Yhteiskunnasta Muutama sana

Missä luuraavat jäykät työmarkkinat?

Taas haukutaan suomalaisia ja työmarkkinoitamme jäykiksi. Mitä se jäykkyys oikein on, kun työntekijän voi vuokrata liki lennosta pieneksikin hetkeksi ja osa-aikaisuudella sekä työaikapankeilla voi työtunnit siirtää työn luo. Jos töitä ei ole, voi porukan lomauttaa vaikka kuukaudeksi tai esim. päiväksi joka viikko.

 

Työntekijän saa joustavasti työn luo ainakin ajallisesti, eikä siitä välttämättä tarvitse maksaa yhtään enempää. Palkat eivät jousta kuin ehkä muutaman prosentin osalta, mutta eivät jousta elämisen kustannuksetkaan. Jälkimmäiset ovat monille duunareille elintärkeä rajapyykki. Yritys ehkä mielellään ottaa palkoista huonoina aikoina siivun, muttei anna ylimääräistä hyvinä aikoina. Jos yritys ei siten jousta, niin eivätpä työntekijätkään. Ja onhan niitä esimerkkejä, että palkkoja on suostuttu laskemaan paljonkin, kuten Finnair. Laaja palkkojen alennus sysää isot kotimarkkinat lamaan, joten yhden etu on kahden haitta. Ay-liike ja työnantajajärjestöt ovat yksi jäykistäjä. Paikallisia sopimuksia estetään paikallisten yhteisestä tahdosta huolimatta, mikä kuulostaa järjettömältä.

 

Jäykkyyttä on.

 

Suomalaiset eivät muuta. Koska elämäntapamme perustuu myös naisten työssäkäyntiin, on muuttaminen työn perässä vaikeaa, jos toinen menettää sen takia työnsä. Syrjempää hankittu koti menee hitaasti kaupaksi, joten muutto ei houkuttele, kun palkka toisaalla ei kuittaa ylimääräisen asunnon kuluja. Omistettu asunto taitaa myös luoda vuokrattua voimakkaamman tunnesiteen omistajalleen.

 

Suomalaiset eivät vaihda alaa. Liki joka työhön siivoojasta alkaen saatetaan vaatia usein päiväopintoina suoritettavaa tutkintoa ja työkokemusta. Niinpä alan vaihtajaa odottaisi usein vaivaiset opintotuet vuoden parin ajan ja uhka, ettei töitä siltikään saa. Oppisopimus korjaisi tämän, mutta se ei taas houkuttele yrityksiä, koska ne joutuvat maksamaan mielestään liikaa oppimisen alkuvaiheessa. Joka tapauksessa "tutkintoistuminen" jäykistää paljon.

 

Kiltojen paluu. Esimerkkinä edellisestä käy taksinkuljettajan työ. Saadaksesi pätevyyden sinun on suoritettava miltei 800 euron edestä kursseja ja kokeita. Kun pätevyys on, tarvitset viiden vuoden välein jatkokoulutuksen, joka sekin maksaa. On tosin mahdollista joissain tapauksissa, että työnantaja tai valtio maksaa kurssit. Kurssit ovat osin myös hyödyllisiä. On syytä kuitenkin kysyä, onko rima nostettu liian ylös? Onko tehty luksustuote ja suuri osa asiakkaista on jäänyt kyydistä? Miksi Taksiliitto de facto päättää taksi-isäntien ja asiakkaiden puolesta? Voisiko kuljettaja osata itsekin perille? Vihko käteen ja pomo opettamaan.

 

Taksiluvilla rajoitetaan tarjontaa. Hinnoittelua säännellään enimmäishinnoilla, joiden siivellä määritellään myös minimihinnat taksi-isäntien koodauttaessa hinnat laitteisiinsa ulkopuolisilla. On alan oletus, että kaikilla on sama hinta.

 

Jäykkyyttä on apteekkiluvissa ja on kaikenlaisissa eri alojen koulutuksissakin. Lääkäriliitto on osaltaan onnistunut rajoittamaan lääkäreiden määrää maassamme niin, että heitä on vähemmän kuin useimmissa länsimaissa huolimatta runsaasta vanhusväestöstämme. Kun ei ole lääkäreitä, ei ole niin menojakaan saati eletä niin pitkään. Ammattikiltoja tiukasti kritisoinut Adam Smith pyörittelisi päätään Suomeen tutustuessaan.

 

Se työmarkkinoiden jäykkyys? Hyvä ansiosidonnainen saa työttömän herkemmin junttautumaan kotiinsa. Se ei välttämättä kuitenkaan aiheuta kansantalouden mitassa näkyvää työttömyyttä. Palkat ovat jäykät, mutta eliminoivat epävarmuutta ja siten ylläpitävät työtä luovaa kulutusta.

 

Yrittäjien kestovalituksia ovat työn oheiskustannukset. Se on osin totta etenkin suurimman erän, eläkemaksujen osalta. Nyt kun työn hintakilpailu on kovinta ikinä, maksamme palkoista enemmän kuin ikinä lonkkaa vetäville eläkeläisille. Suomen eläkerahastot ovat selvästikin tärkeämmät kuin kansantalous ja työllisyys.

 

WEF:in vertailussa suomalaiset työmarkkinat ovat vasta maailman 98. joustavimmat. Se voi joitakuita huolettaa, mutta Saksa on 104., Ranska 107. ja Israel 97. Itävaltakaan ei montaa sijaa joustavampi ole. Ruotsi ja Alankomaat ovat kyllä selvästi joustavampia sijoituksissaan: 59. ja 58. Pisteissä eroa ei ole kuitenkaan kuin 7 %. Palkat ovat jäykimpiä miltei kaikissa Pohjois- ja Keski-Euroopan maissa. Irtisanominen ja palkkaaminen on Suomessa yhtä jäykkää tai joustavaa kuin useimmissa vastaavissa maissa. Verot ja työttömyysturva vievät väitetysti työhaluja jättäen Suomen tälla saralla sijalle 73. mutta joustavuudestaan ihailtu Saksa on käytännössä samalla tasolla ja sijalla 67.

 

Nyrkkisääntö maailman työmarkkinoista on, että sekä köyhissä että anglosaksisissa maissa on joustavinta. SAK:n tutkielmien (2001) mukaan juuri millään jäykkyydellä ei alan tutkimustiedon perusteella ole merkitystä työttömyyteen. Siis ei juuri millään. On jopa niin, että jäykkyys toisaalla luo joustoa toisaalla - ja päinvastoin.

 

Lopuksi näkemys ILO:sta (2006):

[Companies] may prefer a stable employment relationship, and appreciate experience as a transaction cost, which reduces screening and training costs. Efficiency wages are counted over the longer term.

...The studies have shown that labor markets in Europe and Japan are quite stable, as indicated by the surprising resilience of long term jobs, reflected in long average tenures and contributing to more productivity.

Turvatut ja pitkät työsuhteet näyttävät sitouttavan ja opettavan työntekijän työhönsä. Mitä kovempaa kilpailu on, sitä tärkeämpiä piirteitä ne ovat.

 

Suomalaisten työmarkkinoiden jäykkyyttä on yllä olevan perusteella suuresti liioiteltu. Joustavuutta kannattaa silti etsiä: helpompaa liikkumista kodin ja työn välille ja joustavampaa kouluttautumista uudelleen. Koulutustason ja -vaatimusten nousu jäykistää, joten sitä on kompensoitava joustavalla kouluttautumisella. Asuntoja on rakennettava, jotta ihmisillä olisi useammin vara kahteen asuntoon tai muutto kalliimmalle seudulle ylipäätään houkuttelisi. Paikallista sopimista voi edelleen tukea joiltain osin, kuten liittoon kuulumattomien yritysten osalta.

 

Suurta kiveä työmarkkinoillamme ei ole, eikä pienempien esteiden korjaukseksi yksi keino riitä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (48 kommenttia)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Hyviä pointteja nostit esiin.

Ainakin pari juttua tulee mieleen: tes-joustot eivät koske järjestäytymättömiä yrityksiä ja toisaalta keskitetty palkanmuodostus ei osaa toimia laskevan tuottavuuden oloissa.

Nousukaudella AY on toiminut juuri niinkuin pitää. Palkat ovat nousseet samaa tahtia tuottavuuden kanssa. Olen tässä muuttanut mieltäni ja tullut siihen tulokseen että vahvat liitot ovat meille vahvuus - paitsi alamäessä.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Eikös tuo tes-joustot, tai siis niiden puute koske juuri eniten pk-yrityksiä, jonne toisaalta valtaosa uusista työpaikoista syntyy jos syntyy.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Juu. Selvä enemmistö suomalaisista firmoista on noiden joustojen ulkopuolella. Ilmeisesti ne nyt saatetaan joustojen piiriin lähitulevaisuudessa. Se on iso edistysaskel jota myös työntekijäpuoli ilmeisesti kannattaa.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #11

Jos nuo joustot ovat noin elintärkeitä niin miksi yrittäjä ei liity työnantajaliittoon.

Ilmeisesti joustot eivät olekaan niin tärkeitä?

Eikä yleissitovuus kata kaikkia aloja,vain n 80 % työntekijöistä on yleissitova sopparia piirissä

Esim Ruotsissa Soppareiden piirissä pn enemmän väkeä vaikka yleissitovuutta ole

Samoin monessa muussa maassa

Juhani Kahela

Yksi jäykkyys on yli kaiken. Suomalainen työntekijä on tyhmä ja osaamaton. Ei saa sopia työehdoistaan.

Jyrki Paldán

"Nousukaudella AY on toiminut juuri niinkuin pitää. Palkat ovat nousseet samaa tahtia tuottavuuden kanssa."

Kuka on tätä mitannut, miten on mitannut ja mihin vuoteen lähtökohta on asetettu?

Jos verrataan ihan palkkapottia tuottavuuteen(BKT/työtunnit) vuodesta 1960, on palkkapotilla ja tuottavuudella miltei 30%:n ero - palkansaajien tappioksi. Jos taas lähdetään liikkeelle vuodesta 2007, kuten EK tekee, ja jolloin sattumoisin tuo kuilu oli suurempi kuin koskaan aikaisemmin mitattuna aikana(luonnollisesti palkansaajan tappioksi), on väitteesi ihan paikkaansapitävä. Nyrkkisääntönä kuitenkin pidettäköön että tuosta "tilastofaktasta" saa vedettyä kaksi täysin päinvastaista johtopäätöstä ihan vain sillä että valitsee lähtövuoden eriksi.

ja ps. minusta AY-liike on tehnyt surkeaa työtä kun on päästänyt tuollaisen lähes 30%:n kuilun syntymään.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Suomen Pankin datasta näkee että 1995-2008 tuottavuus ja reaaliansiot kasvoivat käytännössä täsmälleen yhtä nopeasti. 2008 jälkeen reaaliansiot jatkoivat kasvua hieman hieman hitaammin ja tuottavuus kääntyi laskuun.

Funktionaalisessa tulonjaossa keskeisimmät muutokset johtuvat siitä että osa vientiteollisuuden tuotoista on kirjattu Suomeen tuotoksi, mutta vastaavia työvoimakustannuksia ei ole kirjattu tänne.

Jopa hyvin 'pääomaintensiivisillä' aloilla kuten paperiteollisuudessa, palkkojen osuus pyörii noin 70%:ssa arvonlisästä. Se on aika liki käsityöläisyhteiskunnan lukuja. Lama - aikoina paperin palkat ovat tosin olleet jopa 150% arvonlisästä, eli firmat ovat antaneet koko arvonlisän ja ottaneet vielä puolet päälle velkaa maksaakseen palkat.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #29

Noinpa, aivan kuten oletin.

Vaikka vuosien 1995-2007 välillä tapahtuikin vielä pieni muutos tuossa tuottavuuden ja palkkojen suhteessa(palkansaajien tappioksi), suurin muutos oli jo tapahtunut ennen vuotta 1995 kun ensin "vapauden" ja sitten laman verukkeella edellisen kerran kyykytettiin kansaa pääoman eduksi.

Loppukaneettina siis todettakoon; palkkojen ja tuottavuuden kehityksen eriävyys riippuu edelleenkin täysin siitä mihin piirtää lähtöviivan. Jopa niin paljon että sopivasti valikoimalla voi päästä tismalleen päinvastaisiin lopputuloksiin. Asian voi hyvin havaita pitkän aikavälin tarkastelussa:

http://imgur.com/NFmqRgI

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #33

Tuosta ei voi tehdä päätelmää siitä että pääoma olisi riistänyt duunaria. Ensinnäkin 90-luvun taiteesta julkisten menojen suhde bkt:n on kasvanut noin 45%:sta liki 60%:iin. Joku muukin voi nakertaa reaalipalkkoja kuin pääoma.

Toiseksi duunareiden eläkerahastot ovat nyt suurempia sijoitustuottojen saajia kuin kaikki suomalaiset yhteensä. Yritykset maksavat vuodessa eläkerahastoihin enemmän kuin jakavat osinkoa. Näitä piilopalkkoja on nyt maksettu niin paljon, että niillä voisi ostaa kaikki suomalaiset pörssiyritykset.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #36

"Tuosta ei voi tehdä päätelmää siitä että pääoma olisi riistänyt duunaria."

Ei voikaan, mutta sellaisen voi että tuottavuuden ja palkkojen suhde on pelkkä indeksisuhde, ja että lähtöviivan valitsemalla voidaan tehdä mikä tahansa johtopäätös.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #37

Totta kyllä.

Työmarkkinajärjestöt noudattavat (tai noudattivat kahden edellisen laman välissä) sellaista periaatetta että sopimuksen kustannusvaikutukset ovat tuottavuuden kasvu + inflaatio - työttömyysasteesta johtuva luku. Toki tässäkin on se jekku että tekstikysymykset voivat nostaa työn kustannuksia kasvattamatta reaalipalkkoja.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja Vastaus kommenttiin #29

"Jopa hyvin 'pääomaintensiivisillä' aloilla kuten paperiteollisuudessa, palkkojen osuus pyörii noin 70%:ssa arvonlisästä."

Näinhän se kai pitäisi mennä. Yritykselle maksetaan tehdystä työstä. Koneiden tekemän työn kustannus pyritään ja onnistutaan minimoimaan. Käyttökustannukset peritään ja sijoitetulle nykyajan matalan korkokustannuksen pääomalle otetaan kilpailukykyinen tuotto. Tämä ei voi olla korkea kovassa kilpailussa.

Ihmisen työ taas maksaa minkä maksaa, koska eläminen maksaa, eikä se anna periksi. Päinvastoin, etenkin asuminen kallistuu. Lisäksi, entisaikoihin verrattuna, työtä rasittavat merkittävästi verot ja maksut. Koneiden työtä ei veroteta erikseen.

Näin vanhoja verotietoja sotia edeltävältä ajalta. Sairaanhoitaja ja opettaja tienasivat kuin suurmaanomistaja. Kaikki kuuluivat rikkaimpaan 5 % luokkaan alueella. Suurinta veroa maksoi rovasti ja sitten vasta johtaja ja liikemies. Kaikki jonkunkaanlaisen ammatillisen koulutuksen saaneet tienasivat selvästi perusviljelijää paremmin. (Tai ainakin maksoivat veroa enemmän.) Kyllä ajat ovat muuttuneet.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #42

Vaikea sanoa miten sen pitäisi mennä. Teknologinen kehitys merkitsee myös sitä että tuotantovälineet vanhenevat ja menettävät suhteellista kilpailuetua ennätysvauhtia. Koneet pitäisi pystyä uusimaan ja investoinnit kuolettamaan entistä nopeammin ja periaatteessa tämän kai pitäisi merkitä pääoman tuoton kasvua. Joskin suhteellisen edun ylläpito merkitsee yleensä myös palkkojen absoluuttista kasvua.

Vakavaraistenkin yritysten investointimittaisten joukkovelkakirjalainojen korot (esim sähköverkkoyhtiöt) pyörivät Suomessa 4-5% välillä ja yritysten keskimääräinen kokonaispääoman tuotto on painunut Suomessa 3,8%:iin. Keskimääräinen pääoman tuotto ei riittäisi rahoittamaan markkinavelkaa edes näin alhaisten korkojen aikana.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Suomessa työmarkkinoiden jäykkyys voidaan kiteyttää nimenomaan palkkojen alaspäin joustamiseen tai pikemminkin niiden joustamattomuuteen.

Työntekijöiden esittämiin joustoihin työnantajat suhtautuvat erittäin nihkeästi ellei jopa kielteisesti.

Liukuvaa työaikaa ei hevin hyväksytä eikä lyhennettyä työaikaakaan, vaikka molemmat lisäisivät tuottavuutta.

Ja se on totinen tosi, että hyvinä aikoina firman tuotto jaetaan omistajille, ei tuoton tekijöille.

Huonoina aikoina tuoton tekijät heivataan pihalle, jotta omistajat saisivat vähintäänkin saman kuin hyvinä aikoina ovat tottuneet saamaan.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Suomen suurin ongelma on suuret bruttopalkat ja surkean pienet nettopalkat heikolla ostovoimalla varustettuina.

Köyhyyden varjo on tullut pysyvästi maamme taivaan ylle.

Pekka Heliste

Viron verokiila on samansuuruinen kuin Suomessa

Ja bruttopalkat ovat EU keskitasoa

Seppo Korppoo

En hyt ehdi kaivamaan lähdettä, mutta puolisen vuotta sitten julkaistiin työmarkkinoiden joustavuudesta kansainvälinen vertailu noin 150 maassa ja siinä Suomi sijoittui viimeiseksi!

Lisäksi pitää mustaa, että Suomessa on erilaisia lakeja ja määräyksiä yli 20 hyllymetriä. Yksi tuntemani ison firman toimitusjohtaja sanoi arvioineensa ajankäyttöään ja sai tulokseksi, että joka viikko yksi työpäivä kuluu kaikenlaisten lakien ja määräysten vaatimien papereiden ja palaverien veivaamiseen.

Suuri osa tuosta erilaisia henkilöstöön liittyvää, paljolti täysin tarpeetonta nolla-palaverointia + raportointia / byrokratiaa.

Johtopäätös: Suomessa on sellainen pykälähelvetti, joka estää työllistämistä!

Seppo Korppoo
Toimitusjohtaja, pk-vinetiyrittäjä
Rate International Oy

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Olisiko tämä tutkimus:
http://www.uusisuomi.fi/raha/131999-paaekonomistin...

Uutisessa on virhe. Suomen PALKAT (ei siis koko työmarkkinat) ovat 143. jäykimmät 144 maan joukossa. Itävalta, Saksa, Italia, Alankomaat, Ruotsi, Norja, Belgia ja Australia ovat sijoilla 129-142.

Suomen työmarkkinat ovat 98. joustavimmat, rinnallaan monia tuttuja vauraita maita, kuten Saksa. Viittasin kirjoituksessani itseasiassa tähän samaan tutkimukseen. Alkuperäinen uutisointi on ollut harhaanjohtavaa.

Ralf Sundin blogi, johon uutinen perustuu, antaa toisen kuvan:
http://www.sttk.fi/2015/10/28/laulamme-itsemme-suo...
Lainaus:
"Mutta pökäleenä kakussa oli ”tutkimuksen” tieto, jonka mukaan Suomen palkanmuodostus on keskittyneintä 140 maan joukossa. Tämä tietysti lasketaan haitaksi. Työmarkkinoiden joustavuuden osalta yleisesti olemme myös melko surkeasti sijoittuneita. Työmarkkinoiden joustavuudesta ja palkanmuodostuksesta on olemassa myös oikeaa tutkimustietoa, jonka mukaan Suomi on työmarkkinoiden joustavuuden ja palkanmuodostuksen osalta keskikastia. Tältä osin emme saa emmekä anna kilpailuetua.

Tutkittu tieto ja WEF:n tulos ovat ristiriidassa. WEF:n aineisto kerätään kyselyin. Vastaajat ovat yhteiskunnan kaapin päältä, yleensä yritysjohtoa. Eri tietolähteitä vertaamalla voi tehdä alustavan johtopäätöksen: suomalaiset yritysjohtajat eivät tiedä työmarkkinoiden todellista tilaa. Heillä on puutteellinen tai jopa väärä analyysi."

-

Pykälien perkuu/järkeistäminen on varmasti paikallaan. Toivotaan hallituksen saavan siinä tuloksia.

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen

"Suomen työmarkkinat ovat 98. joustavimmat"

Jos sen noin haluaa nähdä, niin silloin varmaankin sodassa alakynteen jäänyt maa ei hävinnyt vaan tuli toiseksi. Sehän on mitallisijoitus!

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja Vastaus kommenttiin #9

Kuten aiemmin totesin, joustavimpia ovat useimmiten etenkin köyhät maat.

Pekka Heliste

Saksa,Ruotsi,Norja, Tanska olivat samoilla sijoilla eikä kukaan väitä näiden maiden työmarkkinoita joustamattomiksi

Seppo Korppoo

Kuules Mikko, kommenttisi "...suomalaiset yritysjohtajat eivät tiedä työmarkkinoiden todellista tilaa. Heillä on puutteellinen tai jopa väärä analyysi." - on kohtuuton ja väärä.

Nykyisin on muotia sen kummemmin perustelematta syyttää suomalaista yritysjohtoa vaikka mistä virheestä, kyvyttömyydestä, tietämättömyydestä, ahneudesta, huonosta johtamisesta, jne.

Itse olen asunut ja työskennellyt 6 maassa erilaisissa johtotehtävissä. Vaikka poikkeuksia tietenkin on, kokemukseni perusteella voin valuuttaa, että suomalainen johtaja on maailmalla erittäin arvostettu ja ammattitaitoiseksi monessa ongelma-tilanteessa todettu.

Kannataa muistaa, että Suomen elintaso on menneitten vuosikymmenten saatossa moninkertaistunut aivan rakettimaisesti. Ei tällaista saavutusta voi saada huonolla johtamisella!

Mitä tulee nyky-tilanteeseemme: Kuten tiedämme, olemme nyt keskellä useampaa ja yhtäaikaista kriisiä:

Taloutemme ja väestömme rakenne on väärä, Venäjän kauppamme ja Nokia ovat romahtaneet ja muidenkin asiakas-maittemme taloudet sakkaavat. Kaiken lisäksi meihin kohdistuu globaalin kilpailun armoton paine.

Hyvinvointimme voivat pelastaa vain seuraavat kaksi seikkaa:

1) Luovutaan kaikista sellaisesta nykyaikaan soveltumattomista rakenteista ja jäykkyyksistä, jotka estävät taloutemme kasvua ja uusien työpakkojen syntymistä. Luopuminen tekee tunnetusti kipeätä, mutta nyt on pakko!

2) Panostetaan lähes 300 000 yrityksen pk-sektoriimme. Se on ainut toivomme, sillä se luo 90% uusista työpaikoista ja sillä on parhaat uudet ideat. Suuri riski on se, että ideoista parhaat veidään maasta, sillä nyky-Suomi on pk-sektorillemme pykälä- ja verohelvetti.

Seppo Korppoo
Toimitusjohtaja, 28 vuotta pk-vinetiyrittäjänä
Rate International Oy

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

"...suomalaiset yritysjohtajat eivät tiedä työmarkkinoiden todellista tilaa. Heillä on puutteellinen tai jopa väärä analyysi."

Kohtuutonta ja väärää tässä on vain yleistäminen.

Suomesta löytyy ammattitaitoisia ja upeita johtajia, joita työntekijät suorastaan jumaloivat.

Toinen ääripää ovat johtajat, joilla ei ole hajuakaan henkilöstö- tai talousosaamisesta.

Osa tämän tason johtajista on nostettu Suomessa jopa jalustalle.

Miettiköön kukin tykönään, millaisen johtajan alaisuudessa toimii.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

"Kuules Mikko, kommenttisi "...suomalaiset yritysjohtajat eivät tiedä työmarkkinoiden todellista tilaa. Heillä on puutteellinen tai jopa väärä analyysi." - on kohtuuton ja väärä."

Tarkalleen ottaen se oli lainaus Ralf Sundin sanoista, eikä varsinaisesti omaa kommentointiani. En tosin epäile, etteikö asiaa tutkinut jotain aiheesta tietäisi.

Otat kritiikin henkilökohtaisesti mutta siihen ei ole tarvetta. Johtajia on hyviä ja huonoja. Kaikki tietävät sen.

Pekka Heliste

Palkkojen jousto alaspäin syö ostovoimaa ja kasvua ja se on yrittäjien keskeinen vaatimus

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

''Toinen ääripää ovat johtajat, joilla ei ole hajuakaan henkilöstö- tai talousosaamisesta.

Osa tämän tason johtajista on nostettu Suomessa jopa jalustalle.''

He toimivat julkisella sektorilla. Yksityillä puolella se ei onnistu. Se firma lakkaa olemasta hyvin pian.

Pekka Heliste

Nokia on ajautunut toistuvasti ongelmiin,mutta kyllä esim Ollila on jalustalla vaikka ajoi yhtiön melkein masnrakoon

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Terveisiä meiltä lonkkaa vetäviltä eläkeläisiltä. Se on kuule nivelrikko, joka pistää lonkaa vetämään. Suurin osam meistä tekee joko palkattua työtä, kolmannella sektorilla, tai hoitaa saoirasta itseään ja kaveriaan ilman korvauksia. Lisäksi aikanaan hankittuja eläkkeitä on sijoitettu, eikä niiden tuottokan ole huonompi. Onhan meillä yksityisiäkin sijoituksia pyörittämässä yhteiskunnan rattaita. haeppajoku muu ryhmä, joka tekee samaa isänmaamme hyväksi.

Annan sulle yhden vinkin. Pistä duunarit ostamaan oma työpaikkansa. Siitä syntyy kansankapitalisti. Se on winwin ceissi.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Miksi EK ei suostu työntekijöiden edustukseen yrityksen johdossa kuten niin kadehdituissa Ruotsissa ja Saksassa, loppuisi tai ainakin vähenisi lakot samaan mitä verrokkimaissa.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Joka tapauksessa yritykset välttävät palkkaamasta lisää pysyvää työvoimaa. Tarpeen tullen he ostavat vuokratyövoimaa erilaisista yrityksistä. Sieltä voidaan ottaa työntekijöitä ja heistä päästään eroon heti, kun tilanne siltä näyttää. Töitä tilataan mielellään ulkomaista työvoimaa käyttäviltä yrityksiltä, jotka taas vuokraavat työtä muilta yrityksiltä.
Hinta ja joustavuus. Keikalla muutenkin olevat työntekijät tekevät pitkiä päiviä 6-7 päivää viikossa ilman ylityökorvauksia. Ovat valmiita lähtemään kotiin kun homma loppuu.

Toki kaksi viikkoa ennen annettu lomautusilmoitus riittää vakituisellekin työvoimalle.

Monenlaisia joustomahdollisuuksia toki sisältyy työehtosopimuksiinkin, kuten Mikko kirjoittaa. " kun työntekijän voi vuokrata liki lennosta pieneksikin hetkeksi ja osa-aikaisuudella sekä työaikapankeilla voi työtunnit siirtää työn luo. Jos töitä ei ole, voi porukan lomauttaa vaikka kuukaudeksi tai esim. päiväksi joka viikko"

Näinhän se on.

Sitten on ne irtisanomissäännöt jos työt vähenevät pitkäksi aikaa. Jos olet palkannut yhden työntekijän. Lomautat hänet ja hänellä on esimerkiksi 4kk irtisanomisaika. Töitä ei löydy lisää. Jonain hetkenä esim 200 lomautuspäivän kohdalla tuo 4kk palkkasivukuluineen lankeaa maksettavaksi. Esim 16000e uskoisin, että voi olla kylmää kyytiä vaikkapa yksinyrittäjälle. Tai että työntekijä ei ole sopiva tehtävään. Saattaa olla hankalaa jos pikkufirman takataskusta ei löydy riittävästi käteistä. Isommalla firmalla ongelmaksi saattaa tulla, vaikka tilanne, jossa 50 pitkäaikaista työntekijää on lomautettu ja työtä ei tule. Summa pitää kertoa 50. Jos toki töitä riittäisi se irtisanomisaika ongelmaa ei tule. Mutta oman kokemuksen mukaan tilanne menee, niin että ensin lomautetaan ja sitten ihmetellään. Työntekijällä on oikeus hakea tuota maksamatonta irtisanomisajan palkkaa 200 päivän lomautuksen jälkeen. Eräässä entisessä firmassa tällainenkin tilanne tuli.

No hyvä, että työntekijöillä on oikeuskia. Mutta uskon näiden vaikuttavan vaikinaisen henkilöstön palkkaamiseen. Ja jokainen liike vaatii isommissa firmoissa melkoisen neuvottelukierteen.

Koko ajan lisäksi sorvataan kaikenlaisia palkkaamistukia ja erilaisia systeemejä "helpottamaan" palkaamista. Sekin vaatii melkoista osaamista ja byrokratiaa. Kun yksinkertainen syy on vain liian kovat verot/sivukulut ja varmaankin tämä tilanne, jos huonosti käy.

Pekka Heliste

Nuo irtisanomiskulut ovat ennakoitavissa kuluja ja normaalit yritykset rahastoivat ne etukäteen ja kulut ovat mukana hinnoittelussa

Kerropa millä ihmeellä se saksalainen firma kykenee maksamaan jopa kolmen vuoden palkkaa vastaavan summan?

Ovatko saksalaiset,italialaiset, espanjalaiset etc ihmemiedmcgyvereitren johtamia?

Pekka Heliste

Rekrytoinnin ongelmia on tutkittu ja lähes 70% ongelmista johtuu siitä,ettei yrittäjä ole osannut Kuvata tehtävää/valita joukosta sopivaa.

Kun kysymys on yrittäjän virheestä niin eikö yrittäjän tarvitse vastata virheistään?

Kun päälle vaaditaan,että yrittäjän velat on annettava sina anteeksi niin tuo tarkoittaa,etyä yrittäjistä luodaan vapaamatkustajaluokkaa,joka saa elää kuin sika vatukossa

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

"Rekrytoinnin ongelmia on tutkittu ja lähes 70% ongelmista johtuu siitä,ettei yrittäjä ole osannut Kuvata tehtävää/valita joukosta sopivaa."

Niin, uuden palkkaaminen on joskus hyvinkin iso päätös ja se kannattaa valmistella huolella. Monikohan epäonnistuminen johtuu valmistelun laistamisesta? Ymmärrän hyvin, kun rekryssä käytetään alan firmoja apuna.

Joka tapauksessa irtisanomisen vaikeuden luulisi johtavan osaltaan haluun rekrytä huolella.

Tähän liittyen, netistä luin eräästä periaatteesta, minkä mukaan ei kannata valita kokemuksen vaan tulosten perusteella. Eri asia on, miten luottaa hakijan kertomiin tuloksiin tai selvittää prosessissa aikaansaavuutta.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

"No hyvä, että työntekijöillä on oikeuskia. Mutta uskon näiden vaikuttavan vaikinaisen henkilöstön palkkaamiseen."

Loppupelissä kyse on siitä, kuka kantaa riskin yrityksen liiketoiminnasta. Yritys pyrkii osaltaan minimoimaan sitä. Onko sitten oikein, että merkittävän osan riskistä kantavat työntekijät? Tällöinhän siitä tulisi saada korvaus, kaikellahan on hinta. Voinee sanoa, että hintana on ansiosidonnainen työttömyyskorvaus, mutta se kiertyy vain osin tai välikäsien kautta työnantajan maksettavaksi. Vasta-argumenttina on sitten se, että uskaltaako yritys työllistää.

"...yksinkertainen syy on vain liian kovat verot/sivukulut..."

Työnantaja maksaa työntekijän eläkettä n. 24 % ja muita sivukuluja n. 5 %. Yhteensä siten n. 29-30 %. Lisäksi työntekijä maksaa n. 8 % ja verot päälle (esim. 25 %). Bruttopalkan päälle tulee siis 30 % ja nettopalkan päälle 63 % veroja ja maksuja.

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/tyonantajanabc/tyona...

http://www.veronmaksajat.fi/luvut/laskelmat/palkan...

Suorat sivukulut eivät mielestäni ole sinänsä muhkeita ja eläkkeisiin menee niistä 5/6. Suomessa eläkkeitä on rahastoitu enemmän kuin monissa muissa maissa. Niissä kai sitten elätetään eläkeikäiset sossusta tai pidetään töissä.

Verorasitusta nostavat vuosi vuodelta enemmän ja enemmän eläkkeet ja muut vanhuuden sekä sairastelun menot. Hallinto paisuu myös.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Onko sitten oikein, että merkittävän osan riskistä kantavat työntekijät?

Ei kysymys ole tässä siitä mikä on oikein. Työnantajat toimivat näin, kuten kuvasin. Ainakin tällaisissa yrityksissä missä minä toimin. Nämä vaikuttavt palkkaukseen aivan varmasti. Mitä pinempi yritys sitä varmemmin näin tapahtuu. Onhan minulla tuttuja yrittäjiä. Ketään ei palkata. Avuksi otetaan toiminimi ihmisiä tai vuokrataan tai ostetaan työ muualta.

Eläkemaksuista on tullut tietenkin suurin yksittäinen vero. Näin kävi kun asioita ei hoidettu 90 luvulla. Muistan olleeni innokkaana liitonmiehenä 90 luvulla esim eläkeristeilyllä silloisen sähköliiton pj Lauri Lylyn kanssa. Viesti oli selvä. Eläkepommi on valhetta asiat hoituvat kuten ennenkin. No hoituvathan ne. Hinnasta vain tuli kova. Maksut nousevat eläkeikäkarkaa duunarin ulottumattomiin. Maksut nousevat ja saattavat vieläkin nousta. Meidän eläkeikämme on korkea ja koska emme sitä työssä enää saavuta eläketaso romahataa. No sellaista se on elämä. Mutta yhtään demaria en enää äänestä enkä senttiäkään ay-liikkeelle vapaaehtoisesti anna.

Mitä tulee Raisioon. Oman 8 vuoden valtuustokokemukseni aikana asioissa oli sentään jokin järki. Nyt voi sanoa, että kylästä on tullut seudun himoverottja ja eihän tänne enää kukaan edes muuta.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Kyllä Suomen iso ongelma on jäykät työmarkkinat joka näkyy lakko herkkyydessä ja tästä johtuen palkat ovat suoritettuun työpanokseen aivan liian korkeat. Kun vielä maamme siainti ei ole mitenkään hyvä eli rahdit ovat paljon korkeammat kuin esimerkiksi Ruotsissa jossa teollisuus on 80 prosenttisesti Suomen eteläpuolella ja matkat euroopa keskelle ovat vai puolet siitä mitä meillä ja pääsevät sinne maitse joka lisää toimitusten nopeutta. Tästä johtuen meillä ei ole enää juurikaan kulutustavara tuotantoa . Kun menemme ostamaa kodinkoneita, vaatteita, ruohonleikkureita autoja niin työllistämme ulkomailla enemmin ihmisiä kuin kotimaassa joten elvytys ei meillä toimi. Vuonna 2009 palkkoja nostettiin keskimäärin 7 prosenttia eli lisättiin ostovoimaa rajusti niin alkoi taantuma jota on kestänyt tähän saakka ja kestää.Miksi kaikki hyvin menevien Suomalaisten yritysten menestys johtuu siitä että niillä on tuotantoa ulkomailla eikä siitä että sitä on Suomessa. Koneen toiminnoista vain 3 prosenttia on kotimaassa, Fiskars tekee Puolassa enemmin tuotteita kuin kotimaassa. Taitaa olla sama tilanne Wärtsilällä. Vaateteollisuus on kokonaan poistunut maastamme. Kaikissa niissä maissa joilla menee hyvin on paljon juuri kulutustavaratuotantoa, Ei Saksa eikä Ruotsi olisi mitään ilman auto tuotantoa. Eivät yritykset voi olla kilpailukykysiä ellei työvoima sitä ole

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Korjattavaa on. Siilasmaa avasi pelin ja nosti työntekijän yrityksen johdon pöytiin. Sitä suosittelen. Työntekijä kertoo siitä miten asiat todella ovat ruohonjuuritasolla. Se on erittäin arvokasta firman johtamisessa. Se varmasti vähentää lakkoherkkyyttä, kuten vuoropuhelu aina vähentää epäluuloa.

Onko valtion- ja kuntien yhtiöissä työntekijäedustus hallituksissa? Taitaa olla poliitikon planttujen mustasukkaisesti puolustamaa reviiriä.

"Vuonna 2009 palkkoja nostettiin keskimäärin 7 prosenttia eli lisättiin ostovoimaa rajusti niin alkoi taantuma..."

Nostoilla oli varmasti vaikutusta molempiin suuntiin. Se oli joka tapauksessa iso virhe. Suurempi ongelma silti on se, että EU ryssi maailmatalouden hirttämällä monet jäsenmaansa velkaan. Siellä ei ole sitten shoppailtu sen jälkeen. Kärjistäen, kun eurooppalaisilla ei ole varaa ostaa kiinalaisia ym. tuotteita, kellään ei ole tekemistä/kivaa.

"Miksi kaikki hyvin menevien Suomalaisten yritysten menestys johtuu siitä että niillä on tuotantoa ulkomailla eikä siitä että sitä on Suomessa."

Tuo on hyvää pohdittavaa. Osin menestys on sitä, kun Kiinassa tehty toimitetaan Kiinaan, rahdit ovat halpoja. Palkat ovat vielä Kiinassa edulliset ehkä kymmenisen vuotta tai alle. Työvoimavaltainen kokoonpano siirtyy herkemmin halpoihin maihin, eli siellä voi olla eri tyyppistä tuotantoa. Lisäksi suomalaiset tehtaat toimittavat usein nimenomaan Eurooppaan ja kun siellä ei tarvita ja meillä on kapasiteetti jäänyt vajaakäytölle, ei tulosta tule.

Ehkä tarvitsemme tunnelin Tallinnaan ja sitä kautta suoran yhteyden Keski-Eurooppaan. Niinistö voisi ylipuhua Putinia sopuun EU:n kanssa, jotta saadaan bisnes itään rullaamaan.

Pekka Heliste

Lakossa menetettiin 100000 työtuntia n 4 miljardista

Kun johdon tumpeloinnin huoksi meni hukkaan n miljardi työtuntia niin eipä tuo 100000 tuntia merkitse yhtään mitään.

Yrityksen johdon keskeisiä toimia pn varmistaa toimitusvarmuus tuotantokatkoksen aikana

Jos tuotanto kestää tuollaisen tumpeloinnin niin ei lahkoilla ole metkitystä

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Mitenkähän se muuten menee, jos konserni hinnoittelee tuotteet sisäisesti niin, että esim. Kiinan tehdas saa kaiken katteen ja pääkonttori ajaa +/-0 linjalla. Näin maksetaan Kiinaan matalia (?) veroja, eikä Suomeen korkeita. Väliaikaisesti tämä ainakin on mahdollista osin rahoittamaan Kiinan uusia investointeja, mutta voiko Kiinan verotettuja voittoja siirtää Suomeen ja välttää verot täällä? Tietääkö Pekka?

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

P Heliste kirjoitti "Kun päälle vaaditaan,että yrittäjän velat on annettava sina anteeksi niin tuo tarkoittaa,etyä yrittäjistä luodaan vapaamatkustajaluokkaa,joka saa elää kuin sika vatukossa"

Jos yrittäminen Suomessa olisi niin auvoista kuin P Heliste antaa ymmärtää, ja työvoima halpaa ja joustavaa, ei kai meillä silloin olisi pulaa työllistävistä yrityksistä. Meillähän silloin kaikki kynnelle kykenevät ryhtyisivät yrittäjiksi.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

#27 Mitäs pahaa siinä on, että kaikki ovat yrittäjiä. Jokainen tekee omat työnsä on sitten minkämuotoinen yrittaja hyvänsä.
Tulevassa elämässä ne, jotka eivät halua olla itsenäisiä yrittäjiä, ostavat työpaikkansa ja tätä myöden tulevat yrityksen omistajaksi. Ilmiötä kutsutaan kansankapitalismiksi. Jos operaatio tehdään suomalaiseen ymmärrykseen sopivaksi, on meillä valttikortti muiden lyömiseen. eikä ole tarvetta leikata keneltäkään mitään.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Osuuskunnat ja vastaavat ovat yksi melko merkittävä omistamisen muoto Suomessa. On vakuutusyhtiöitä, pankkeja, meijereitä, sähköyhtiöitä, metsäteollisuutta, vähittäiskauppaa ja monta muuta.

Pekka Heliste

Meillä on nyt yrityksiä eniten Suomen historian aikana

Ei yritysten/yrittäjien määrä ratkaise mitään

Silloin rikkaimpien maita olisivat Somalia tai Uganda,näissä maissa työllisistä 60% on yrittäjiä

Tai Kreikka on rikas,kun 30% on yrittäjiä.

Jostain syystä Usa lla menee hyvin vaikka yrittäjiä on 4%

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Periaatteessa näin. Yrittäjiä on sitä enemmän, mitä vähemmän työpaikkoja on tarjolla. Köyhissä maissa ei ole pääomia, joita olisi kerätty yhteen firmojen perustamiseksi. Niinpä moni yrittää yksin. Vastaavasti Suomessa yrittäjiä on vähiten Uudellamaalla ja siellä on eniten työpaikkoja. Maakunnissa yrittäjiä taas riittää. Pohjanmaalla yrittäjiä on eniten ja siellä talouskin on vastaaviin muihin maakuntiin nähden vireämpää.

Maita on vaikea verrata. Se ei tarkoita, etteikö yrittäjien määrällä olisi mitään merkitystä esim. ajallisesti tarkastellen. Yrittäjien määrä kasvaa kokoajan. Mitä enemmän, sitä useampi tn. ottaa työntekijöitä (valtion verotettavaksi). Jokainen tarjoaa muille mahdollisuuden käyttää rahaa, mistä valtio ottaa siivun.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

#35 Yrittämiseen sitoutuneita pitää olla huomattavasti enemmän, kuin tänään.
Ei Suomea, eikä suomalaisia voi millään sortilla pistää puntariin mainitsemisiesi valtioiden kanssa. Muistanet sadun hiirestä ja norsusta. Kukin taaplaa omilla ansioillaan.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #43

Ei yrittäjien määrä ratkaise mitään, sen mukaan Uganda ja Somalia olisivat hyvinvointivaltioita tai Euroopassa Kreikka

Myöskään työn määrä ei ratkaise, maailman köyhät tekevät eniten töitä, mutta he pysyvät köyhinä esim bangladeshilainen hikipajan työläinen tekee n 250000 tuntia elämänsä aikana ja joku wahlroos n 150000 tuntia.

Mutta bagladeshiläinen on kuollessaan yhtä köyhä kuin syntyessään

Ihmisiä huijataan yrittäjikis, koska heillä ei ole mininpalkkaa ja niin kun samalle kulmalle tulee kahvilan kilpailijaksi toinen kahvila niin ei asiakasmäärä tuplaannu vaan tuon yhden kuppilan liikevaihto jakaantuu kahdelle yrittäjälle eli tulot puoliintuvat.

Pienyrittäjistä 99 % toimii kotimarkkinoilla, joten yrittäjämäärän kasvattaminen luo vain köyhyyttä

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja Vastaus kommenttiin #46

Aikamoinen yksinkertaistus - ja toistoa. Kun tarjolla olevien palvelujen määrä lisääntyy, niiden käyttö lisääntyy. Mitä enemmän on mahdollisuuksia törsätä rahaa, sitä enemmän törsätään. Yritystä suunnitellessani kyllä huomasin, että tarjonnan lisääntyminen ei lisää kysyntää yhtä paljon (ainakin korrelaatio oli). Samanlaista tarjontaahan pyritään välttämään, joten uudenlaiset tarjoajat keräävät uudenlaisia asiakkaita.

Monet uudet yritykset käyvät valmistelussaan läpi tiukemman seulan kuin ennen, jotta saavat rahoitusta. Joidenkin väitteiden mukaan uudet yritykset pysyvät nykyään paremmin pystyssä, kun niiltä on vaadittu alussa paremmat liiketoimintasuunnitelmat.

Mikään yksi mittari ei ratkaise kaikkea. Yritysten määrällä on merkitystä. Perustelut ovat aiemmassa viestissäni. Tietenkin yrityksen kannattavuudellakin on merkitystä.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #47

Harva ostaa enemmän kuin on käytössä rahaa.

Kun kansan ostovoima on polkenut pitkään samalla tasolla niin uuden palvelun käytön kasvu leikkaa muiden liikevaihtoa

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset