Yhteiskunnasta Muutama sana

Suomessako yksipuolinen teollisuus?

  • Kuva 1. Suomen vienti vuodesta 1962 alkaen. Puusta koneisiin.
    Kuva 1. Suomen vienti vuodesta 1962 alkaen. Puusta koneisiin.
  • Kuva 2. Suomen vienti nykyään.
    Kuva 2. Suomen vienti nykyään.
  • Kuva 3. Saksa vie pitkälti kuten Suomi.
    Kuva 3. Saksa vie pitkälti kuten Suomi.
  • Kuva 4. Ruotsi ei eroa senkään vertaa Suomesta.
    Kuva 4. Ruotsi ei eroa senkään vertaa Suomesta.

Vastoin monia väitteitä, Suomessa on monipuolinen teollisuus. Se vetää vertoja Saksalle ja Ruotsille. Muutama kuva paljastaa hurjasti. Alkuun lyhyt historiakatsaus.

 

Suomen teollisuuden suuri kuva reilulta sadalta vuodelta menee näin: jakson alussa valtaosa viennistä oli sahatavaraa. Sitä ennen oli tehty puulaivoja suurin määrin, mutta teräksiset höyrylaivat ajoivat Suomen "rakennemuutokseen", kuten hienosti sanotaan. Laivoja tehneeltä Pohjanmaalta muutettiin joukolla Amerikkaan. Paperia oli jo alettu valmistaa, mutta lauta piti Suomen teollisuuden leivässä kiinni. Konepajat kehittyivät valmistaessaan paperitehtaille ja sahoille koneita. Alkoi syntyä suuria yrityksiä.

 

Tuli sota ja teollisuus piristyi joutuessaan palvelemaan sotivaa valtiota. Sotaa seuranneet sotakorvaukset vaativat uuden rankan ponnistuksen ja valtio mm. perusti Valmetin. Sotakorvauksista selviämistä voisi joku verrata amerikkalaisten kuurakettiprojektiin. Bruttokansantuotteesta sotakorvaukset veivät 4 % siivun.

 

Kaikesta edellisestä huolimatta kuvan 1 tilanne vuodelta 1962 on yllättävä, ainakin allekirjoittaneelle. Suomen viennistä 83 % oli käytännössä puuta ja paperia. Paljon puhutut konepajat veivät tuotteitaan maailmalle yhtä paljon kuin vietiin ruokaa (keltainen): yhteensä vain 10 %. Se on naurettavan vähän tähän päivään verrattuna. Suomi ei todellakaan ollut sitä mitä nyt.

 

Kuvan 1 esittämä kehitys vuoden 1962 jälkeen tarjoaa muutamia opettavaisia havaintoja. Selkeimmin on kasvanut koneiden ja laitteiden vienti. Nyt se on noin 24 %, kun vuonna 1962 se oli 5 %. Sen sijaan sahatavaraa, paperia ja sellua viedään enää 15-20 % kaikesta, vain viidenneksen entisestä. Muutos on massiivinen.

 

Neuvostoaikana telakoilla paukuteltiin kasaan laivoja (etenkin Neuvostoliittoon), jotka toivat parhaimmillaan kymmenyksen vientituloistamme, kunnes siivu putosi murto-osaan valtakunnan romahdettua. Toinen sen ajan erikoisuus, vielä suurempi, oli tekstiiliteollisuuden nousu. Sen kulta-aikaa olivat 70- ja 80-luvut, mutta romahdus tuli sillekin pääasiakkaan, itänaapurin, hävittyä kartalta.

 

Uutta oli kuitenkin putkessa. Se oli hautunut jo vuosikymmeniä, mutta alkoi nyt tuottaa hedelmää. Nokian kännykät ja verkot alkoivat käydä kaupaksi yhä kiivaammin. Siitä tuli historiallinen menestystarina. Ahkerat ja osaavat tekijät sattuivat löytämään kultasuonen: ensinnäkin käsissä oli aivan uudenlainen tuote (kasvavat markkinat siis häämöttivät) ja toisekseen jokainen maailman ihminen voisi haluta sellaisen (suuret markkinat). Massiivinen kasvupotentiaali odotti ottajaansa. Markkinat otettiin ja kännyköiden osalta menetettiinkin. Koko toimiala käytännössä hävisi Suomen vientikartalta. Romahduksen suuruudesta kertoo, että kone- ja laitevienti kutistui Nokian takia neljänneksen (kuva 2).

 

Isossa kuvassa oli vuosikymmenten aikana tapahtunut muutakin. Muutosten hitaudesta kertoo nimenomaan aikajänne. Nimittäin terästeollisuus oli hiljalleen vuosien saatossa kaapannut yhä isomman siivun viennistä. Nyt metallien vienti on kolmanneksi suurin vientialamme. Toinen taustan hidas hiipijä on ollut kemianteollisuus, joka sekin on yksi suurimpia alojamme. Toisin kuin 60-luvulla. Mainita voi myös kumi- ja muoviteollisuuden sekä kulkuneuvojen viennin olevan merkittäviä tulonlisiä suomalaisille.

 

Aivan uusin trendi on sekin saanut pohjansa vuosikymmeniä sitten. Öljytuotteita viedään ennätysmäärät ja kasvu on ollut hurjaa nimenomaan 2000-luvulla ja etenkin taantuman vuosina. Neste on paikannut Nokian jättämää aukkoa. Ei huonosti maalta, jonka maaperässä ei ole tippaakaan öljyä.

 

Tätäkin kaikkea voi vielä väheksyä: bulkkitavaraa. Se on totta. Tuotteet tulevat massiivisista koneista ja prosesseista valtavina määrinä. Se ei työllistä, kuten käsin näprääminen, ja maailma on kilpailua täynnä. Kritiikkiä voi mielestäni syystä kritisoida. Maailma on aina enemmän tai vähemmän täynnä kilpailua ja siten matalia katteita. Se ei kuitenkaan poista sitä faktaa, että juuri noiden tuotteiden viennissä suomalaiset ovat onnistuneet.

 

Kritiikkiä jatkaakseni, ei ole aivan sattumaa, että Suomessakin on tällaista suurteollisuutta. Kekkosen johdolla sitä rakennettiin verovaroilla. Maan kansallisvarallisuus otettiin käyttöön. Meillä oli jo pian sotien jälkeen rahaa sellaiseen. Valtaosa maailmasta oli silloin köyhää. Siellä missä on raha, on suurteollisuus. Emme pärjää palkkakilpailussa, joten on onnemme, että koneiden tuotokset tuovat ison osan tuloistamme. Sattumoisin muissakin kehittyneissä maissa näyttää olevan samoin.

 

Samankaltaisuudesta (kuva 3) kertoo, että Saksan vienti on rakentunut aika samoin kuin Suomen. Selkein ero on, että saksalaiset - tunnetusti - tekevät paljon autoja. Me taas teemme selvästi enemmän paperia. Saksalaisten kemianteollisuus on meitä vahvempi, mutta me taas viemme suhteessa enemmän polttoaineita, jopa öljymaa-Norjaan. Saksassa on kolme isoa alaa: autot, koneet ja kemia. Meillä isoja aloja on viisi.

 

Kuva 4 kuvaa ruotsalaisten touhuamista. Ensimmäinen havainto on, että se on yllättävän samankaltainen Suomen kanssa. Ainoastaan autoja ruotsalaiset valmistavat selvästi enemmän. Voitaneen sanoa, että ruotsalaisilla on kuusi isoa vientialaa autojensa ansiosta. Siinäpä se suomalaisten alemmuudentunnon juurisyy kenties on: emme tee autoja, tarpeeksi. Tai jos tarpeeksi, niin emme ainakaan omalla merkillä.

 

Autot eivät kylläkään Suomen viennin ongelma ole vaan kaksi kuvassa 2 vinkin antavaa nytkähdystä: 2004-05 ja 2009-10. Ensimmäisen nytkäyksen kohdalla paperin viennin siivu notkahti ja toisen takaa löytyy se Nokia.

 

Lopputulema on, ettei Suomen viennin rakenne ole yksipuolinen ainakaan tuoteryhmiä tarkastellen. Se kestää vertailun Ruotsiin ja Saksaan. Tuotteiden tyypit eivät myöskään eroa kilpakumppaneista kuin autojen osalta. Siltä alalta taas kuuluu nykyään vain huonoja uutisia. Suomen viennin ongelmat eivät siten näytä johtuvan viennin rakenteesta yleisesti vaan jostain muusta. Syitä ovat ainakin ensinnäkin kahden alan romahtaminen ja toisekseen Euroopan sekä Venäjän taantumat. Näitä vientikriisejä on tunnetussa historiassamme jo lukuisia: puulaivat, terva, sahatavara, tekstiilit, elintarvikkeet, laivat, paperi, kännykät ja verkot.

 

Tärkeä opetus on, että jopa vuosikymmenten takaiset investoinnit tuovat nyt ison osan suomalaisten vientituloista. Aiempien polvien työt tuovat nyt paljon tuloa. Joidenkin mielestä valtion tehtävä ei ole omistaa yrityksiä, mutta kyse on verovaroin rahoitetuista hankkeista, joilla pääomaköyhä kansakunta sai kansallisvarallisuutensa käyttöönsä. Miksi myydä tulot muille? Eivät norjalaisetkaan myy.

 

Huomautus: tarkastelu ei huomioi viennin määrää vaan tarkastelee vain sen rakennetta. Kuva 1 perustuu erilaiseen, vanhaan, tuoteluokitteluun.

 

Kuvalähde: The Observatory of Economic Complexity

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (32 kommenttia)

Käyttäjän KaleviOnnela kuva
Kalevi Onnela

Tuotantotalouden diplomi-insinööri Mikko paljastaa Suomen viennin väitetyn yksipuolisuuden urbaaniksi legendaksi. Vaikka blogi ei käsittele viennin määrää, niin voidaan kysyä kuitenkin, että mitä viennin takkuilemisen syistä jää jäljelle. Vastaus: Se toinen, eli kiristyneessä markkinatilanteessa Suomen tuotannon huono hintakilpailukyky.

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen

Eipä ole ongelma kilpailukyky: "Tätäkin kaikkea voi vielä väheksyä: bulkkitavaraa. Se on totta. Tuotteet tulevat massiivisista koneista ja prosesseista valtavina määrinä. Se ei työllistä, kuten käsin näprääminen, ja maailma on kilpailua täynnä ... Maailma on aina enemmän tai vähemmän täynnä kilpailua ja siten matalia katteita. Se ei kuitenkaan poista sitä faktaa, että juuri noiden tuotteiden viennissä suomalaiset ovat onnistuneet."

Koetapa lukea tarkemmin, blogi on hyvä!

Suomen ongelma on tavattoman negatiivinen yritysilmasto - ei oteta oppia onnistumisista, vaan niitä vähätellään - ja sitä lietsovat EK, Yrittäjät ja uutena valtiovarainministeriö.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Tosiaankin, kun yksikkötyökustannuksista ja niiden kehnoudesta puhutaan, puhutaan maksetuista palkoista per nenä suhteessa BKT:hen per nenä. Jos hyväkatteisten (Nokian) tuotteiden valmistus loppuu, nousevat yksikkötyökustannukset, koska jäljellä olevat tuotteet eivät tuota niin paljoa per nenä. Muiden yritysten tilanne ei siis sinänsä ole muuttunut mihinkään, mutta kansantalouden tasolla voi näyttää, että heillekin on tapahtunut jotain.

Suomen teollisuuden tuntipalkkakustannukset sivukuluineen ovat alemmat kuin Saksassa: 35,9 e vs. 37,1 e.
http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/...

Tietenkin pienemmillä kustannuksilla pärjää aina paremmin. Palkat kyllä ovat nousseet taannoisen palkkarallin johdosta, mutta korkeat ne eivät näytä olevan tärkeimpiin kilpailijamaihin verrattuna. Nesteen vientiä palkat eivät näytä haittaavan, puhumattakaan hitech-viennistä yleensä. Prosessiteollisuuskaan, iso osa viennistämme, ei voi kärsiä suuresti palkoista, koska niiden osuus kaikista kustannuksista on varsin pieni. StoraEnson Jouko Karvinen, muistaakseni, joskus niin kommentoikin.

Luulisi myös suurten ikäluokkien eläköitymisen helpottaneen palkkakustannuksissa, jos työntekijöiden keski-ikä laskee (ja nuoremmilla on keskimäärin alempi palkka).

Sekin taitaa vaikuttaa yksikkötyökustannuksiin, kun kapasiteetin käyttöaste on aiempaa alemmalla tasolla.
http://www.tradingeconomics.com/finland/capacity-u...

Jos siis työntekijöitä ei ole vähennetty yhtä paljon kuin tuotantoa, tuotantoa tulee ulos vähemmän kuin ennen, mutta palkkoja maksetaan kuten ennen tai sinne päin. Niinpä kansantaloudessa maksetaan palkkoja enemmän, mutta BKT:tä kertyy vähemmän. Yksikkötyökustannukset siis nousevat.

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen

Hyviä havaintoja!

Ja kun "kansantaloudessa maksetaan palkkoja enemmän, mutta BKT:tä kertyy vähemmän. Yksikkötyökustannukset siis nousevat" - niin nostetaanpa sitten arvonlisäveroa! Sillä hoituu?

Käyttäjän JukkaMattsson kuva
Jukka Mattsson

Oletko Mikko koskaan miettinyt kuinka monta % Suomen teollisuuden käyttämistä perusmateriaaleista (osien- ja komponenttien tekninen maahantuonti) tapahtuu Ruotsalaisen tai Saksalaisen teknisen tukkurin tai edustuksen välityksellä?
Vaikka alkuperäsituote olisi valmistettu Japanissa tai muualla niin lähes aina tuotteen pohjoismaista kauppaa johdetaan Ruotsista käsin.

Olen usein miettinyt miksi maahantuoti pitää tapahtua siten että maksamme osan tuotteiden hinnoista välityskuluina naapurimaahan Ruotsiin? Kuinka monta prosenttia maksamistamme perustarvikkeista ovat naapurimme yritysten välityskuluja?

Tästä asiasta ei tunnu edes teknologiateollisuus olevan kiinnostunut vaikka mielestäni syytä olisi.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja Vastaus kommenttiin #20

Mielenkiintoinen näkökulma. Ruotsi on siis etulyöntiasemassa tavallaan, kuten USA dollarinsa kanssa. Koetin tutkia asiaa linkkaamaltani sivustolta, mutta kokonaiskuvaa on äkkiä hankala saada.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Mitä pienempi maa sitä suppeampi tuotanto. Ensinnäkin jotta pystytään kehittämään monipuolista kulutustavara tuotantoa pitää olla joko isot kotimarkkinat maantieteelinen siainti lähellä isoja markkinoita muuten on tosi vaike luoda riittävän isoja automaattisia tehtaita joten pakostikin tuotanto yksipuolistuu ja keskittyy aloille joissa voidaan hyödyntää omia raaka aineita tai alille joissa ei ole suuria sarjakokoja kuten telakat paperikoneen.

Käyttäjän RalfKarlsson kuva
Ralf Karlsson

Otin Kauppalehdestä seuraavan linkin Suomen vientiyrityksistä:

http://www.kauppalehti.fi/5/i/yritykset/menestyjat...

Klikkaamalla sarakkeiden otsikkoja esimerkiksi ulkomainen liikevaihto voit nähdä yrityksen ulkomaan myynnin osuus koko liikevaihdosta. Tuossa listalla olevista suurimpien yritysten kuten Koneen, Nokian ym. liikevaihdosta leijonanosa tulee ulkomailta. Hämmästyin hammaslääkärissä kun poraaminen melkein jo tuntui siedettävältä ja oli pakko kysyä mistä uutuuttaan kiiltävät Plandent laitteet tulevat. Suomesta ne tulevat sain vastaukseksi ja tuosta listasta se yritys löytyy. Kyllä meilläkin osataaan ja hyvin osataan. Kiitos Mikko Kangasojalle mielenkiintoisesta blogista.

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

Pitkästä aikaa kokonaisvaltainen viennin kehittymisen historia pätkä.
Minun piti selvittää em johdosta itselleni miksi Metsäteollisuus on alkanut keskittää toimintaansa rannikolle.

Paperitehtaita esimerkiksi (wikipedia) on vuoden 2008 jälkeen lakkautettu lähinnä sisämaasta 8 kpl niiden kokonaistuotannon ollessa 2,2 miljoonaa tonnia ja rannikolta ainoastaan Haminasta ( kotka 30 km päässä toimivat tehtaat) 415 tuhannen tonnin arvosta.

Tällä muutoksella on nyt sitten muuttunut tuotantologiikka ja logistiikka niin että rannikolla valmistetaan enemmän paperia mitä sisämaassa.

Rannikolla on paperin valmistusta 4,5 miljoonaa tonnia kuudella paikkakunnalla ja sisämaassa 12 paikkakunnalla mutta vain 3,5 miljoonaa tonnia.

Logistisesti raaka aine hankintaketjujen tehokkuus olisi parhain tietenkin kun optimihankinta alueen keskellä sijaitsisi tuotantolaitos ja tuotantolaitoksesta voitaisiin vientiin laivata suoralaivauksilla ilman välilastauksia ostajalle tuotteet.

Tässä keksittämisessä lähdettiin erityisesti vuoden 2007 jälkeen eri linjoille(KTM 16/2007 ) . Eli metsäteollisuus ei tahtonut kehittää logistiikka logistiikan peruslähtökohtien laskenta arvoilla vaan lähti omille teilleen ja sai valtion mukaan.

Tuloksena maamme logistiikan kilpailukyky on laskenut ja eduskunnan oman tulevaisuusvaliokunnan tietojen mukaan olemme kaksinkertaisissa kustannuksissa verrattuna kilpailijamaihin (raportti 6/2013)
UPM itse on vuosi sitten julkisesti ilmoittanut, että jokainen vienti tonni Suomesta heille maksaa Suomessa noin 60-65 euroa tonni enemmän Suomessa mitä Ruotsissa ennen laivausta.

Mikäli koko vientimme ja tuontimme kärsii samasta niin meillä on logistiikan osalta noin 5-6,5 miljardin gappi /ylimääräiset kulut verrattuna juuri Ruotsiin, jossa on kuorma auto tiheys 56 k-a /tuhatta henkeä kohden kun meillä tarvitaan 96 k-a /1000 henkeä.
Edelleen World Bank LPI indexin 2014 paras maa Saksa pärjää 33 kuorma autolla tuhatta henkeä kohden

me olemme pudonneetkin vv 2012 2014 em indexissä 21 maasijaa alaspäin ja mielestäni juuri em UPM ilmoittamasta syystä, kun olemme kehittäneet metsäteollisuuden vaatimuksesta maantieliikennettä ja panostaneet valtavat summat raide liikenteeseen. Ilman mainittavaa tehokkuuden lisäystä.

Vuonna 2012 sovittiin EU:ssa, että siirrämme maantieliikennettä raide ja vesiliikenteeseen. Tämä viimeksimainittu on maassamme jätetty analysoimatta , suunnittelematta ja tekemättä.

Ruotsi sen on tehnyt ja tuloksena siellä sisävesillä kulkee niin kontti kuin öljylasteissa jo jopa 9000 tonnin alukset tarkoittaa, että yksi laiva tekee 150 rekan työn yhdellä matkalla rannikolta sisävesille. Meillä vain osa sisävesiä on otettu hyötykäyttöön ja sinnekin pääsee vain 2300 tonnin aluksilla , kontti ja öljyliikenne on aivan minimaalista.

Olisiko juuri tässä logistiikan kilpailukyvyttömyydessä kyse tietoisesti muusta euroopasta toisille linjoille viety kehittäminen (maantieliikenteen suosiminen kun sitä muualla pyritään siirtämään raiteille ja vesiliikenteeseen vuoteen 2050 mennessä) yksi syy meidän taloutemme ja kilpailukykymme romahdukseen .

olisiko yhtäläisyyksiä vedettävissä tämän päivän logistiikan tilanteesta ylläkuvaamaasi

” Saksan vienti on rakentunut aika samoin kuin Suomen” kun tuotteet ovat rakenteeltaan samoja ,niin missä ero .

Ero on miten raaka aineet ja komponentit tuodaan käsitellään ja valmiit tuotteet viedään maasta.

Suurena erona Suomeen on juuri se että Saksan sisämaasta lähtee ja sisämaahan tulee autoja ja kontteja proomuilla ( 11% sisävesiliikenteen osuus koko maan tavaraliikenteestä) kun meillä liikenne rannikolta sisämaahan tapahtuu lähes yksinomaan rekoilla ja raiteilla. Ja sisämaan väylät eivät ole meriyhteydessä kuin pieneltä osalta -Saimaa.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Ehkei se olisi kovin mahdoton projekti saada Jyväskylä ja Tampere kohtuullisten meriyhteyksien päähän. Ajatuksena se on mielenkiintoinen. Välillä tuntuu, että Suomessa ajatellaan yksioikoisesti rahdin tapahtuvan rekoilla.

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

Mikko!

Ei ainoastaan tunnu vaan vuoden 2012 liikennepoliittisessa selonteossa virallistettiin tämä maamme EU liikennestrategian vastainen toiminta, jossa on unohdettu faktat.

Edelleen eduskunnalle ja hallitukselle tomitettiin ja yhä toimitetaan puutteellista tietoa, analyysejä ja tutkimuksia , joidenka perusteella tehdään vuosittain pitkäkestoisia miljardi päätöksiä liikenteen kehittämiseksi .(jopa päätös liikennepoliittisesta linjasta tehtiin oikeuskanslerin raportin 15.4.2014 mukaan puutteellisin tiedoin.)

Stragtegia on kaksien viime vaalien alla ollut se että ministeriö tilaa jopa ulkopuolisilta toimijoilta raportteja puutteellisten (tavallisesti niin että vesiliikenne eriyisesti sisävesiliikenne jätetään pois vaikutus arvioista kokonaan ja tarkastellaan maantie raide ja meriliikennettä ja niiden kehittämistä) .

Kun taas EU:ssa on sovittu että vuoteen 2050 mennessä maantieliikennettä on siirretty maximaaliset määrät vesiliikenteeseen. Meillä ei ole edes aloitettun tätä suunnittelua vaikka sopimus on ollut jo voimassa vuodesta 2011.

Kun nämä (nyt ennen tämän hallituksen hallitusneuvotteluja toimitettiin ”virallinen” parlamentaarinen liikenne infran korjausvelka tarkastelu, jossa samoilla kriterioilla ei tarkasteltukaan kotimaan vesiliikennettä ,mitä raide ja maantieliikenne.

sen ei kehittämistä tarkastelut lainkaan, vaikka kotimaan rannikko liikenne on noin 7% koko maassa tehdystä tavaraliikenteestä-. ja viimeinen sisävesilogistiikan korjaus ( laivakoon ja infran kasvattamiset ja laajentamiset sisävesille) tapahtui 60 luvulla . ei vaikka VTT on jo vuonna 2009 todennut vesiliikenteen olevan realistinen vaihtoehto maantie tavaraliikenteen korvaajana.

Se on selvää että eduskunnalle, hallitukselle ja medialle on edelleen täysin epäselvää miten vaikuttaisi ilmastoon, talouteen logistiikkaan alueellisesti ja valtakunnan tasolla, tilanne jossa voisimme siirtää 25- 50% nykyisestä maantieliikenteestä kestävän kehityksen mukaisesti vesiliikenteeseen (lähinnä jättämällä rannikko pysähdykset järvi suomen vienti ja tuonti liikenteestä pois, rakentamalla sisävesikanavat suoraan merityhteyteen.

Kun näin tehdyillä puuttellisilla tiedoilla on aina ennen hallitusneuvotteluja saatu hallituksen budjetti ja lisämääräraha hanat auki(kluten nyt ) niin sen jälkeen aletaan LVM:N toimesta hurjat mediakampanjat raidehenkilö liikenteen kehittämis , yksityistämis ja kilpailutus asioista niin että sen valtavan media huomion hälyn alle peittyy kaikki mahdolliset epäilyt liikenneministeriön täysin kansantalouden ja ilmastopolitiikan vastaisesta toiminnasta liikenteemme tulevaisuuden kehittämisissä.
Alla joitain vinkkejä tehdystä sumutuksesta.

vuonna 2010 ” Ahon komitea” maantieliikenteen kehittämiseksi. tulos 200 miljoonaa budjetin ulkopuolista rahaa maantie raide ja meriliikenteen kehittämiseksi. http://www.vnk.fi/julkaisukansio/2008/j19-metsateo...

vuonna 2011 budjettien muuttaminen liikenne poliittisiin tarkoitusperiin niin että maantie ja raideliikenne jakavat käytännössä koko liikenteen investointeihin varatut rahat viite: Valtion budjetit ja liikenneviraston tekemät liikenteen ja liikenne infra tutkimukset ,analyysit ja vaikutusarviot vuodesta 2012 alkaen.

Nyt olemme päässeet jo niin pitkälle tässä puutteellisen tiedon tuottamisessa , että elinkeinoelmän lobbarit ja valtio yhdessä tilaavat jo lähinaapuri liikenne vertailutkin hallituksen päätösten saamiseksi halutun mukaisiksi. Pellervon raportti vertailu 5.2.2015 ja Suomen liikenne infrasta tehtiin ilman vesiliikenne vertailuja.

http://ptt.fi/fi/prognosis/249-holm-p-hietala-j-ja... erityisesti katsokaa ketkä löytyvät tilaajina. Sen pitäisi nostaa kyllä hälytyskellot soimaan. Mutta media on ihan hiljaa…..

Vaikka Ruotsissa oli juuri panostettu noin 600 miljoonaa euroa jotta voitaisiin muuttaa maan logistiikka strategia vastaamaan EU:n vastaavaa ;” nearest port is best port ”,jossa sisävesille tehtiin väyliä niin että jopa 9000 tonnin (150rekkaa) alukset voivat päästä suoraan sisämaan satamiin.
Meillä vastaava strateginen malli on nimeltään ”Suomi on saari ” jota vahvistetaan edelleen 600 miljoonan euron budjetin ulkopuolisella rahotuksella, vaikka ensi vuonna panostetaan jokaista raide liikenne km kohden jopa 250 000 euroa. Kun vastaava vesiliikenteeseen EU liikennestrategian toteuttamiseksi on 5000 euroa.

Meillä ei tässä maassa ole vieläkään kokonaisvaltaista sisävesien vaikutusarvioita tai suunnitelmia ,analyyseja, eikä panostuksia vaikka
2016 EU liikennestrategin mukaan on varattu / korvamerkitty sisävesiliikenteen kehittämisiin 10% TEN_T varoja kokonaisummaltaan 28 miljardista.

Josta summasta on jäljellä vielä marraskuun tilanteen mukaan noin 5,8 miljardia Meillä vaan puuttuu kaikki suunnitelmat sisävesiliikenteen tehokkuuden nostaminen niin että voitaisiin toteuttaa EU liikennestrategiaa sisävesiliikenteen osalta. http://www.inlandnavigation.eu/news/events/ine-vbw...

Olisiko kaksi Järvi Suomen meriyhteyttä sellaisia joilla voisi käydä ja aloittaa kansantalouden nousu boomi , jolla saataisiin niin kuorma auto kanta kuin logistiikan kustannukset kilpailijamaiden tasolle. kannattaisi varmaan uusia ensimmäisen kerran 1850 luvulla tehtyjä arvioita joita on viimeksi päivitetty 1960 luvulla Saimaan kanavaa varten.... (tahtoisin olla määrittämässä ensimmäisen tutkimuksen tilaus kriteerioita ettei niistä tulisi surullisen kuuluisan Pellervon 5.2.2015 julkaistun raportin kaltaisia puutteellisia yksipuolisia poliittisesti tarkoituksen mukaisia lobbareitten tahtomia tutkimuksia, joiden seuraukset ovat liikenteellemme katastrofaalisen kalliita.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja Vastaus kommenttiin #27

Eli EU:n tilillä on rahaa varattuna käyttöömme, muttemme ota sitä. No, onhan meillä rahaa. ;)

Jos sisävesiliikenne on jätetty ulkopuolelle sääntöjään, sen takana tulisi tietenkin olla selvitys, joka osoittaa sen yksiselitteisesti kannattamattomaksi. Minun on vaikea arvioida vaadittujen investointien suuruuksia, mutta tuskin ylittävät Tallinnan tunnelin kustannuksia lähimainkaan. Sinänsä mahdottomia investointeja ei kuvittelisi tarvittavan.

Päättäviä tahoja on siis vaivannut ns. framing bias, valikoivan rajauksen vinouma näkökulmassa.

Perussuomalaisten taannoisessa ohjelmassa on puhuttu satsauksista myös sisävesiliikenteeseen.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Suomessa on tosiaan monipuolista osaamista. Voisin helposti jatkaa luetteloimalla kymmenittäin innovatiivisia PK-yrityksiä, jotka ovat globaaleilla markkinoilla kolmen parhaan joukossa ( markkinaosuus ).
Lisää tulee kaiken aikaa. Innovatiivisuutta ja osaamista löytyy kyllä.
Tarvittaisiin nopeasti tukea = rahaa uusien vientimarkkinoiden avaamiseen.
Myös joustava Tanskan tyylinen vientitakuu auttaisi ja alentaisi lähtökynnystä uusille vientimarkkinoille.
Julkisuudessa tolkutettu mantra ettei meidän tuotteilla ole kilpailukykyä on karkea yleistys, jota usein laukovat ne,jotka eivät itse ole myyneet tahi vieneet tikun tikkua. Masentava syyllistäminen pitää lopettaa.
Totta on , että Suomessa on liian vähän kauppiastaitoa. Hankitaan sitä ulkoa ( Tanska, Hollanti ), jos muu ei auta. Sitä valtiovalta voisi edesauttaa vaikkapa veroporkkanalla.

Käyttäjän KaleviOnnela kuva
Kalevi Onnela

Martti tarkoittaa varmaankin hyvää kirjoittaessaan. Kuitenkin lisäisin pari näkökohtaa:

Voin helposti luetteloida innovatiivisia pk-yrityksiä, jotka globaaleille markkinoille päästäkseen ovat joutuneet siirtämään valmistuksen ulos Suomesta, koska työkustannukset täällä tuhoavat hintakilpailukyvyn.
Alemmat työkustannukset Suomessa eivät varmaankaan haittaisi minkään yrityksen vientiponnisteluja.

Suhtaudun varovasti kaikenlaiseen valtion tukeen, veroporkkanat mukaanluettuna, vaikka se olisi vientiyrityksillekin. Joka tapauksessa, tukia saa kyllä moneen lähtöön.

Hyvienkin tuotteiden kilpailukyky edellyttää, että myyntihinta on markkinoiden tasolla. Siksi joudutaan usein soveltamaan ensimmäistä kohtaani eli valmistamaan tuotteet muualla.

Puutteellisesta kauppiastaidosta laukovat usein ne, jotka eivät ole myyneet/vieneet tikun tikkua. En tarkoita tällä Marttia.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

"Voisin helposti jatkaa luetteloimalla kymmenittäin innovatiivisia PK-yrityksiä, jotka ovat globaaleilla markkinoilla kolmen parhaan joukossa ( markkinaosuus )."

Näin on. Olennaista on, että ne jo ovat maailman kärkeä sekä se, että ne todellakin siinä asemassa ovat PK-yrityksiä, eivätkä suuryrityksiä.

"Julkisuudessa tolkutettu mantra ettei meidän tuotteilla ole kilpailukykyä on karkea yleistys"

Kyllä, monet yritykset valloittavat vauhdilla maailmaa, kun julkisuudessa valitetaan, että on liian kallista. Yksi mielenkiintoinen esimerkki on Sampo-Rosenlew, joka vie köyhempiin maihin leikkuupuimureita. Loppukokoonpano on ainakin yleensä paikan päällä, mutta niinpä vain kalliista maasta viedään enemmän ja enemmän köyhempiin maihin.

Käyttäjän PetjaPapula kuva
Petja Papula

Suomi vie lähinnä b to b tavaroita. Eli tuotantolaitteita ja tuotantomateriaaleja. Investointihyödykkeitä. Ruotsi ja Saksa vievät paljon kulutustavaraa. Kun Kiinan ja muunkin maailman massiiviset, etupainotteiset investoinnit ovat nyt vähentyneet ja vähenemässä vähenee myös tuotantolaitteiden kysyntä. Sen sijaan kulutustavaroiden kysyntä jatkuu samana tai jopa nousee. Tästä nähdäkseni on kyse kun puhutaan Suomen yksipuolisesta viennistä. B to c sektori on meillä hyvin pieni. Maailmassa on nykyisellään monessa asiassa liikaa tuotantokapasiteettia koska Kiinan kasvu ei jatkunutkaan kaksinumeroisena tästä ikuisuuteen. Lisäkapasiteetille ei ole tarvetta eikä siis suomalainen vienti vedä.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Laskin pikaisesti yllä linkatusta vientiyritysten listasta: 34 eniten vievästä yrityksestä 12 omaa (myös) kuluttajatuotteita. Muista 10 on taas raaka-ainetoimittajia teollisuudelle. Loput 12 ovat enemmän investointialaa. Siitä porukasta Kone ja Nokia haukkaavat jättiosan liikevaihdosta (kuten muutenkin). Koneen LV on kasvanut ja NSN:n seilannut kuluttajatuotteidensa takia, mutta on nyt nousussa ja 2010 & 2012 tasolla.

Sanoisin, että investointilaman syyttäminen ei tuon listan perusteella päde, mutta eipä siinä olekaan huonosti menestyviä yrityksiä. Vientiä kuitenkin näyttäisi olevan tasaisesti kuluttaja- ja investointituotteissa sekä raaka-aineissa. Koneen investointihyödykkeet menevät hyvin kaupaksi ja vähintäänkin voidaan sanoa, että moni investointihyödykkeitä valmistava yritys on päässyt menestyjien listalle.

Aihetta olisi varmaankin hyvä pöyhiä tarkemmin.

Käyttäjän PetjaPapula kuva
Petja Papula

http://www.eurojatalous.fi/fi/2015/5/suomen-ulkoma...
"Suomen vienti on perinteisesti koostunut suurelta osin investointitavaroista ja teollisista välituotteista, joten viennin kehitys on ollut erittäin riippuvaista muiden maiden suhdanteista. Pääosin kuluttajamarkkinoille suuntautuneen matkapuhelinviennin romahdettua investointitavaroiden osuus ja viennin riippuvuus kauppakumppaneiden suhdanteista ovat kasvaneet entisestään."

kaikista pörssin yli 10Mrd€ yhtiöistä vain Nokian Renkaat tuottavat selkeästi kuluttajatuotteita. Kone, Wärtsilä, Metso, Nokia ainakin tuottavat investointitavaroita ja loput palvelevat teollisuutta. (Lisäksi suuria ovat teleoperaattorit ja finanssisektori ja energia). Näistä kun mennään vähän pienempiin niin Huhtamäki ja Fiskars, Amer, Raisio nousevat iloisina poikkeuksina mutta muuten ollaan aika lailla edelleen investointituotteissa ja b to b sektorilla. (Mielenkiintoista muuten että teleoperaattoreita, energiaa ja pankkeja lukuunottamatta käytännössä kaikki isot yhtiöt perustuvat vientiin) Eli kyllä ylivoimaisesti valtaosa näyttää olevan investointitavaroita. Tämä ero näkyy myös jollain tavoin verrattaessa artikkelin vientikaavoita Ruotsi - Saksa - Suomi: Ruotsissa ja Saksassa valtava osa on autoja (kuluttajatuotteita) mitä suomessa ei ole lainkaan. Muuten vienti aloittain näyttää periaatteessa aika samalta samalta. Mutta meiltä puuttuu kokonaan Ikeat, H&M:t jne...

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja Vastaus kommenttiin #29

Linkkisi antaa hyvän tiivistelmän tärkeimmistä vientituotteista:

"Viennin arvolla mitattuna merkittävimpiä kotimaisia vientituotteita olivat puu- ja paperituotteet (20 % tavaranviennistä), perusmetallit ja metallituotteet (14 %), tietokoneet ja sähkölaitteet (12 %), jalostetut öljytuotteet (8 %) ja kulkuneuvot (6 %)."

Tuon perusteella artikkelin mainitsemia välituotteita ovat paperi, perusmetallit (sekä että). Öljytuotteet ja kulkuneuvot ovat ainakin merkittävästi kuluttajatuotteita. Sähkölaitteista osa on ja osa ei.

Kun itse katson Helsingin pörssin suurimpia vientiyrityksiä, näen listalla monenlaista: http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/porssikurssit...

Välituotteet: UPM, StoraEnso, Huhtamäki
Kuluttajatuotteet: Neste, Orion, Nokian Renkaat, Amer
Investointituotteet: Nokia, Kone, Wärtsilä, Metso

Lista ei kuitenkaan sisällä kaikkea: Rovio, Supercell, Rolls-Royce ym. Vientimme koostuu niin väli-, kuluttaja- kuin investointituotteista. Jos lasketaan viennin liikevaihdot yhteen, investointituotteet taitavat korostua. Metso ja Wärtsilä näyttävät pärjänneen vähän heikosti Suomessa, mutta Kone kasvaa ja niin alkoi tehdä Nokiakin 2014. Eksakti vertailu Ruotsiin ja Saksaan kertoisi eron suuruuden. En epäile, etteikö sitä olisi, mutta julkisuuden keskustelusta jää minusta usein liioiteltu kuva. Ikään kuin tekisimme pitkälti vain investointituotteita - saati että ne kaikki tökkisivät (Konehan porskuttaa).

Suomen selkeä puute todellakin on, ettei meillä ole länteen levinneitä kauppaketjuja. Arvelen, että se johtaa lukuisien omien ketjujen kuolemaan ajan saatossa, kun mittakaavaedulla runnovat ulkomaiset (yleensä skandinaaviset) ketjut syövät markkinaosuuksia.

Käyttäjän PetjaPapula kuva
Petja Papula Vastaus kommenttiin #30

Tässä voi vertailla eri maiden vientiä:
http://wits.worldbank.org/CountryProfile/en/Countr...

Maailmanpankin mukaan Suomen vienti laski 2006-2014 noin 4% ja samaan aikaan kuuttajatuotteiden vienti kasvoi noin 22% (osuus kokonaisviennistä 2006-2014 19->24%.)

Ruotsin vienti nousi samassa ajassa 11% ja kuluttajatuotteiden osuus oli 31,4->30,7%

Tilastoja nyt voi tietysti tulkita ihan kuten tahtoo, mutta jos kuluttajatuotteiden osuus olisi 2006 ollut sama kuin Ruotsissa (31,4%) ja määrä olisi pysynyt edes muuttumattomana olisi vientimme nyt 4% suurempaa kuin vuonna 2006. Nyt se on 4% pienempi. Jos se olisi lisäksi noussut 22% kuten meillä on noussut niin olisimme viennin kasvussa tasan Ruotsin vauhdissa.

Selkeästi laskeneita aloja ovat Mach & elec (Nokia ja konepajat?), Transport (Laivat?), ja Capital Goods (tuotantovälineet). Eli Nokiaa lukuunottamatta etupäässä investointitavarat näyttävät laskeneen.
Ruotsissa kaikki alat paitsi Transport näyttävät vastaavassa ajassa nousseen jopa Capital Goods. Kadehdittavaa osaamista.

Raaka-aineet ovat muuten olleet laskusuunnassa jo vuosia (Kiina-ilmiötä tämäkin). Raaka-aineiden lasku pienentää myöskin välituotteiden liikevaihtoa.
Nämä tilastot saattavat ehkä antaa hieman turhan ruusuisen kuvan viennistämme; polttonesteiden vienti on kaksinkertaistunut 2006-2014 4->8Mrd:iin € ja tuonti on kasvanut 5,2Mrd. Eli viennistä iso osa lienee läpivientiä.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja Vastaus kommenttiin #31

Tuota en tiennytkään, että kuluttajatuotteiden vienti on kasvanut. Olisin veikannut Nokian takia päinvastoin.

Laskijoista pelkkä Nokian lasku selittää ison osan laiteviennin laskusta (kirjoitukseeni ja sen linkkiin viitaten: koko toimiala hävisi). Osansa ovat varmasti tehneet Metso ja Wärtsilä ym.

Tutkailin esittelemääsi tilastoa ja se kertoo kaikenlaista mielenkiintoista. (Yksi huomautus: consumer, capital ja intermediate goods ovat yhteenvetoja muista.)

Kemikaalien ja etenkin polttoaineiden (Neste) vienti on kasvanut selvästi, kuten sekalaisten tuotteiden. Viimeinen antaa ymmärtää, että vientimme monipuolistuu hiljalleen. Kumin ja muovin vienti kasvaa. Kulkuneuvojen vienti on myös kääntynyt nousuun 2012-14 (laivat ja autot).

Kaipaamme Nokian tilalle uusia laitevalmistajia, mutta niitä kasvaa vain ajan kanssa - ja uskon vakaasti, että niitä kasvaa.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Jostakin syystä Suomen vienti ui syvissä vesissä.

http://www.talouselama.fi/uutiset/ala-katso-tata-t...

Arvioiden mukaan viennin tulisi olla vähintään 30 miljardia euroa suurempaa, että nykyinen hyvinvointi voitaisiin turvata ilman velkaantumista. Mikäli Suomen vienti olisi kehittynyt samoin v. 2008 jälkeen, kuin kaikissa muissa EU-maissa konsanaan, Suomen vienti olisi nyt tuon saman 30 miljardia euroa suurempi.

Aikanaan, kun korot nousevat ja julkisen velan ottaminen käy tiukemmaksi samalla öljyn hinnan noustessa, olemme vasta sitten varsinaiseti puun ja kuoren välissä.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Hyvinvointi?

Vientiä tarvitaan vain tuonnin mahdollistaiseksi. Krugman

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Hyvinvointi?

Vientiä tarvitaan Suomen kaltaisessa taloudessa myös hyvinvoinnin rahoittamiseen ilman alijäämiä. Kiiski

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #12

Joo. Jos hyvinvointi määritellään turhiksi tuontitavaroiksi.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #13

Työpaikat, palkat ja eläkkeet ovat osa hyvinvointia.

Mitä lienevät sitten turhat tuontitavarat, joille kuitenkin kysyntää riittää ?

Suomi on vientiriippuvainen maa - usein sanotaan.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #14
Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja Vastaus kommenttiin #15

"Suomi elää viennistä on höpömantra"

Kyllähän se sikäli on totta, että iso osa taloudesta on ulkomaankauppaa. Sen tasapaino on siten olennaisempaa kuin jos sitä olisi vain vähän. Kun julkinen talous ei kykene elättämään suuria ikäluokkia, syytä viennin elätyskykyyn olisi.

Sikäli olet oikeassa, että tällä hetkellä vienti ei elätä Suomea tarpeeksi. Edellä mainitusta syystä.

Käyttäjän KaleviOnnela kuva
Kalevi Onnela Vastaus kommenttiin #12

Näin on. Krugmanit ovat oppinsa lukeneet amerikkalaisista kirjoista. Niiden kirjoittamisen aikana ei Yhdysvallat ollut ollenkaan riippuvainen viennistä, se tuotti itse lähes kaiken tarvitsemansa. Nyt sielläkin asia alkaa olla toisin, mutta he ovat Suomeen verrattuna vielä paljon omavaraisempia ja dollarimääräiset velkakirjat käyvät yhä kaupaksi.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #16

Paul Robin Krugman on yhdysvaltalainen taloustieteilijä. Hän sai vuonna 2008 Nobelin taloustieteen palkinnon kansainvälisen kaupan ja talousmaantieteen tutkimuksen kehittämisestä. Wiki

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Tuo artikkelin viittaus REER-lukuun kertoo käsittääkseni siis, että kauppakumppanien valuutat ovat devalvoituneet suomalaisten euroon nähden (ja muutakin kaavaan ympättynä). Mikä on sangen ikävää. Olemme tuulien armoilla siinä suhteessa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Olisi suotavaa että Suomikin olisi omavaraisempi, tällä menolla täällä ei kannata kuin maata ja ottaa velkaa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset