Yhteiskunnasta Muutama sana

Kilpailukyky hukassa - vienti Saksaan +70 %

  • Kuva 1. Vienti kolmeen tärkeimpään maahan on kasvanut kolmessa vuodessa kymmenyksen.
    Kuva 1. Vienti kolmeen tärkeimpään maahan on kasvanut kolmessa vuodessa kymmenyksen.
  • Kuva 2. Venäjän vienti vikisee, muut porskuttavat.
    Kuva 2. Venäjän vienti vikisee, muut porskuttavat.
  • Kuva 3. Vienti britteihin romahti Nokian mukana. Belgia vetää, Ranska romahti.
    Kuva 3. Vienti britteihin romahti Nokian mukana. Belgia vetää, Ranska romahti.
  • Kuva 4. Kauppa käy Viroon, Norjaan ja Puolaan verraten kelvollisesti.
    Kuva 4. Kauppa käy Viroon, Norjaan ja Puolaan verraten kelvollisesti.
  • Kuva 5. Suuriin etelän kriisimaihin ei saada kauppoja entiseen malliin.
    Kuva 5. Suuriin etelän kriisimaihin ei saada kauppoja entiseen malliin.
  • Kuva 6. Kauppa tärkeimpiin vientimaihimme Venäjää lukuunottamatta. Kasvua on.
    Kuva 6. Kauppa tärkeimpiin vientimaihimme Venäjää lukuunottamatta. Kasvua on.

Mihin nykyään pitäisi uskoa? Politiikka on täynnä mielikuvia ja sitä enemmän taitaa niitä olla poliittisessa keskustelussa. Suomen vienti vetää hyvin siellä missä ei pitäisi.

 

Sanotaan, että kustannuskilpailukyvyn pitäisi parantua etenkin Saksaan ja Ruotsiin nähden, jotta pärjäisimme. Väitteestä huolimatta vienti Saksaan on kolmessa vuodessa kasvanut peräti 70 % ja oli viime vuonna huipputasolla. Alankomaiden veroparatiisi vetää sekin puoleensa kuten ennen finanssikriisiä. Vienti Ruotsiin sen sijaan on luisunut hiljalleen 14 % viidessä vuodessa. Kolmeen tärkeimpään vientimaahan käydään kauppaa kymmenyksen enemmän kuin kolme vuotta sitten. (Kuva 1.)

 

Kakkoskorissa viennin mitalisijojen jälkeen (kuva 2) näkee selkeän ongelman. Se on Venäjä. Vienti veti 2005-08 ja jakson parhaita vuosia ei ole koskaan vielä saavutettu. Vuosina 2010-14 vietiin kyllä kohtuullisesti, mutta laskua on kolmessa vuodessa tullut puolet, kun viimeisteltiin 2015 romahduksella. Huonoimpana kuukautena vietiin vain neljännes parhaasta. Yhdysvaltoihin on puolestaan käyty kauppaa varsin hyvin neljä vuotta, paremmin kuin koskaan yhtä kuitenkin puuttuen. Viimeinen iso laiva näytetään toimitetun kuusi vuotta sitten, niinpä koko viennin taso on hiukan entisiä aikoja alempi. Positiivisesti muuta kauppaa tapahtuu vauhdilla. Kiinakin tuli hätiin 2010 ja vienti pomppasi puolella ylöspäin.

Vienti Yhdysvaltoihin ja Kiinaan vetää siis hyvin.

 

Kolmoskorissa ovat Iso-Britannia, Belgia ja Ranska (kuva 3). Ensimmäinen ansaitsee hiukan tarkemman tarkastelun. Vienti torppasi puoleen finanssikriisin iskettyä. Silloin menestynein vientituote oli "broadcasting equipment", minkä rohkenen arvella olevan Nokian älypuhelimia, eikä puhelinverkkoja. Oli kummin päin tahansa, neljännes viennistä Britteihin oli Nokian heiniä. Finanssikriisin myötä vienti romahti lopulta marginaaliin. Aivan samaan aikaan (2009) Nokian osuus Suomen BKT:stä puolittui. Ehkäpä Nokian vienti britteihin ennakoi vientiä muualle. Mielenkiintoista on, mitä tapahtui myöhemmin. Nokian paikan otti Neste, polttoaineiden myynti nousi marginaaleista ottaen neljänneksen siivun kaikesta. Koko vienti britteihin ehti nousta finanssikriisiä edeltävälle tasolle 2013 lopussa, mutta on sen jälkeen luisunut alas neljänneksen. Syytä voi etsiä valuuttakursseista. Vienti seurailee melko tarkoin valuuttojen devalvoitumisia ja revalvoitumisia.

Vienti Belgiaan vetää varsin hyvin, mutta Ranskaan se on hyytynyt kymmeniä prosentteja. Vastaavia hyytymisiä näkyy muuten viennissä Espanjaan ja Italiaan. Pääasiallisena syynä voitaneen pitää kriisiaikoja ja Nokian romahdusta.

 

Neljäs kolmikko on Viro, Norja ja Puola (kuva 4). Viroon viedään jotakuinkin huippuvuosien tahtiin. Norjan ja Puolan vienti jää huippuvuosien 2007-08 tasosta, mutta on silti muuten korkealla. Etelä-Euroopan isot kriisimaat ovat sen sijaan näyttäneet selkäänsä suomalaisille tuotteille epäilemättä oman talouden yskimisen takia (kuva 5).

 

Kun niputetaan tärkeimmät kuusi kauppakumppania yhteen (kuva 6) ja heitetään joukosta Venäjä pois *, havaitaan kaupan käyvän entisen nousukauden huipun tahtiin ja hissukseen hakevan nousu-uraa.

* (Jäljelle jää viisi kuvan 6 otsikon vastaisesti.)

 

Tämä analyysi kertoo, että suomalaisilla tuotteilla on kilpailukykyä Saksan markkinoilla, kasvu on kovaa. Tärkeimpiin maihin kauppa kokonaisuutena käy sinnekin. Ongelmia on maissa, joissa menee muutenkin huonommin, lähinnä eteläisellä euroalueella. Lisäksi Nokian romahdus oli paikoin niin iso lovi Suomen vientiin, ettei sitä ole vieläkään täytetty, unohtamatta Venäjää. Hintakilpailukyky ei siten näytäkään olevan niin laaja ongelma kuin on ajateltu tai mielikuvissa väritetty. Euro rasittaa, aina toki voisi mennä paremmin ja halvemmalla myy enemmän. Tuottavuuden lasku johtuu kuitenkin Nokian älypuhelinten katoamisen lisäksi koneiden joutoajasta ja hidastetusta käynnistä, kun ei ole tekemistä entiseen malliin. Huonosti pärjäävillä mailla ei ole rahaa tai syitä ostaa.

 

Tietolähde: Tullin Uljas-palvelun ulkomaankauppatilasto (CN), 25.2.2016.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tilastoissa näkyvät piikit selittyvät sillä, että Suomi on hyvin pieni kansantalous ja yksittäiset suuret tilaukset (esim. risteilyalukset ja suuret paperikoneet), saattavat kerralla heivata tilastot ylös.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Onko Saksaan viety montakin risteilyalusta ja paperikonetta?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Paperikoneita kylläkin, mutta en puhunut Saksasta, vaan yleisesti ottaen tilastossa näkyvistä piikeistä eri maiden kohdalla.

Käyttäjän AnneMikkola kuva
Anne Mikkola

Onko tämä tavara- ja palveluvienti yhteensä? Palvelujen vienti onkin noussut. Ja onko nämä nimellisiä vai reaalisia lukuja?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kyse lienee koko viennistä ja sen rahallisesta arvosta. Muta kyseisenä aikana inflaatio on ollut aika pieni.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Tiedot ovat Tullin Uljas-palvelusta, joka on hiukan niukkatietoinen määritelmistä toisin kuin Tilastokeskuksen palvelu. Tilastossa on kuitenkin tavaraviennin tilastoarvo euroina. Eli mitä on tullauksessa kirjattu, se on päätynyt tilastoon ja sellaisenaan pysynyt. Inflaatio pitää toki huomioida, mutta kuten Juha Kuikka totesi, se on ollut aika matala viime vuosina, vaikkei merkityksetön. Huippuvuosien taso nyt ei ole sama kuin silloin.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpito näyttäisi palvelujen viennin kasvaneen finanssikriisiin saakka. 2 miljardin notkahduksen jälkeen se nousi kolmessa vuodessa takaisin mutta rytkähti ja nousi taas. Lopputulemana palveluja vietiin 2015 vain saman verran kuin 2008. Harmi.

http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatF...

Jussi Kumpulainen

Onko graafi varmasti oikeinpäin? Aikajanahan kulkee vasemmalta oikealle eikä kuten kuvassa väärään suuntaan. Eli onko vienti oikeasti laskenut 70% Saksaan?

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Data on yksiviivaisen suoraan Tullin tietokannasta ja se on vain esitetty graafina. Dataa ei siis ole tarvinnut käsitellä mitenkään (pl. viimeinen, jossa on summaus). Yksiköt kertovat siis montako miljoonaa euroa on vientiä ollut kuukausittain. Eli pohjalla on yksinkertainen data.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset