Yhteiskunnasta Muutama sana

Vinkkejä Sipilälle - asuntoja, teitä ja tiedettä

Juha Sipilä valitteli, että jokaiselle muutokselle löytyy arvostelija, mutta vaihtoehtojen esittelijöitä ei isosti ole. Palkkoja halutaan alas, mutta entäs elämisen kustannukset? Miten viedään työntekijä työn luo? Miten luodaan työtä?

 

Töitä on pääkaupunkiseudulla. Uudellamaalla työttömyys on neljänneksen muuta maata alempi.

 

Valtio rakennuttamaan tai rakentamaan asuntoja. PKS:lla 20.000 ihmistä jonottaa asuntoihin. Käännetään tilanne toisinpäin, pistetään asunnot jonottamaan ihmisiä. Asuntomarkkinoilla ei ole voimattomia asukkaita lukuunottamatta tahoja, joita kiinnostaisi kokonaisuus: alhainen asumisen hinta. Kaupunkeja hallitsevat paikalliset pamput, joiden rahat ovat kiinni (mahdollisimman kalliissa) asunnossa tai maaomaisuudessa. Kaupungit haluavat pihtailla infran rakentamisessa rahaa säästääkseen. Ay-liike ja kaikki muut tienaavat omansa välistä. Vain valtiolla on tarve saada kokonaisuus kuntoon.

 

Kaikki vetävät välistä ja kaikki kärsivät.

 

Runsas asuntojen rakentaminen työllistää myös suomalaisia ja alentaa asumiskustannuksia. Se keventää palkkapaineita ja auttaa ihmisiä muuttamaan pienipalkkaisen työn perässä. Raha menee vuokraisäntien sijaan ruokaan, joka taas työllistää. Kun suurimpien kasvukeskusten asuntojen tarve tyydytetään paremmin, myös muualla täytyy laskea hintoja, jos väkeä alkaa valua työn perässä muualle.

 

Helsinki on jo vähän prepannut. Asuntoja valmistui koko ajan vähemmän koko 2000-luvun (esim. -40 %), kunnes trendi kääntyi mutta nyt ollaan taas laskussa. Joka tapauksessa pihtailuvuosien saldoa maksetaan nyt. Vantaa ja Espoo eivät saa maassamuutosta voittoa, vaikka alueella on matala työttömyys ja muualla korkea.

 

Jos halutaan työttömyyttä alas, miksi työllistävät kaupungit menettävät asukkaita siinä missä saavat niitä? Olisiko syynä kallis asuminen ja pula asunnoista?

 

Toinen tapa saattaa työ ja tekijä yhteen on parantaa teitä. Rakennetaan nopeampia, turvallisempia ja leveämpiä teitä maakuntiin. Joku saattaa sanoa, ettei se kannata, mutta sen ratkaisee se, kuinka kallis tie tehdään ja missä ajassa sen halutaan maksavan itsensä takaisin. Meillä ei välttämättä ole varaa olla rakentamatta.

 

Kun nyt on suuri koulutetun työvoiman reservi, pistetään korkeakoulutetut työttömät tutkimaan yliopistoihin. Menneisyytemme on rakennettu tutkimuksella. Tulevaisuus pohjautuu sitäkin enemmän tieteeseen. Kun työstä on pulaa, sitä kannattaa luoda tutkimalla. Laman tulisi siksi olla tieteen kulta-aikaa. Se loisi pohjaa työlle. Kun vanhat työt loppuvat, mennään keksimään uutta. Ja sitä saa rahalla.

 

Kun rakennetaan teitä ja asuntoja, parannetaan yhteiskunnan tehokkuutta. Meidän on vaikeampi vaikuttaa muuhun maailmaan saati bisnekseen siellä mutta voimme parantaa omaa tekemistämme ja luoda uutta tietoa.

 

Vastustan hallituksen monia leikkauksia. Kilpikonnapuolustus ei nyt pelasta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän timonenonen kuva
Timo Nenonen

Lyhyesti : täyttä asiaaa blogistilta.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Pk-seudun asuntokuplaan on tarrautunut monta ahnasta kättä.

Ne on katkottava.

Käyttäjän toimikankaanniemi kuva
Toimi Kankaanniemi

Asiaa kirjoitat, Mikko!

Asuntoja pitää rakentaa niin paljon, että kysynnän ja tarjonnan määrä likipitäen vastaavat toisiaan. Vasta sitten asumiskustannukset asettuvat siedettävälle tasolle ja palvelevat työllistymistä.

Ongelma asuntotuotannossa on se, että yksityinen pääoma ei siihen sijoita riittävästi, kun se pelkää, että pääoman tuotto ei ole yhtä hyvä kuin muihin kohteisiin sijoitettuna. Tämä johtaa siihen, että vuokra-asuntojen rakentaminen jää valtion ja kuntien vastuulle. Se taas edellyttää runsaasti varoja mikä lisää julkista velkaa tai valtion ja kuntien vastuita. Tätä rajoittaa mm emu-säädökset.

Liikenneväylien rakentamiseen ja parantamiseen Sipilän hallitus panostaa enemmän kuin yksikään hallitus 50 vuoteen. Ns. korjausvelkaa lyhennetään reippaasti. Parhaillaan etsitään uusia raoitusmalleja. Niistä tulee tietoja jo tässä kuussa.

Korkeasti koulutettujen palkkaaminen yliopistoihin tutkijoiksi on mukava ajatus. Kaipa tutkimukselle on kuitenkin asetettava muukin tavoite kuin vain määrä. Joskus joku teki tutkimuksen, jonka tuloksena oli se, että kerrostalossa kolmannessa ja sitä ylemmissä kerroksissa asuvat arvostavat hissiä enemmän kuin ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa asuvat. Kannattaako tämäntyyppisiin "tutkimuksiin" panostaa valtion velkarahaa?

Sipilän hallitus panostaa erityisesti tulevaisuuden kasvualojen tutkimukseen ja kehitykseen. Näitä ovat mm. biotalous ja puhtaat teknologiat sekä digitalous. Se on viisasta.

Valtio velkaantuu ensi vuonnakin 6 mrd e/v (mukana maahanmuuton suuret kustannukset). On viisasta tarkoin harkita, mihin panostetaan.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Juu, ehkä julkinen asuntorakentaminen voi yllyttää yksityisiä. Katson, että on otettava riskiä ja velkaa. Ilman ei pärjää.

Tutkimuksen tuleekin lähteä sen itsensä tarpeista. Tutkittavaa on, mitä maailman ja Suomen ratkaisemattomista ongelmista voi päätellä.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Teiden lisäksi pitäisi parantaa julkisenliikenteen yhteyksiä, niputtaa siis työmatkalaiset yhteen. Junavuoroja ja juna vuoroja tarvittaosiin enemmän, se tulee paljon ekologisemmaksi, eikä Helsingin keskustaasta tarvitse raivata rakennuksia pysäköintitalojentietä. Tai no ketä se nyt haittaa jos Stokmannintalo muutettaisiin parkkihalliksi.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Junayhteyksiin isosti satsaaminen voisi olla laskemisen arvoinen juttu. Mitä nopeammin Turusta ja Tampereelta pääsee Helsinkiin (ja päinvastoin), sitä paremmin alueet linkittyvät toisiinsa ja työssäkäynti ristiin lisääntyy. Alueista muodostuu osin yksi yhtenäinen työssäkäyntialue.

Suurnopeusjunat pääsevät 300 kmh nopeuteen, mikä tarkoittaisi 35-40 minuuttia ko. kaupunkien välillä. Kun päälle laskee matka-ajan asemalle ja asemalta, puhutaan esim. alle tunnin kokonaismatka-ajasta. Sillä osa viitisi kulkea töissä päivittäin.

Uusimmat TGV-junat kulkevat jopa 575 kmh, joten nopeamminkin voi lähivuosina päästä. Pitkien etäisyyksien maassa tilausta olisi. Etelä-Suomessa asukastiheys on tavanomainen eurooppalainen, joten täällä sen ei pitäisi olla ongelma. Nopeat junat saisivat kyllä reissata läpi Suomen.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Pitäisi löytää ratkaisu niillekkin jotka tarvitsevat julkista liikennettä Turku-Helsinki ja Tampere-Helsinki välillä samalla kun juna kiitä pysähtymättä kuntien ja taajamien läpi 300 kmh. Vai ajavatko he sitten henkilöautoilla lähimmän kaupunkikeskuksen matkakeskukseen mennäkseen junasn tai bussiin? Ekologinen hyöty katoaa silloin tyystin. Lisäksi nykyisen liikennepolitiikan mukaan esin Jyväskylän, Kuopion ja Rovaniemen matkakeskukset ovat "turhia" koska eivät sijaise raide- ta bussiliikenteen runkoverkon varressa. Kaukaiseen tulevaisuuten myös sijoittunevat raideyhteydet Helsinki-Tallinna ja Turku-Tukholma.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja Vastaus kommenttiin #9

Esim. Tku-Hki-juna pysähtyisi luultavasti Salossa ja Lohjalla (mikäli tehdään uusi raidelinjaus). Näin ollen juna pysähtyisi n. 60 km välein. Se tekisi pisimmillään esim. 30 km matkaa asemalle pienemmistä taajamista. Junan nopeuden ansiosta sekin voi olla kannattavaa kulkea.

Kuvittelisin, että Kuopiosta Jyväskylän kautta Tampereelle kannattaisi kuljettaa ihmisiä, mutta nyt kerätään Etelä-Savosta ja Kymestä ihmisiä. Roviksen ja Kemi-Tornion yhdistäminen (tai "integrointi", kuten muotisana kuuluu), luultavasti auttaisi Lappia. Silloin ehkä 125t lappilaista olisi junan seudulla, mikä olisi 2/3 koko väestöstä. Matkaa Kemistä Rovikselle on 117 km. Jos juna paukuttaisi välin 350 kmh, se olisi 20 minuutissa perillä.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #10

Itse näen että tulevaisuudessa Jyväskyläläinen joka haluaa matkustaa junalla tai bussilla pitäisi ensin köröttää henkilöautolla Tampereelle tai Helsinkiin päästäkseen lähimmälle matkakeskukselle. No eihän siinä mitään kun ysitie ja nelostie ruuhkautuvat henkilöautoista. Julkiselle liikenteelle olisi kysyntää kahdelle markkinoille, näille nopeille linjoille suurten keskusten välillä mutta myös useammin pysähtyvälle lähiliikenteelle. Ongelmahan tosin on ettei suomessa ole tarpeeksi asukkaita julkisen liikenteen asiakkaiksi, väkiluku pitäisi kymmenkertaistaa tai jopa satakertaistaa ennenkuin ennen kuin julkisen liikenteen kannattaa tehdä välipysähdyksiä muualle kuin matkakeskuksiin Helsinkiin, Espoolle, Tampereelle, Vantaalle, Ouluun, Turkuun, Kuopioon Ja Lahteen. Myöskään paikallisliikenne ei tässä maassa ole kannattavaa kuin ainoastaan pääkaupunkiseudulla. Vika voi myös olla ajattelu ja asenne ilmassa.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja Vastaus kommenttiin #11

Henkilöauto on joustava ja nopea, sille eivät muut voi mitään. Moottoripyörä ja polkupyörä voivat joissain oloissa olla näppärämpiä.

Liikennemääräkartta:
http://www.liikennevirasto.fi/kartat/liikennemaara...

Näyttäisi, että Tren ja Jlän molemmissa päissä tarve moottoritien pidentämiselle ei ole erityisen kaukana. Kartta näyttää autojen vuorokausimäärän, muttei ruuhkapiikkejä. Ainakin pienemmillä teillä määrät ovat laskennallisia, ei mitattuja. En tiedä, eroavatko eri tiet tässä suhteessa vai ovatko kaikki maailman tiet aina samaan aikaan ruuhkaisimpia. Jos eroja on, tie voi olla esim. tukkoinen yleensä juuri silloin kun suurin osa sitä käyttää.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset