Yhteiskunnasta Muutama sana

Pienituloiset tyrmäsivät yhteiskuntasopimuksen

Sadat tuhannet palkansaajat ovat hylänneet järjestöjensä suulla kilpailukykysopimuksen. Ay-liikkeen jäsenistöstä enemmistö on töissä, joten sopimuksen pyrkimys työttömien nostamiseksi palkansaajiksi ei kaikkia kiinnostanut. Se on osin ymmärrettävää. Pienituloisilla palkansaajilla on jo valmiiksi tiukkaa taloutensa kanssa, joten solidaarisuus työttömille on niukkaa. Ay-liike kykenee ajamaan palkansaajien etua, muttei työttömien, olivat jäseniä tai eivät. Yhtenä koko prosessia kahlitsevana raja-aitana saattavat olla elämisen kustannukset. Jos ne eivät jousta ensin, palkoista ja eduistakaan ei jousteta. Nythän on käynyt juuri niin.

 

Kuvaava on esimerkki thaimaalaisista marjanpoimijoista, jotka ostivat vähillä tuloillaan kotimaastaan ison kivitalon ja auton. Suomalaisia sellainen häkellyttää ja naurattaa, sillä niin etäistä sellainen on Suomessa. Joskus suomalaisia meni Amerikkaan samalla asialla. Enää ei ole paikkaa minne mennä. Omat elintaso-ongelmat on ratkaistava täällä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (21 kommenttia)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Kokopäivätyössä oleva palkansaaja ei ole pienituloinen.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

No ei tilastoissa, mutta otsikko yritti vertailla. Suurempituloisten järjestöt näyttävät kelpuuttavan, kun pienempien tulojen eivät.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Monen palvelualan työntekijän palkasta ei enää ole varaa tinkiä.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja Vastaus kommenttiin #10

No sepä se oli kirjoitukseni pointti.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Yksi suurimmista ongelmista on asumisen kustannukset ja hieman hämmästyin kun keskustalainen ministeri sanoi YLE:n haastattelussa ettei näitä tulla ainakaan kohtuullistamaan mutta sijoittajille annetaan porkkana alentamalla tonttikustannuksia kasvukeskuksissa. Onko näillä poliitikoilla mitään rajaa kansalaisten halveksunnassa?

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Tämä on tätä tyypillistä poliitikoiden veivaamista. Luodaan kaikenlaisia tukijärjestelmiä, jos jossain ei homma toimi. Niillä tehdään valtiota koko ajan tärkeämmäksi vaikuttajaksi markkinoilla. Rakentamattomat tontit isommalle kiinteistöverolle kasvukeskuksissa ja valtio itse rakentamaan, jos muita ei kiinnosta. Jos maa ei riitä, korkeampia taloja. Kaavoituksenkaan ei tulisi olla pullonkaula.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Tartteeko kaikkien pakkautua samoihin kaupunkeihin, entisten asukkaiden viihtyvyyden kustannuksella?

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Ei, mutta asuntopula kertoo, että moni muuttaisi, jos asuntoja olisi. Eikö se tulisi mahdollistaa, jos muuttajia on?

Samaan aikaan tulisi parantaa teitä ja liikenneyhteyksiä ympäri maan, jotta yhä pidemmät työmatkat olisivat mahdollisia.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Ihan järjetöntä, että kaikkien pitäisi tuppautua kasvukeskuksiin. Pitäisi määritellä joku optimaalinen väkiluku. Täällä Tampereellakin ollaan kova vautia tuhoamassa kaunista kaupunkiseutua.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Hallinnoinnin kannalta optimiksi on laskettu 20-30000, eli aika vähän.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Väärä logiikka..ei yritysten tehtävä ole työllistää.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Kirjoituksessa ei puhuttu yrityksistä. Sopimuksen tavoite oli kilpailukyvyn (viennin) nosto ja sitä kautta työttömyyden alentaminen.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Työttömyydeen alentaminen ei ole = yritysten työllistäminen?

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja Vastaus kommenttiin #8

Työttömyys voi tietysti laskea monella tapaa:
-työvoima vähenee (eläkkeelle, muuttaa pois)
-tilastointia muutetaan
-virkamiehiä palkataan
-pätevyysvaatimuksia lasketaan
-palkkoja nostetaan (jos on työvoimapula)
-palkkakustannuksia lasketaan (sis. sivukulut)
-työnhakijat lopettavat työnhaun (riittävästi tuloja, yrittäjyys, luovuttavat)
-koulutus
-työmatkojen helpottaminen

Yritykset vastaavat suurimmasta osasta palkkaamisista, joten heidän voimin työttömyys laskee, jos on laskeakseen. Jos pointtisi on se, ettei työllistäminen itsessään ole yrityksen tarkoitus, niin ei tietenkään. Yrityksen tarkoitus on palvella asiakasta ja mielellään voitollisesti.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #18

Ennen valtio ja kunnat järjestivät töitä työttömille.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Mitkä tahot sitä vientiä harjoittavat ellei yritykset?

Käyttäjän kaituovinen kuva
Kai Tuovinen

Meillä tämän vuoden pörssiyhtiöiden jakama osinkopotti on liki 12 miljardia euroa – valtiollekin on tulossa liki 900 miljoonaa euroa. Näin investointilaman aikaan osingoista kotimaahan sijoitettaneen viime vuoden tapaan noin kolmannes, eli n. 4 miljardia euroa ja ulkomaille menevät loput. Pääomapiirit eivät siis itsekään usko Suomeen sijoituskohteena, kun jakavat osinkoina ulos.

Kilpailussa pärjätäkseen, pitäisi kuitenkin panostaa nykyistä parempiin tuotteisiin, nykyistä vähäisemmillä tuotantokustannuksilla ja nykyistä kilpailukykyisemmillä hinnoilla. Se kaikki vaatisi investointeja. Niitä ei ole nähty tarvittavan tehdä Suomeen.

Yksi sentään suurempi toteutuva sijoituskohde näyttäisi olevan Äänekosken biotuotetehdas (n. 1,2 mrd e), mutta kaksi muuta vastaavaa hanketta ovat vielä suunnittelupöytäasteella. Järkevän hintaisen raaka-aineen pulaakin on jo pelätty kaikkien näiden kolmen hankkeen toteuttamiseksi..

Eipä siis ihme, että yhteiskuntasopimuksen tuottamien lisätyöpaikkojen määrää epäillään ja tulevien veroratkaisujen peräänkin jo kysellään.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Niin. Suomen ongelmat tiivistyvät Nokian romahdukseen, joka vei vientituloja veroineen. Metsäteollisuus puolestaan on hiljalleen kivunnut kohti 00-luvun vientilukuja. Massa- ja paperiteollisuus veivät viime vuonna 94 % vuoden 2007 tasosta. Keskeinen ongelmamme on muiden maiden tilanne. Jos Euroopan jarruttama maailmantalous lähtisi vetämään vauhdikkaammin, prosessiteollisuutemme kapasiteetti olisi paremmassa käytössä ja kustannuskilpailukyky paranisi.

Mielestäni investointien suhde yhteiskuntasopimukseen korreloi käänteisesti. Mitä isompien investointien ala, sitä vähemmän sopimuksella on merkitystä, koska siellä koneet tekevät työn, joten ihmisten työn hinnalla ei ole niin suurta merkitystä (toki, ei se olematon ole sielläkään).

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Taloudellinen kilpailu on järjetöntä.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Onko monopoli (ei kilpailua) parempi?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #19

Monopoli olisi kilpailun seuraus, ellei olisi rajoittavaa kilpailulainsäädäntöä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset