Yhteiskunnasta Muutama sana

Tilasto - aivovienti alkoi?

  • Kuvio 1. Maastamuutto läheisiin kehittyneisiin ja kasvaviin maihin lähti nousuun.
    Kuvio 1. Maastamuutto läheisiin kehittyneisiin ja kasvaviin maihin lähti nousuun.
  • Kuvio 2. Maastamuutto on muutenkin vilkasta.
    Kuvio 2. Maastamuutto on muutenkin vilkasta.
  • Kuvio 3. Yhä useampi virolainen palaa Viroon.
    Kuvio 3. Yhä useampi virolainen palaa Viroon.
  • Kuvio 4. Meiltä lähdetään länteen, mutta sieltä ei tulla meille.
    Kuvio 4. Meiltä lähdetään länteen, mutta sieltä ei tulla meille.
  • Kuvio 5. Etenkin Suomen kansalaiset muuttavat länteen ja jäävät sinne.
    Kuvio 5. Etenkin Suomen kansalaiset muuttavat länteen ja jäävät sinne.

Uutiset kertovat aivoviennin alkaneen. Tukevatko tilastot väitteitä?

 

Vuonna 2014 maastamuutto Britanniaan, Pohjoismaihin ja Saksaan on todellakin pompannut (kuvio 1), vaikkakin mittakaava on maltillinen. Sitten 70-luvun alun Suomesta muutti toissa vuonna ennätysmäärä ihmisiä. Jos nousukaudella muuttoa kiihdyttivät yritysten komennukset, nyt tuskin. Viro vetää virolaisia puoleensa yhä enemmän.

 

Vuonna 2014 kaksi kolmesta maastamuuttajasta oli Suomen kansalaisia. Sitten finanssikriisin, määrä on kasvanut neljänneksen ja toissa vuonna kasvu kiihtyi. Suomalaisia enemmän yltyi ulkomaalaisten muutto. 2014 kasvu kiihtyi 1.200 hengellä, neljänneksen. Ulkomaalaiset ovat siis alkaneet muuttaa maasta. Myös suomalaisia on alkanut muuttaa etenkin läntisiin naapurimaihin, mutta vähäisemmissä määrin, kasvua vain puolisen tuhatta.

 

Jonkin asteinen nytkähdys on kuitenkin nähtävissä. Voimme kysyä, näemmekö nyt uuden trendin alun, kiihtyvän suomalaisten maastamuuton? Suomessa on ilmainen korkeakoulutus, joten koulutustaso on korkea. Sillä pääsee moniin maihin.

 

Suomi kärsii muuttotappiota Iso-Britanniaan, Norjaan, Ruotsiin, Saksaan ja Tanskaan (kuvio 4). 80-luvun lopulta alkaen tappiota on kertynyt 4000 henkeä, luultavasti juuri koulutetuista. Varsinaisista Suomen kansalaisista saadaan ainoastaan Ruotsista ajoittain muuttovoittoa, muista em. maista ei juuri koskaan (kuvio 5). Aivovienti näyttää siis alkaneen jo kauan sitten ja tuskin tulee loppumaan. Kysymys lienee lähinnä siitä, kuinka suuri aivovientimme muuttotappio tulee olemaan.

 

Tietolähde: Tilastokeskus

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Melko pienistä määristä on kuitenkin lopulta kyse. Suuri osa muuttajista lienee ulkomaille menneitä opiskelijoita ja omaa koulutustaan petraavia tulevaisuuden toivoja.

Eikös aivoviennissä ole myös hyviä puolia, sillä palatessaan takaisin useimmat tuovat mukanaan arvokasta tietotaitoa ja uutta ajattelua, joka hyödyttää maata pidemmällä aikavälillä ?

Viroon muuttaneiden määrän matala taso on kuitenkin hieman yllättävää.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Kyllä, turvapaikanhakua lukuunottamatta maasta-/maahanmuutto on maltillinen ilmiö.

Vuosittain 7000 opiskelijaa lähtee ulkomaille tutkintoa hakemaan ja vaihto-oppilaaksi 10000. Määrät ovat aika stabiilit. Ulkomaiset tutkinnot ovat saaneet suosiota nyt kriisiaikana: +3000 per vuosi sitten vuoden 2008.

http://www.cimo.fi/instancedata/prime_product_julk...

Sen sijaan muualta tulleita opiskelijoita on nyt kaksinkertaisesti kymmenen vuoden takaiseen nähden.

http://www.cimo.fi/instancedata/prime_product_julk...

Aivovienti kannattaa, jos se kasvaa ulkomailla korkoa ja siitä seuraa aivotuontia. Kuvio 5 näyttää, että lähteneistä suomalaisista moni jää sille tielleen. Uutisoinnit aiheesta antavat hiukan ylimitoitetun kuvan maastamuutosta, mutta mielestäni nyt tapahtunutta käännettä kannattaa seurata. Tänä vuonna tulevat viime vuoden tilastot julki, jotka kertovat, onko poismuutto jatkunut.

Pekka Heliste

Itse olen lähtenyt monta kerta ja palannut yhtä monta

Ei kukaan ole koskaan kysynyt mitä opin.Päinvastoin , hyljekseminen on kovaa ja joudut aloittamaan uran alusta.

Paluumuuttaja koetaan kilpailijaksi ja ennen kaikkea koetaan, että organisaation sivusta tullut on kiipijä, joka syrjäyttää ansioituneen kotimaassa töitä painaneen

Myöskin kateus on suurta, sillä kuvitellaan, että maailmalla on rikastuttu

Jos perhe ei olisi halunnut palata niin varmana olisin jäänyt sille tielle

Pekka Heliste

Suurin uhka Suomelle on massatyöttömyys.Viro ja monet länsimaat kärsivät työvoimapulasta, sillä koulutetu väki jää juuri eläkkeelle esim Saksassa arvioitiin työikäisen kantaväestön sopistuvan kuudella miljoonalla lähivuosina

Se merkitsee, että tarve on suuri. Niinpä tuttavien lapsista muutama on jo päätynyt Saksaan.

Sama ongelma on Virollakin, työikäinen väestö on paennut ulkomaille, koulutetut etelään-länteen, kouluttamaton väki Suomeen-Ruotsiin.

Lähtöä taas avittaa massatyöttömyys, työehtojen heikennys ja hyvinvointivaltion alasajo

Suomen ongelmat tulevat vain kasvamaan tällä leikkauspolitiikalla, sillä Suomi menettää houkutteluvuutensa erityisesti kantaveästön joukossa

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Jos työttömyys ei Suomessa taitu, täytyy sen johtaa lisääntyvään maastamuuttoon, kun lisäksi muualla talous vetää. Itsekin olen tähyillyt länteen.

Pekka Heliste

Lähtöön riittävät sosiaaliturvan ja työehtojen heikennykset

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Riittäähän siihen vaikka seikkailunhalu, mutta yleisesti aika harva lähtee. Mm. kielitaito taitaa tulla vastaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset