Yhteiskunnasta Muutama sana

Suomi on Pohjolan kaupungistunein maa

Iltalehti paukautti tuoreessa pääkirjoituksessaan, että "periferiaa suositaan pääkaupunkiseudun kustannuksella" ja että Suomessa asutaan liikaa maalla naapureihin verrattuna.

Periferian/Helsingin suosimisesta kirjoitin jo aiemmin. Tiivistän lyhyesti: keskustelussa usein unohdetaan se, että:

  • Maakunnat kasvattavat ja kouluttavat työvoimaa veloituksetta tai vain pienin kustannuksin kasvukeskusten tarpeisiin. On selvää, että työvoimapulasta kärsivät keskukset ovat riippuvaisia tästä työvoimasta. Jos Helsinki olisi valtio, heitä kutsuttaisiin muuten maahanmuuttajiksi. 2000-luvulla suomenkielisten muuttajien määrä pääkaupunkiseudulle on puolittunut. Samalla taas ulkomaalaiset ovat kuromassa eroa kiinni.
  • Maakunnat elättävät eläkeläisiä kasvukeskusten puolesta, eivätkä he ja heidän menonsa katoa Helsinkiin muuttamalla. Päinvastoin, aggressiivinen muutto entisestään rasittaisi ja kallistaisi keskuksia.
  • Yhteisöverot maakunnissa tehdystä työstä maksettiin pääkaupunkiseudulle vielä 90-luvullakin. Elättämistä sekin.
  • Työvoiman kierto on hitaampaa maakunnissa, josta osin johtuen työttömyys on korkeampi, eli työtön odottaa työtä pitempään. Samaan aikaan, edelliseen nähden ristiriitaisesti, suurissa kaupungeissa on paljon pitkäaikaistyöttömiä työvoimapulasta huolimatta.
  • Maakuntien menot asukasta kohden ovat usein Uuttamaata alhaisemmat, vaikka tulot eivät niitä aina korvaa.

Usein ajatellaan, että "elättämisestä" jotenkin päästäisiin eroon, jos kaikki asuisivat keskusten kerrostaloissa, mutta menot eivät katoa taikaiskusta, kuten edellä toin esiin.

Asummeko metsässä?

Iltalehti toi esiin vanhan mantran siitä, että asumme liian usein maalla. Kaupunkiasujiksi lehti väitti meistä runsaat 60%. Tämä on harhaanjohtavaa. Muissa Pohjoismaissa kaupunkiväestöön lasketaan kaikkien taajamien asukkaat, kun taas Suomessa "Kaupunkimaisia kuntia ovat kunnat, joiden väestöstä vähintään 90 prosenttia asuu taajamissa tai suurimman taajaman väkiluku on vähintään 15 000". Tämän jälkeen sitten möllötellään meidän metsäläisyydellä. Tosiasiassa suomalaisista 84% asuu taajamissa, eli Pohjoismaisittain kaupungeissa. Saksalaisittain keskikokoiseksi kaupungiksi tekee muuten 20.000 asukkaan väkiluku.

Tässä Pohjolan 30 suurinta kaupunkia (ei sisällä Islantia):

Stockholm
1 252 020

Ruotsi

Copenhagen
1 153 615

Tanska

Oslo
856 915

Norja

Helsinki
560 905

Suomi

Göteborg
510 491

Ruotsi

Malmö
258 020

Ruotsi

Århus
237 551

Tanska

Espoo
231 704

Suomi

Bergen
223 593

Norja

Tampere
204 337

Suomi

Vantaa
187 281

Suomi

Stavanger
185 913

Norja

Turku
175 398

Suomi

Odense
158 163

Tanska

Trondheim
156 794

Norja

Oulu
128 962

Suomi

Uppsala
128 409

Ruotsi

Aalborg
121 818

Tanska

Västerås
107 005

Ruotsi

Fredrikstad
100 458

Norja

Lahti
98 413

Suomi

Örebro
98 237

Ruotsi

Linköping
97 428

Ruotsi

Drammen
94 901

Norja

Helsingborg
91 475

Ruotsi

Kuopio
90 726

Suomi

Skien
86 342

Norja

Jyväskylä
84 434

Suomi

Jönköping
84 423

Ruotsi

Norrköping
83 561

Ruotsi

Kuten listasta käy ilmi, on mukana 9 suomalaista kaupunkia, kun tanskalaisia on neljä ja norjalaisia seitsemän. Itseasiassa tarkemmin laskiessa käy edelleen ilmi, että suomalaiset asuvat muita useammin kaupungeissa tai kaupunkimaisissa kunnissa ja sitäkin useammin, mitä suuremmista kaupungeista puhutaan - poislukien Pohjolan kolme suurinta kaupunkia. Puolet suomalaisista asuu muutamassa suurimmassa kaupungissa (PKS, Turku, Tampere, Jyväskylä) - seutuineen - ja siihen listaan eivät edes kuulu sellaiset kaupunkialueet, kuten Oulu, Kuopio, Vaasa, Pori, jne.

Miten ylipäätään olisi selitettävissä seuraavat ilmiöt: suomalaiset asuvat Euroopan ahtaimmin (itäblokkia huomioimatta), kerrostaloissa ja ovat vauhdilla muuttaneet maalta vuosikymmeniä. Lisäksi Ruotsiin lähti puoli miljoonaa, usein myös maalta. "Rakennemuutostamme" on myös sanottu voimakkaaksi verrattaessa muihin: maatalousyhteiskunnasta palveluyhteiskunnaksi. Ja kaiken jälkeen mekö yhä asumme maalla? Siellä missä ei ole kerrostaloja, eikä palveluja?
Muistan erään lehtiartikkelin, jossa hollantilaiset arkkitehtivaihto-oppilaat kommentoivat jotain Suomesta: ensinnäkin he - näin kuriositeettina mainittakoon - ihmettelivät suomalaisten rakennusfirmojen tapaa kaataa puut tontilta ja istuttaa risut tilalle. Toinen, mihin he olivat kiinnittäneet huomiota, oli suomalaisten runsas kerrostaloasuminen (70%). Hauskaa, hyvinkin hauskaa, tässä viimeisessä on se, että kaverit tulivat Euroopan tiheimmin asutusta maasta ja ihmettelivät kun meillä harvaan asutussa maassa oli niin paljon: kerrostaloja.
Laskeskelin muutamin eri tavoin noita väkilukuja ja tuloksena oli, että suomalaiset sekä määrällisesti, että suhteellisesti asuvat naapureitaan useammin kaupungeissa. Toki Ruotsia ei määrällisesti saavutettu, mutta suhteellisesti kylläkin.

Vertailu muihin on mielenkiintoinen. Ruotsissa on aina asuttu pääasiassa meitä etelämpänä, Tukholman seuduilta etelään. Vain 1,5 miljoonaa ruotsalaista asuu pohjoisempana Suomea vastaavalla alueella. Suurin osa ruotsalaisista siis asuu ja on aina asunut taas alueella, joka vastaa puolta Suomea. Norjalaiset taas eivät mahdu asumaan kuin vuonojensa rannoille. Tanskalaiset asuvat pienellä niemellä ja saarilla, mutta silti hajautetusti. Kaikilla muilla on siis aina ollut ahtaampaa kuin meillä.

Tuloksena on, että vaikka meillä on aina ollut tilaa, asumme silti suurissa kaupungeissa ja hauskan ristiriitaisesti samaan aikaan meillä on laajoja haja-asutusalueita jopa Helsingissä asti. Tämä vain siksi, koska voimme tehdä niin. Olet siis luultavasti city-suomalainen, hyväksy se.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Paksu-Paavo (nimimerkki)

Esittämäsi määrittelyt ovat varmaan järkevämpiä kuin ne joita minä voisin esittää. Millaisia kaupunkeja sitten ovat vaikkapa Suonenjoki tai Nilsiä? Eivätkös ne ole virallisesti kaupunkeja? Parikymmentä vuotta sitten vierailin silloin noin 10 vuotiaan, Helsingissä syntyneen ja kasvaneen poikani kanssa Suonenjoella. Silloin siellä paikalliset halusivat säilyttää keskustassa erään vihreäksi taloksi nimittämänsä rakennuksen. Nuoriso kun tarvitsi harrastustilaa ja keidasta asvalttiviidakon keskellä. Poikani tuumasi, että hei haloo, minkä viidakon? Tämä Suonenjoen keskustahan on ihana asvalttikeidas kauhean ison vihreän metsän keskellä!

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

:D joo, metsä on varmaan kauhea paikka, jos ei ole tottunut sellaiseen.

Ne muiden Pohjoismaiden pikkukaupungit eivät ole sen kummempia. Tanskassa metsän tilalla on pelto, Norjassa vuori, Ruotsissa ehkä peltoa ja metsää. Täällä etäisyydet taajamien välillä ovat suuremmat, Tanskassa pienemmät.

Ruotsalaisen määrittelyn mukaan käytännössä jotakuinkin kaikki kuntamme ovat kaupunkeja. 17 suomalaista kahdestakymmenestä asuu palveluiden lähellä.

Ongelma ei Suomessa niinkään ole haja-asutus vaan suuret etäisyydet. Töihin on usein pitkä matka.

Jussi Vaarala

Kuulepas Mikko. Olet ainoa persu tähän mennessä jonka toivon pyrkivän ja pääsevän eduskuntaan - minusta sinussa on ainesta. Ja taitaa olla peräti paljon!!!

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Oho, jopas sentään. En ole näillä näkymin asettumassa vielä ehdokkaaksi. Kouluun olen kyllä menossa, jos lykky käy.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset