Yhteiskunnasta Muutama sana

Työllistymisestä nykypäivänä - työnäyte ja muut temput

Työnäyte - vapaaehtoisesti ilmaiseksi töihin. Tämä mielellään nähdään orjuutena ja siihen uskotaan pian pakotettavan. Monilla ei näytä olevan kuvaa työttömyydestä ja työnhausta nykyään.

 

Jo nyt on olemassa työkokeilu, joka on pitkälti sama kuin ehdotettu työnäyte. Viime viikolla Turun työkkärin yksi seinä oli täynnä työkokeilutarjouksia.

 

Myös työvoimakoulutuksessa teetetään ilmaista työtä. Tavallinen täydentävä koulutus kestää 3-6 kuukautta ja siitä koulutusta voi olla esimerkiksi kolmannes. Muu aika tehdään työtä yrityksessä. Koulutukseen valitaan sopivimmat. Rajoitettujen kokemusteni mukaan valinta osuu joka kymmenennelle. Työnantajat väitetysti palkkaavat 60-90 % koulutetuista palkkatyöhön. Jopa ilmaistyöhön on siis todella tiukkaa kisaa. Yliopistoon voi olla helpompi päästä.

 

Vertaisin ilmaistöitä hakevaa aavikolla vaeltajaan. Joskus janoiselle annetaan näky keitaasta, joka saattaakin olla kangastus.

 

Lisäksi yrityksille tarjotaan palkkatukea. Entisen pitkäaikaistyöttömän palkasta voi saada jopa puolet valtiolta ensimmäisen vuoden ajan ja 30 % toisena vuonna. Valitettavasti palkkatukirahat loppuvat kesken puolessa vuodessa kovan kysynnän takia. Yritys voi saada jopa valmentajan auttamaan uuden työntekijän aiheuttamissa järjestelyissä.

 

Tarjolla on myös perinteinen palkallinen oppisopimus, mutta nyt rinnalle tulee palkaton koulutussopimus, jonka yksi tarkoitus lienee korvata työharjoitteluja. Palkattomuus on kyseenalaista, jos harjoittelija oppii  tuottavaksi. Eikä unohdeta kesätöitä, jotka ovat oivia työnäytteitä työnantajalle. Palkallisia tosin, mutta palkallahan sitä ennen töitä tehtiin.

 

Onpa edelleen osa-aikaisia työsuhteita, on määräaikaisia ja on neljän kuukauden koeaika.

 

Insinöörejä ja korkeastikoulutettuja on työttömänä ennätysmäärä. Suomesta on tullut pudotuspeliyhteiskunta. Neljännesvuosisadan jatkunut suurtyöttömyys tarkoittaa, että merkittävä osa kansasta saa välillä käteensä mustan pekan. No, ainakin työvoimaa on tarjolla maistereista lähtien. Se on huomattu. Rekrytoivat yritykset kertovat välillä hakijaruuhkan yllättäneen tai että hakemusten käsittely viivästyy suuren määrän takia. Jotenkin tuntuu, että tämä ilmaisten töiden ja vastaantulon tie alkaa olla käyty. Töitä ei vain useilla aloilla ole. Onko puhe piilotyöpaikkojen suuresta määrästä myytti?

 

Ennemminkin alojen välillä saisi olla enemmän liikettä. Sinne missä on kiire, ei saada työvoimaa puuttuvien alan tutkintojen takia. Siihenkin työkkärit taklaavat mm. mainitulla työvoimakoulutuksella, mutta se ei näytä riittävän. Ja kyllä rehellisestä työnteosta palkkaa pitäisi saada, lähtökohtaisesti tuottavuuden mukaan.

 

Yhteenvetona voi sanoa, että työntantajille on lukuisia vaihtoehtoja työllistämiseen. Monissa tapauksissa tekijöitä voi saada ilmaiseksi, kunhan osaa valita parhaat päältä. Valtio voi olla valmis maksamaan ison siivun palkoista, ja kantamaan silloinkin niiden taloudellista riskiä, pitkäksi aikaa. Ei voi sanoa, etteikö valtiovalta olisi tullut vastaan. Yhtä vain puuttuu. Töitä.

 

Töitä ei synny narua työntämällä. Tehty ja nähty.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Pekka Pylkkönen

Töitä ei voi puuttua ennenkuin kaikki ihmisten halut ja tarpeet on tyydytetty. On vain väärää hinnoittelua.

Pekka Iiskonmaki

Jokainen tekee töitä elääkseen ja töihin otetaan vastikkeellisesti.

Mitään tukiaisia ei siinä tarvita, kun se kannattaa tekijälle ja teettäjälle.

Kolmas osapuoli on sen tuhonnut Suomessa.

Välistävetäjä ottaa aina enemmän kuin antaa. Musta tulevaisuus on jo Suomessa.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Niin, jos töihin otetaan vasta ilmaiseksi, jää epäselväksi onko siitä varaa maksaa. Jos töihin otetaan rahaa vastaan, työnantaja on jo selvästi sitoutuneempi. Arvelen, ettei osa työnantajista edes halua ottaa porukkaa ilmaiseksi töihin. Siinä on riski heikosta motivaatiosta ja aineksesta. Jos sattuu työtapaturma, pitää vastuunkantajan (vakuutuksen) olla selvä. Työnantaja ei halua lähteä sitä käräjille selvittelemään.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Ilmaistyö kuvastaa sitä, että valtio on "neuvotellut" näitä sopimuksia työnhakijoiden puolesta. Koska työntekijän itsensä elättäminen ei ole valtion ensisijainen asia vaan työttömän poistaminen tilastoista, palkkakysymys jää jalkoihin. Jos työnhakija neuvottelee työnantajan kanssa, tarjonta ja kysyntä kohtaavat tasapuolisemmin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset