*

Yhteiskunnasta Muutama sana

Palkansaajien - muttei palkattomien - järjestö

Työntekijäjärjestöt ajavat kokoaikaista palkkaa ansaitsevan enemmistön etua. Työttömien jäsenten eduksi voisi olla matalampi palkkaamisen kynnys, eli vähäisemmät saavutetut edut, joita ilman ovat muutenkin. Järjestöt ajavat työllisen enemmistönsä mandaatilla työttömien asiaa. Työlliset siis päättävät, mitä työtön saa sopia.

 

Kun näin on, työtönten asiaa ajaessa työllisten etu painaa. Samoin sopivat nämä samat työlliset edustajiensa välityksellä myös muiden kuin järjestönsä jäsenten työsuhdeasiat. Näiden "auttajien" mielestä siihen oikeuttaa se, että heidän apunsa auttaa myös järjestöihin kuulumattomia. Niin se osin onkin, kun etuja ja oikeuksia kasataan hyvinä aikoina. Kun pitäisikin luopua jostain, kiire ja hätä loppuvat. Enemmistön edut eivät jousta, vähemmistö uhrataan. Työttömyys joustaa. Työttömillä ei ole etujensa ajajaa.

 

Eräs poikkeus taitaa vahvistaa säännön. Kun Finnairilla oli työntekijöiden enemmistön työpaikat uhattuna, edut joustivat. Palkkakulut laskivat viidenneksen.

 

Ay-liikkeen uskottavuuteen tekee Lappajärven kokoisen reiän sen omistama VVO. Markkinaykkönen nosti vuokria yli 4 prosenttia. Toisella kädellä annetaan, toisella otetaan. Muhkeat osingot kyllä ovat oikein itselle, mutta muille ei. Kun organisaatiomuoto on yhdistys (tai säätiö, kuten IKEA), sen hyödyt muuttuvat yleishyödyllisiksi ja voitot verottomiksi.

 

PS. Caruna on katkaissut kulmakunnalta sähköt kahdesti tänään, joten lähetän tämän jo keskeytyneen kirjoituksen enempiä höpöttämättä kun vielä ehdin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

Nyt kyllä niin monta asiakohtaa väärin kirjoituksessasi.

Työttömillä on etujen ajajansa, niitä kutsutaan kansanedustajiksi (kunhan yritysten edustamiselta kerkiävät harrastamaan). Ja tavallaan näitähän nyt hallitus yrittänyt edustaa että saataisiin työpaikkoja Suomeen.

yli 10% osuus pörssiyhtiöstä muuttaa osingot verovapaiksi. http://www.kaleva.fi/juttutupa/talous/166-miljoona...

Jokseenkin hankala ajatella että juuri minä pelastan Suomen luopumalla muutamasta satasesta vuodessa, kun toisaalla yksittäinen henkilö raapaisee 166miljoonaa verottomasti... vuoden aikana.

Kerrotko miten työajan lisääminen jo työllisillä henkilöillä alentaa palkkaamisen kynnystä? Tai palkan alentaminen, siis asiakkailta kun otetaan rahat pois niin he maksavat millä palveluista ja tavaroista, yritykset joutuvat potkimaan pois henkilöstöä kun kauppa ei enään käy?

Tällä tahdilla pitää varmaan ruveta parin vuoden päästä niitä kuuluisia oravan nahkoja käydä metsästämään kun näyttää että ne on tulevaisuuden valuutta duunareilla. Yritysjohtajat voivat käyttää euroja sitten toistensa kanssa.

Jostain syystä kun AY:t pitävät jäsenentensä puolia ja jokseenkin ihan järkevässä kohdassa kun leikkaukset kohdistuvat hyvinkin epätasaisesti, heitä moralisoidaan. Eikä siis näitä jotka on jo kerännyt useamman eliniän edestä rahaa ja vaativat lisää.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

"Työttömillä on etujen ajajansa, niitä kutsutaan kansanedustajiksi (kunhan yritysten edustamiselta kerkiävät harrastamaan)."

Vastasitkin puolestani. Kaikki suomalaiset ovat työttömien asialla, jos muilta kiireiltään ehtivät.

"Kerrotko miten työajan lisääminen jo työllisillä henkilöillä alentaa palkkaamisen kynnystä?

En kerro, koska en ole sellaista väittänytkään. Lukaise aiempia tuoreita kirjoituksiani aiheesta.

"Jostain syystä kun AY:t pitävät jäsenentensä puolia ja jokseenkin ihan järkevässä kohdassa kun leikkaukset kohdistuvat hyvinkin epätasaisesti, heitä moralisoidaan."

Ay-liike itse neuvotteli jäsentensä puolia pitäen sopimuksen, jonka se haluaa hylätä? Kehotan myös palaamaan kirjoitukseeni: kuka ajaa työttömän asiaa?

Rikkaiden hyvien velien porsastelut ovat asia erikseen.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Tiedätkö paljonko johdon palkat ja bonukset muuten nousivat tuolloin, kun työntekijöiden palkat joustivat ja työntekijät tekivät vapaaehtoisia, mutta pakollisia ylityötunteja? Ja moniko menetti työpaikkansa ulkoistamisien yhteydessä, joka on muuten pitkällä aikavälillä osoittautunut kannattamattomaksi toimenpiteeksi esimerkiksi huollon suhteen, jos olet vilkaissut vuosikertomuksia ja kustannuksia? Minäpä tiedän. Todella harkitsematon esimerkki.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Tiedän Finnairin johdon palkoista. Työntekijöiden joustaminen oli toteava esimerkki: se osoitti joustokykyä, mutta myös raadollisesti sen, että joustoa löytyy vasta kun enemmistön etu on uhattuna.

Ulkoistamiset voivat usein olla riskialttiita ja tulla kalliiksi, jos palvelun ostamista ei osata ja toiminta on jo tehokasta.

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

"Työlliset siis päättävät, mitä työtön saa sopia."

Tuohon vielä, sanooko sana anarkia mitään? Jos työtön saisi vapauden sopia omat ehtonsa, mikä estää yrityksiä irtisanomasta kalliit työntekijät pois näiden tieltä jotka epätoivoonsa lupaavat mitä tahansa että saa jalan oven väliin.

Näin nopeasti ajateltuna, miksi hallitus ei ajanut tälläistä, palkat tippuisi silmänräpäyksessä. Tosin sama tapahtuisi hinnoillekkin, jos menaisi saada jotain kaupaksi.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

On ilmiölle toinenkin nimi: markkinatalous.

Sinuahan se työttömän tilanne ei kiinnosta. Ilmeisesti olet töissä.

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

Kiinnostaa ja olen töissä, toistaiseksi osaamiselleni on ollut kysyntää.
Olen työelämäni aikana joutunut todistamaan miten nuorten ja pitkäaikaistyöttömien ahdinkoa ollaan käytetty hyväksi sumeilematta.

Niin kauan kuin tälläistä tapahtuu ja jokseenkaan ketään muuta kuin liittoa ei kiinnosta tehdä asialle jotain, tulen liittojen päätöksiä kannattamaan, vaikka ne eivät edusta aina koko kansan parasta.

Haaste:
Meneppä Hesburgeriin ja kysy miten monta tuntia saavat työskennellä juuri sillä viikolla.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja Vastaus kommenttiin #7

Työtöntä kiinnostaa (palkallinen) työ ylipäätään. Lähtökohtaisesti tuntimäärällä ei ole ratkaisevaa merkitystä, jos kaikissa tapauksissa on tiedossa lisätuloja täyteen työttömyyteen verrattuna. Parempi vähän kuin ei mitään. Asiallinen korvaus työstä ei ole hyväksikäyttöä.

Hesellä ja mäkkärillä on paljon opiskelijoita. Mäc on valittu Suomen parhaaksi työpaikaksi. Keskustelupalstoilla melko positiivisesti kuvailivat molempia työpaikkoina. Palkkakaan nyt ei näytä suorastaan huono olevan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset