Ruotsissa, Norjassa, Baltiassa, Espanjassa...
    Asukastiheys Etelä-Suomessa samaa luokkaa Ruotsissa, Norjassa, Baltiassa, Espanjassa...
  • Pääasiassa keskistä Eurooppaa lukuunottamatta asukastiheydet muualla ovat samaa luokkaa kuin ruuhka-Suomessa.
    Pääasiassa keskistä Eurooppaa lukuunottamatta asukastiheydet muualla ovat samaa luokkaa kuin ruuhka-Suomessa.

Tämän viikon maanantain Kauppalehden pääkirjoitus toisti saman virheen kuin Tekniikka&Talous-lehdessä YIT:n Juha Kostiainen perjantaina. Kumpikin väittävät Suomen kaupungistumisasteen olevan 70 % ja koska Ruotsin vastaava on selvästi enemmän, olemme jäljessä. Tämä on tarina tavallisesta tilastovirheestä, josta on syntynyt sitkeä myytti.

 

Periaatteessa kaupungistumisasteemme on kyllä noin 70 % - Tilastokeskuksen mukaan. Ongelma on, että määritelmä on tiukempi kuin esimerkiksi Ruotsissa:

Kaupunkimaisiin kuntiin luetaan ne kunnat, joiden väestöstä vähintään 90 % asuu taajamissa tai suurimman taajaman väkiluku on vähintään 15 000.

Ruotsin kaupungistumisaste määritellään näin:

An urban area is any village, town or city with a population of at least 200, for which the contiguous built-up area meet the criterion that houses are not more than 200 meters apart when discounting rivers, parks, roads, etc.

Määritelmä on aivan sama kuin Tilastokeskuksen taajama-asutuksen määritelmä. Virhetulkintoja syntyy, kun joku joko tietämättömyyttään tai mielihalusta sekoittaa nämä luvut.

 

Vedetään nippuun: suomalaisista asuu taajamissa 84 % ja ruotsalaisista vastaavasti 85 % (2011). Lisäksi asumme suurissa kaupungeissa.

 

Miksi myytti "metsäsuomalaisista" elää? Siksi, että se sopii meille. Toisille se on muista kansoista erottava ylpeyden aihe, toisille merkki jälkeenjääneisyydestä ja keino evankelioida "kaupungistumisaatetta" eteenpäin.

 

Oheiset kartat kertovat sen, minkä luvutkin: 2/3 suomalaisista asuu rannikoilla sekä Etelä- ja Lounais-Suomessa yhtä tiiviisti kuin monissa muissakin Euroopan maissa. Muuallakin Suomessa asutaan taajamissa ja kaupungeissa, mutta erämaat niiden välillä laajenevat. Näin on ollut aina. Jo rautakaudella asutus oli monin osin keskittynyt niille alueille missä se nytkin on. Melkeinpä ainoan poikkeuksen tekee Uusimaa, joka asutettiin uutena maana vasta myöhemmin. Maanviljelys levitti asutusta Suomen metsiin, mutta sen teki vain osa suomalaisista.

 

Olen kirjoittanut aiheesta aiemminkin: myytti metsäläisyydestä, Pohjolan kaupungistunein maa.

 

Kirjoittaja harrastaa maantiedettä ja osasi lukea karttoja ennen kuin suomea.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset