Yhteiskunnasta Muutama sana

Teollisuus ei pelasta maata työttömyydeltä

  • Kaavio 1. Työtunnit vähenneet, tuotokset kasvaneet.
    Kaavio 1. Työtunnit vähenneet, tuotokset kasvaneet.
  • Kaavio 2. 2000-luku on ollut teollisuudessa työllisyyden alamäkeä paria vuotta lukuunottamatta.
    Kaavio 2. 2000-luku on ollut teollisuudessa työllisyyden alamäkeä paria vuotta lukuunottamatta.
  • Kaavio 3. Pankit siirtyivät nettiin, miltei puolet pihalle.
    Kaavio 3. Pankit siirtyivät nettiin, miltei puolet pihalle.
  • Kaavio 4. Vain pari palvelualaa vetää työvoimaa.
    Kaavio 4. Vain pari palvelualaa vetää työvoimaa.

Teollisuuden työtunnit ovat trendinomaisesti laskeneet 35 vuotta. Samaan aikaan tuotosten määrä on kasvanut, kunnes 2012 putosimme pitkän ajan trendinkin kyydistä. Yksityiset palvelut eivät juuri työllistä lisää.

 

Kaavio 1 kertoo sen, että tuotos voi kasvaa vaikka tehdään vähemmän töitä. Silmiin pistävää on, ettei työtuntien määrän suunta kovin paljoa kerro tuotoksen suunnasta. Se viitannee siihen, että tehtaisiin on hankittu lisää parempia koneita ja toimintaa järkevöitetty, kunnes tuli lama. Viime vuosina näet työtuntien ja tuotoksen kehittymisen suunta on ollut aika sama.

 

Alamäkeä on riittänyt (kaavio 2). 2002-04 väheni teollisuuden työntekijöiden määrä 34.000, kahdessa vuodessa. 2006-08 määrä kasvoi siitä puolet, pitkälti elektroniikkateollisuuden ansiosta. Sitten sai lähteä 60.000 vuosina 2009-10 ja 2013-14 vähennettiin taas 25.000. Nokian ja metsäteollisuuden syy?

 

Vain osin. Jo ennen noita, oli monilla muilla teollisuuden aloilla vähennetty väkeä enemmän tai vähemmän. Kaavion 1 työtunnit summaavat kehityksen. Historia antaa siis ymmärtää, että vain vahva nousukausi lisäisi merkittävästi työntekijöitä teollisuudessa. Sellaista tuskin tulee, joten teollisuudesta ei työllisyytemme pelastajaksi taida olla. Töitä on siirretty ihmisiltä koneille ja siirretään vastakin tämän hetken investointilamasta huolimatta.

 

Teollisuus voi ennemminkin tuoda enemmän tuloja kuin työtä. Niinpä teollisuuden irtisanomien suomalaisten elämälle pitäisi löytyä maksaja. Jos irtisanotut eivät työllisty yksityiselle palvelualalle, mikä näyttää luultavalta, valtion tulee löytää rahat sieltä minne sitä kertyy. Koneita ei kannata verottaa, mutta niiden tuomasta voitosta voisi ottaa isomman siivun. Pitkässä juoksussa tämä lienee välttämätöntä, jos jonain päivänä harvojen omistamat koneet tekevät kaiken. 20 vuoden aikana 2008 mennessä palvelualat eivät olleet imeneet työvoimaa muualta (kaavio 4) pl. tekniset ja liike-elämän palvelut (+130.000 työpaikkaa) sekä sosiaalipalvelut (+70.000).

 

Hyvinä aikoina syntyi siis 6.500 työpaikkaa vuodessa teknisiin ja liike-elämän palveluihin ja puolet siitä sosiaalipalveluihin. Ei taida toteutua näissä suhdanteissa. Liike-elämän palvelut lienevät aika sidoksissa teollisuuden suhdanteisiin.

 

Eli mistä ne uudet tuottavat työpaikat löytyvät muutaman suunnittelijan, koodarin ja konsultin lisäksi? Yllä olevaan vedoten: en tiedä. Mikäli noin on, meidän täytyy uusia aikoinaan teollisuusyhteiskuntaa varten rakennetut sisäiset tulonsiirrot palvelukeskeisempään yhteiskuntaan sopiviksi. On myös tehostettava yhteiskunnan toimintaa. Asumisen kustannusten tulee olla alhaisemmat, kuten elämisen yleensä. Kilpailun kotimarkkinoilla tulee toimia, eikä sääntelyn tule liiketoimintaa suotta jäykistää. Julkisen hallinnon tulee toimia parhaimmilla johtamisopeilla, mitä maailmalla on antaa.

 

Tietolähde: Tilastokeskus

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Ensin siirryttinmaataloudesta teolliseentyöhön, teollisesta palvelutyöhön, ja nyt palvelusta tietotyöhön. Meneilään oleva siirros on kuitenkin monmutkaisempi ja etenee aijempia nopeammin jotta se saataisiin setvittyä ennen ongelmia kuten vaikka visuaalsentyön kuten taiteen ja kulttuurin osaamisen katoaminen tai sosialiseen työhön kuten välittämisen ja yhteisöllisyyden katoaminen.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Tuottavuus on kohonnut niin merkittävästi, että saavutamme kaikille kohtuullisen elintason ilman, että kaikki osallistuisivat rahatalouteen.

Lisäksi kulutuspuolella olemme joutuneet saturaatioon, koska ihmisillä on jo kaikki riittävät hilppeet eikä siten tarvetta lisäponnistuksiin.

Nyt viimeistään täystyöllisyys voidaan haudata sekä utopiana, että myös tarpeettomana tavoitteena.

Meidän onkin muutettava käsityksiämme sekä työstä että taloudesta. Mikä on niiden todellinen tarkoitus ja päämäärä?

Voisin visioida, että tulevaisuudessa suuri osa väestöstä eläisi perustulolla ns. "perusköyhinä" matalan kustannustason ympäristössä, eli itseasiassa sangen mukavasti.

Ainoastaan teknologisissa (esim: höyryvoima, sähkö, fuusioenergia..), yhteiskunnallisissa (EU, sota) ja taloudellisissa (euro) murroskohdissa saavuttaisimme hetkellisesti liki täystyöllisyyden.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Tuo kysymys työstä on hyvä. On monenlaista hyödyllistä tekemistä, mutta vain osasta maksetaan. Työtä voi tehdä yhdistyksessä, seuroissa tai vaikka netissä. Palkkatyö selkeine vastuineen ja aikatauluineen saa ponnistelemaan terhakammin sekä siten saamaan tulosta aikaan (onko tekemisessä sitten järkeä, se on toinen juttu...). Vastaavasti työttömänä ja eläkkeellä voi tuloksenteko laskea. Ryhmässä toimiminen luo yhteisön paineen ja tulosta.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

..nimenomaan, mielestäni meidän pitäisi ottaa itse työn käsite nyt käsittelyyn.

Olen yrittänyt hahmotella asiaa tässä jutussani:

http://rutanen1965.puheenvuoro.uusisuomi.fi/205202...

Eli lyhesti: rahatalouden ulkopuolella olevat hyödylliset aktiviteetit jäävät meiltä nyt lähes täysin huomiotta. Ns. ei-rahatalous on talouden pimeää energiaa: vaikeaa huomata / laskea sen arvoa.

Tässä on tainnut käydä niin, että olemme luoneet rahataloudellisen mallin/teorian joka toimii vain jos vallitsee ikuinen kasvu ja olemme nyt sokeasti ripustautuneet tähän teoreettiseen malliin miettimättä ja kyseenalaistamatta sen järkevyyttä.

----

Perustulokokeilu näyttää nyt lähtevän liikkelle. Se pitää vielä yhdistää alhaisiin peruselinkustannuksiin.

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Mielenkiintoista luettavaa, kiitos ! Rakenteet muuttuvat ja niin tapahtuu myös Suomessa. Jotenkin tuntuu vaan siltä, että tutkimustulokset eivät ole saavuttaneet hallitusta. Tai ainakaan niistä ei piitata.

Järjellä ajatellen, jatkossa on siis entistä vähemmän syitä pitää vanhoja töissä ja vastaavasti nuoria työttömänä. Väheneviin työpaikkoihin on syytä saada ajantasalla olevaa, koulutettua ja osaavaa väkeä. Näin saadaan aikaiseksi kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluja.

Käyttäjän markkupatynen kuva
Markku Patynen

Kiinnostavaa luettavaa! Toisaalta tuottavuuden kasvuhan on ollut koko talouden kasvun perusta jo pitkään. Eli pienemmillä resursseilla pitää saada aikaan enemmän.

Kirjoitustasi ajatellen alkaa kuulostaa hieman oudolta nuo Vartiaisen yms. henkilöiden toiveet työvoimavarannon kasvattamisesta vaikka ulkomaalaisilla. Vaikka toki siinäkin on oma pointtinsa, joka liittyy ikääntyvään väestöön ja huoltosuhteeseen sun muuhun. Mutta jos töitä ei ole tarjolla, niin... täystyöllisyydestä puhuminen todellakin voidaan unohtaa.

Totta kait uusia ammatteja tulee, mutta kuinka paljon ja kuinka moni niistä on Suomessa.

Tästäkin näkökumasta ajatellen jonkinlaisen perustulon aikaansaaminen alkaisi olla tarpeen. Tai keksiä jotakin muuta, jotta ihmiset pystyvät elämään. Luulen.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

"Totta kait uusia ammatteja tulee, mutta kuinka paljon ja kuinka moni niistä on Suomessa."

Juurikin näin. Esim. ATK toi aikoinaan uusia ammatteja, jotka ovat jo aikaa sitten kuolleet pois.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Teollisuuden työtunnit kasvoivat 1994-2001 ja etenkin 1994-1998. Markka kellui 1992-1996. Sillä oli roolia nousuun.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Tieteiskirjallisuuden dystopioissahan tällaista maailmaa on kuvattu toistuvasti ainakin 40-luvulta lähtien. Toisaalta eivät antiikissakaan vapaat miehet töitä tehneet.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset