Suomessa ei ole korruptiota

Näinhän se veisu menee maailman turuilla. Itse en ole koskaan moisiin väitteisiin uskonut. Taas vaihteeksi tuli julki jopa niin härski tapaus työvoimakoulutuksesta, etten edes suivaantunut hämmästykseltäni. Tästä tapauksesta kertoo vielä ainakin muutaman päivän netissä MOT. Ohjelman käsikirjoituksen näkee niinikään vielä hetken aikaa täältä.

Työvoimakoulutuskonsultit ja virkamiehet yhteistyössä ovat kupanneet valtion rahaa: Konsultit ovat laskuttaneet työstä, jota ei ole tehty ja täten ansaitut summat ovat olleet suuria. Eräät työttömät koulutettavat - ilman omaa konkreettista etuaan käsittääkseni - kantelivat aiheesta ja lopulta käräjäoikeudessa hyvin moninaisten käänteiden jälkeen nämä kannellut väitteet todettiin riidattomasti paikkansa pitäviksi. Lisäksi EU:n komission tarkastuksessa suositeltiin konsulttien toiminnasta esitutkintaa. Siitä huolimatta - nyt seuraa tarinan huikein osuus - ainoastaan väärinkäytöksistä kannellut Tauno Värtinen tuomittiin: kunnianloukkauksesta sakkoja ja vahingonkorvauksia konsulttien hyväksi. Viiden vuoden prosessin tuloksena oli valtiota vastaan tehdyistä rikkomuksista valittaneen Värtisen tuomiolle ajaminen - valtion itsensä edesauttamana. Kaikesta härskiydestä seurasi vain muutaman sadan euron sakot ja vahingonkorvaukset - kyseiselle ilmoittaneelle. Epäilemättä se näyttää olleen verkoston kosto Värtiselle. Lisäksi asiaa tutkineelta virkamiesjohtajalta evättiin valtuudet nostaa syytteitä väärinkäytöksistä, oli näet niin mennyt tässä tapauksessa tekemään.

Ohjelma kertoo minulle tylyä kieltä nykytilanteesta. Vallan näyttää kaapanneen hyvien velien muodostama "valkokaulusmafia". Tunnusomaista toiminnalle on tarvittavan vallan kaappaaminen silloin, kun se on verkoston jäsenelle edullista. Toiminnan häikäilemättömyys kertoo verkoston itsevarmuudesta ja siis asemasta. MOT-toimittaja selitti kyseisen tapauksen pääongelmaksi sen, että kaikki asianosaiset hyötyivät tai katsoivat hyötyvänsä - minun mielestäni sairaasta - tilanteesta. Työministerin, virkamiesten ja työvoimakoulutuskonsulttien kaikkien etu oli kuluttaa mahdollisimman paljon tarjolla olevasta rahasta työvoimakoulutukseen. Yleisellä hyödyllä ei ole ollut kuin raiskattavan rooli. Toimittaja itse puhui symbioosista osapuolten välillä. Näin varmasti olikin, mutta se ei mielestäni ole koko totuus.

Otin vapauden lainata joitain MOT:in blogikommentteja:
Minä uskoin vielä Suomeen oikeusvaltiona, kun työskentelin oikeuslaitoksen parissa. Lakkasin uskomasta oikeusvaltio Suomeen työskenneltyäni usean vuoden työttömyysturvan parissa. Totesin monesti työtovereilleni, että lainkäyttö työttömyysturvassa on sen irvikuvaa. On ihan liian usein järkyttävää, miten mielivaltaisesti työttömiä kohdellaan.

Jospa iskisi sontatalikon yliopistojen pieniin yksiköihin maakunnissa. Niitähän perustettiin kymmenisenvuotta sitten lähes joka tuppukylään. Ei sitä kaupunki pyytänyt. Se oli yliopiston intresseissä. Taas rahastusta. Kaupunki otti vastaan jo pelkästä imago syystä. Läheltä seuranneena aivan tyhjäntoimittajia.

Itse olen ollut oikeudenloukkauksen kohteena (K-kauppias ja Koff toivat maahan piraatteja) ja jouduimme viemään asiamme päätökseen itse. Yleinen syyttäjä ja valtakunnansyyttäjä jättivät syyttämättä ja Helsingin käräjäoikeuskin jätti tuomitsematta. Vasta kun veimme asian hoviin, saimme tuomitsevan päätöksen: http://www.avari.fi/koff.html

Muistan päällikön hilpeyden, kun jälleen kerran yksi oikeuden toteutumiseen uskova oli tehnyt kantelun ja sen vuoksi tuli selvityspyyntö päällikölle.
Eipä näytä tänä päivänä olevan paikkaa, missä ei ole tunkiota ja ei tunkiota mikä ei haise. "The verkosto" on uhrannut yhteisön arvostuksen keskinäiseen arvostukseen ja henkilökohtaiseen - usein rahalliseen - etuun. Länsimaita kuvataan eräillä tieteen aloilla yksilökeskeisiksi kulttuureiksi, mutta itse kyseenalaistan moisen. Meillä perhe ja suku yhteisöinä on vain vaihdettu ammatillisiin ja muihin verkostoihin. Ja aina vahvat verkostot suosivat itseään ulkopuolisia vastaan. Kun pelikenttänä on esimerkiksi oikeuslaitos, seuraa suosimisesta jopa räikeitä epäoikeudenmukaisuuksia. Verkostot voivat olla kyllä fiksuja ja hyviäkin, mutta liian vahvoina ja liian heikon moraalin turvin niistä tulee yhteiskunnan syöpä. Kavereita pitää olla, mutta niin myös oikeus. Siinä on raja.