*

Yhteiskunnasta Muutama sana

Millainen on tulevaisuuden kaupunki?

DNA haastoi tulevaisuudentutkijoita kertomaan Suomesta (kaupungeista) 14 vuoden päästä. Tulevaisuuden kaupungit nähtiin jättimäisinä, tiiveinä ja joukkoliikenteeseen perustuvina. Sisätiloissa viljellään paljon ruokaa ja ihmiset näkyvät sekä tapaavat toisiaan. Arjessa ei kauas liikuta.

 

Heitän maallikon näkymäni peliin.

 

Kaupungin käsite tulee muuttumaan, koska tavaran, ihmisten ja tiedon liikkuminen helpottuu. Kärjistäen voit olla missä tahansa ja silti olet lähellä kaikkea. Junat kuljettavat ihmisiä putkessa edullisesti jopa yli 1000 kilometrin tuntinopeudella. Yksityisautoilu elää ja voi hyvin, bussikaistoilla viilettää robottiautoja, useimmat takseja. Metallien tulostaminen ja uudet materiaalit ovat keventäneet kulkuneuvoja. Jotkut lentävät pitkät työmatkansa. Kaupunkien tuloteiden varsilla on laskeutumispaikkoja.

 

Kasveja viljellään kesät talvet tyhjiksi jääneissä tehtaissa useissa kerroksissa led-valojen loisteessa ja vapaana tuholaisista. Robottien ja automatiikan voimalla. Algoritmit ja anturit mahdollistavat.

 

Mitä suurempi kaupunki, sitä suurempi osa asukkaista on muuta kuin suomalaista alkuperää. Kolme kymmenestä helsinkiläisestä on maahanmuuttajataustainen. Suurissa kaupungeissa on paljon työttömiä, muttei toimettomia. Työttömät ohjataan järjestelmällisesti kouluihin, tutkijoiksi, startupeihin ja urheiluseuroihin kuntoutettaviksi tai kuntoa ylläpitämään. Kaikilla on velvoite tehdä jotain saamaansa elatusta vastaan.

 

Tuotannosta vapautuu yhä enemmän työvoimaa tieteen ja tutkimisen pariin. Niinpä maailma tutkii jatkuvasti enemmän, mikä kiihdyttää teknologian ja tieteen kehitystä.

 

Sairauksia opitaan ehkäisemään ennalta, samalla elintarvikkeet muuttuvat. Ihminen kykenee seuraamaan itse terveydentilaansa syvällisesti ja helposti. Elinikä jatkaa pitenemistään, mutta eläkkeellä olo ei ole enää niin suosittua. Osa osittain palaa johtamiseltaan tervehtyneempään työelämään tai ryhtyy tutkijaksi. Eläkeläisen ja työttömän ero hämärtyy siinä missä työntekijän ja yrittäjän, kuten työttömän ja työllisen.

 

Helpottunut liikkuminen siirtää työtä tekeviä yhä kauemmas kaupunkien keskustoista luonnonläheisempään ympäristöön. Niinpä keskuskaupungit alkavat hiljalleen rakentaa kaupungeista viihtyisämpiä. Suomi korjaa sotien jälkeiset virheensä tajuttuaan sen etenkin Suomen ongelmaksi. Julkisivuja remontoidaan sopusuhtaisemmiksi ja koristeellisemmiksi, kun on osoitettu sen kannattavan.

 

Kaupungit eivät kasvakaan niin suuresti kuin oletettiin, toisin kuin kehitysmaissa, koska liikkuminen helpottuu ja korkea koulutus on mahdollista saada miltei missä vain asuen. Yrittäjien määrä kasvaa, kuten miltei kokoajan on kasvanut. Kehittyvä teknologia säästää tuloja palveluihin käytettäväksi. Nämä syyt vahvistavat kaikkien maakuntien elinvoimaa.

 

Siinäpä muutama veikkaus tulevasta. Kaikki ei ehdi 14 vuodessa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen

Itse odottelen 3. Maailmansotaa.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Oletettavasti Mikko kirjoitti tulevaisuuden kaupungista Suomessa ja Suomessakin lähinnä Helsingistä, koska muut kaupungin kuolevat hiljalleen pois.

Sadan vuoden kuluttua Suomessa ei ole kuin viisi kaupungiksi oikeasti laskettavaa keskusta. Muut kuihtuvat pois väestökadon alla.

Viisitoista seuraavaa vuotta näkyvät Helsingissä siten, että Sörnäisten ympäristöstä ja erityisesti Kalasataman alueesta tulee uuden suurmoskeijan johdosta alueellinen muslimikeskittymä.

Alueen white flight johtaa siihen, että segregaatio nopeutuu vuosi vuodelta ja kulminoituu siihen, että kulmakunnasta muodostuu muutaman korttelin kokoinen no go zone. Sen läpi kulkee kuitenkin mm. metro, joten poliisi joutuu käyttämään mittavasti voimavaroja alueen turvallisuuden kehittämiseen.

Yhtä kaikki. Kalasataman, Hermannin ja Sörnäisten seutu muuttuu hiljalleen Rosengårdia tai Rinkebyta muistuttavaksi. Toimittajat käyvät alueilla päivänvalossa muistuttamassa siitä, miten turvallista siellä on liikkua. Yöaikaan alueen kadut valtaavat nuorisojengit.

Helsinki rakentaa vihreiden vaatimuksesta kaupunkibulevardit, jonka jälkeen kukaan täysjärkinen ei enää hakeudu autolla Helsinkiin, koska miljoonan asukkaan kaupunkiin on järjettömällä liikennepolitiikalla luotu kymmenen miljoonan asukkaan mittaluokan ruuhkat.

Firmat alkavat logistista syistä hiljalleen muuttamaan Kehä I:n ulkopuolelle.

Eri kaupunginosien sosiaalinen tasa-arvo heikkenee vuosi vuodelta.

Rantavedet pysyvät tiukasti varakkaiden käsissä pl. muslimeille myyty Sörnäinen-Kalasatama. Mitä syrjemmälle mennään, sen köyhemmiksi asukkaat keskimääräisesti muuttuvat.

Ei tule putkijunia, ei robottiautoja, koska Helsingin talous sakkaa vääränlaisen väestörakenteen johdosta, liikaa köyhiä suhteessa veronmaksajiin.

Näinkin voi käydä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset