Raikas Brexit-jytky – nämä syyt ovat piilossa taustalla
Kun kiihkoilija tappoi EU-myönteisen brittipoliitikon, näytti Brexit menettäneen sympatiat. Toisin kävi ja Brexitin voitosta tuli taas uusi kiila kansojen ja poliittisen eliitin välille. Luottamusta ei ole, sitä ei ole hankittu ja siksi EU on vaikeuksissa.
EU ei edes halua hankkia luottamusta, koska se vaatisi laajaa kansanvaltaa. Komission ja ministerineuvostojen tulisi luopua osasta vallastaan. On valittu itselle edullinen: jo saatu suurempi oma valta. Se on vapautta päättää. Vapaudesta ei luovuta vapaaehtoisesti. Luottamuspulasta juontuva taustavire on Brexitinkin taustalla, vaikka pintakuohuissa näkyvät ajankohtaiset aiheet.
Jos EU valitsisi laajan kansanvallan, sen johto joutuisi hankkimaan kansojen luottamuksen vaaleissa. Tämä olisi erityisen tärkeää rikkonaisessa EU:ssa, missä kansat puhuvat eri kieliä sekä kunniottavat erilaisia arvoja ja tapoja. EU-johdon vaali lienee silti sekin ongelmallinen. Etelä-Euroopan maat suosivat luultavasti omaa ehdokasta ja väkiluvultaan isona alueena voittaisivat. Esimerkin tästä antaa komission puheenjohtajuus, joka on mennyt vuodesta 1981 alkaen aina Reinin "tuolle puolen". Me kansalaiset emme tiedä, miten yhteisten asioidemme hoidosta vastaava henkilö valitaan, mikä on itsessään häpeä demokratiaa julistavalle alueelle.
Joudumme siis veikkaamaan – kansan luottamusta syövyttävää – valintatapaa. Etelä-Eurooppa vaikuttaa pitävän yhtä, koska sitten vuoden 1977 ei ole ainoatakaan puheenjohtajaa valittu pohjoisen EU:n maista. Jopa kolmesti valinta on osunut piskuiseen Luxemburgiin, mikä antaa kuvan kulissien takaisen valtataistelun päätymisestä tasapeliin ja samalla "emme kykene päättämään"-tilaan. Erilaiset sosialististaustaiset puheenjohtajat ovat hallinneet puolet ajasta sitten 1958. Suurin osa heistä on istunut puheenjohtajana vuodesta 1977 alkaen. Siitä alkaen he ovat hallinneet yli 10.000 päivää, kun rintaman ovat murtaneet vain hyvin europopulistiset luxemburgilaiset kristilliset ja liberaalit.
Komissio on siten ollut sosialistin tai sosiaalidemokraatin hallinnassa liki 30 vuotta 40 vuoden aikana. 35 vuotta toimeenpanovalta on ollut eteläeurooppalaisella tai luxemburgilaisella. Luultavasti aina valinnan ehtona on ollut europopulistinen vakaumus. Ei siten pidä ihmetellä, jos EU on paljon sääntelevä, byrokratiaan ja keskushallintoon suuntautuva, leväperäinen rahankäyttäjä ja EU:lle valtaa keskittävä. Se on johtajiensa ja heidän arvomaailmansa mukainen luomus. Sitä saa mitä tilaa.
Samaan aikaan kansat kapinoivat. Euro hylättiin useissa, lähinnä vauraissa, maissa. Lissabonin sopimus hylättiin eri maissa useita kertoja. Muualla kansalta ei haluttu enää edes kysyä. Britit ovat saaneet katsella omiin arvoihin ja käytäntöihin vierasta edellä kuvaamaani EU:n kehitystä vuosikymmeniä. Ruorissa ovat vieläpä olleet vieraat johtajat jostain muualta. EU:n poliittinen eliitti on aiheuttanut tänään jo hyvin tunnetun kuilun politiikkansa ja kansojen tahdon välille. Cameron oli tämän tien yksi poliittinen uhri. Ehkei viimeinen. Demokratia ilman demokratiaa ei toimi.
Englannin parlamentilla ja demokratialla on pitkät juuret. Jo 1400-luvulla äänioikeutettuja arvellaan olleen puoli miljoonaa 2,5 miljoonan kansasta (40 % miehistä). Se ehkä selittää meille suomalaisille vielä outoja ratkaisuja: pääministeri antoi kovin erimieliselle kansalle oikeuden päättää. Pitkä historia on tuonut kansanvallalle kunnioitusta. Onnittelut briteille!
Lähde: Euroopan komission puheenjohtaja (Wikipedia)
Hyvä yhteenveto. Myrkkyä EU-faneille.
Ilmoita asiaton viesti
Teija Tiilikainen: ”Tällainen — miellyttää Venäjää”
http://yle.fi/uutiset/asiantuntija_britannian_eu-e…
Jos teot määritellään sen mukaan, etteivät ne miellytä Venäjää ja toisaalta jotteivat liikaa ärsyttäkään, niin aika kapoiseksi EU:n hiekkalaatikko jää. Venäjän edun tai haitan ei lähtökohtaisesti tule olla omien päätösten peruste. Kaikkea muuta ei sille asialle pidä uhrata, vaikka sekin pitää huomioida.
Ilmoita asiaton viesti
Tulos 48,1 % / 51,9 % (= 0,927) tarkoittaa Brexitiä kannattaneen yli 7 prosenttia useampi kuin ”Remainia”, kun brexitiä kannattaneiden määrää verrataan remainia äänestäneiden määrään. Se on ihan kohtuullinen ero, ei pieni, kuten jotkut ovat kuvailleet. Ennen poliittista surmaa ero olisi voinut olla vieläkin isompi.
Ilmoita asiaton viesti
Lisää eroäänestyksiä, epäilee Väyrynen?
”Alankomaissa, Italiassa, Ranskassa ja Tanskassa mielialat ovat olleet samankaltaiset kuin Britanniassa. —
Britannian esimerkkiä saattavat ensi vaiheessa seurata Alankomaat ja Tanska, joissa saatetaan järjestää kansanäänestys EU-eron toteuttamiseksi.
On esitetty arvioita, että samaan saatettaisiin päätyä myös Ruotsissa.”
http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2190…
Ilmoita asiaton viesti
Demarihenkinen Iltasanomat kampanjoi välittömästi EU:n puolesta. Nettisivujen isoin uutinen oli UKIP:in Nigel Faragen lause ”Se oli virhe”.
http://www.iltasanomat.fi/
Mahtoikohan sama lehti mainostaa Clintonin, Mayorin ja Blairin höpöhöpö-puheita Pohjois-Irlannista samalla innolla? Ei tainnut. 😉
http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/218…
Pohjoisirlantilaiset kyllä äänestivät EU:n puolesta, mutta että alkaisivatko he tappamaan toisiaan sen takia… Tuskin, jos paikallisia johtajia on uskominen, mutta kampanjointiin tämäkin keino kävi.
Ilmoita asiaton viesti
Skotlannin hallitus valmistautuu uuteen UK-eroäänestykseen, 62 % äänesti EU:n puolesta.
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-20000012074…
Nyt kannattaa huomioida aikajänteet. Äänestys on jossain vaiheessa ja ero jossain vaiheessa. Silloin tiedetään jo ehkä paljonkin mihin EU on ajautunut. Jos moni muu maa on päätynyt myös eroamaan, kuten jo nyt puhutaan, Skotlanti voi miettiä uudelleen haluaako itsekään EU:ta.
Pohjois-Irlanti: 55,7 % Bremainin puolesta. Englanti 46,8 %, Wales 48,3 %.
http://www.telegraph.co.uk/news/2016/06/23/leave-o…
Ilmoita asiaton viesti
Mikko, mielyttääköhän vaalitulos Soinia, kun näyttää tulleen ministeriydenmyötä lujaksi EU:n ytimeksi.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä. Myhäilee kotisohvallaan, mutta varoo sanojaan muualla. Soini haluaa olla lojaali hallituskumppaneilleen. KOska on sovittu kompromissina hallitusohjelma ja siinä on nimet alla, niin sillä mennään, ellei olot muuta vaadi.
Lojaalisuus näyttää siltä, että olisi kääntänyt kelkkansa, mutta eihän se nyt niin ole. Mihinkäpäs koira karvoistaan pääsee.
Ilmoita asiaton viesti
Ei pääse ei, sillä kerran vuodessa kuitenkin karvanvaihto tapahtuu, joten vertauksesi sopii kyllä.
Ilmoita asiaton viesti
Wahlroos ennustaa maltillisia seurauksia. Luultavasti tulee ETA-jäsenyys.
http://www.hs.fi/ulkomaat/a1466742518823
Ilmoita asiaton viesti
Pysyttäis kuitenkin tuossa keväisessä koirienkarvanvaihdossa.
Ilmoita asiaton viesti
Oppositio tunnustaa EU:n unohtaneen ihmiset:
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2016062421789997_…
Tähän olisi hallituksenkin suunnasta hyvä saada kommentteja.
Ilmoita asiaton viesti