Yhteiskunnasta Muutama sana

Naiset dominoivat yliopistoissa – onko se ongelma?

  • Kolme neljästä miehestä ja puolet naisista valittiin 2008 juuri suurimpiin tiedekuntiin.
    Kolme neljästä miehestä ja puolet naisista valittiin 2008 juuri suurimpiin tiedekuntiin.

Korkeakouluihin päätyy vuosittain enemmän naisia kuin miehiä (58 %). Ylemmän tutkinnon suorittaa vieläkin useammin nainen (70 %).  Julkisuudessa usein kaivataan toimia sukupuolijaon tasaamiseksi. Tarvetta tasaamiseen ei useinkaan uutisoida, ikään kuin tasa-arvo on itseisarvoisesti tavoite ja korkea koulutus merkki siitä.

 

Asetelma herättää kuitenkin monia kysymyksiä:

  • onko sukupuolten tasapuolinen edustus tasa-arvoa vai tasapäisyyttä?
  • onko yliopistokoulutus arvokas sinänsä vai hyötynsä takia?
  • kaivataanko asiassa tasa-arvoa?

 

Tavallisin peruste toimialojen segregaation poistamiseksi on saada työvoimaa esimerkiksi hoitoalalle. Toisaalta suoraan sanomatta taidetaan vihjata, että juuri miesten tulisi täyttää työpaikat useammin. Miesten laajempi läsnäolo tuskin sinänsä haittaa naisvaltaisia työpaikkoja, mutta onko se aidosti tarpeellista vai vain ”ihan kiva juttu”? Tiedossa esimerkiksi on, että hoitoalalle kouluttautuneita on kymmenin tuhansin muilla aloilla. Miksi?

 

Palataan yliopistoille. Vaikka naiset jyräävät, jostain syystä miehet valmistuvat tohtoreiksi yhtä usein kuin naiset. On jopa niin, että periaatteessa joka seitsemäs maisterismies päätyy tohtoriksi, kun maisterisnaisista joka yhdeksäs. Lisäksi miehet ovat vallanneet professorien virat (2008: 75 %).

 

Kun tarkastellaan koulutusaloja, valitaan miehiä ja naisia yhtä usein yleisimpien alojen tiedekuntiin. Miehet dominoivat teknisessä koulutuksessa ja naiset humanistisissa tiedekunnissa (mm. kieliä ja kulttuuria). Kauppa- ja luonnontieteissä peli menee tasan. Kaksi kolmesta opiskelupaikasta myönnetään näille aloille ja yhteenlaskettuna alojen sukupuolijako menee tasan. Siellä ei siis ole ongelmaa, ellei miesten vähäistä kiinnostusta kieli- ja kulttuuriopintoihin sellaisena haluta nähdä.

 

Miehiä ei myöskään suurin määrin nähdä yhteiskuntatieteellisissä opinnoissa. Merkittävä osa niistä on enemmän tai vähemmän ihmisten välisiin suhteisiin (sosiologiaan), sosiaalityöhön ja viestintään liittyviä. Suurista tiedekunnista kasvatustieteet ottavat kyseenalaisen kunnian naisten dominoimana alana. 84 % valituista opiskelijoista on naisia. Merkittävä osa heistä päätyy alakoulun opettajiksi, mikä on helppo nähdä kiinnostuksena lapsiin päiväkotien tapaan ja siten selittävänä tekijänä jyrkkään sukupuolittumiseen.

 

Nyrkkisääntönä voi pitää, että naiset hakeutuvat opiskelemaan hoito- ja kasvatusalaa, kieliä, uskontoa, kulttuuria ja terveyttä. Heille on sellaiseen koulutusta tarjolla. Ketään yllättämättä voi todeta, että niistähän naiset ovat tavallisesti kiinnostuneita. Miehet opiskelevat tekniikkaa, luonnontieteitä ja kauppaa. Syy miesten vähäisempään haluun opiskella yliopistossa on mahdollisuuksien puute omiin kiinnostuksiin nähden. Jos miehiä halutaan enemmän yliopistoihin, heille pitäisi tarjota enemmän. Kiinnostusten manipulointi on vaikeampaa.

 

Miksi sitten naiset opiskelevat maistereiksi useammin? Kenties se on merkki epävarmuudesta ja pyrkimys parantaa omaa markkina-asemaa muodollisia pätevyyksiä korostavalla julkisella sektorilla. Miehillä riittää paremmin uskoa kandidaatin/insinöörin tutkinnon varassa ja heitä vetänee kiireemmin työmarkkinoille halu ansaita rahaa. Onko meillä kuitenkaan ongelmaa asian kanssa? Puuttuuko meiltä maisterismiehiä? Lähtökohtaisesti luopuisin holhoavasta asenteesta ja luottaisin siihen, että valtaosa opiskelijoista tietää mitä tekee. Holhoava asenne kielii, että tilastoja tulkitaan liikaa vain hyvä-huono-asetelman kautta, vaikka ilmiö ei välttämättä ole kumpaakaan.

 

On syytä myös muistaa, että segregaatio suuntaan ja toiseen on yksilöiden vapaiden valintojen tulos. Kun ennen yhteisö oli nuiva etenkin naisten opiskelua kohtaan, enää niin ei ole. Siten keskustelu segregaatiosta ei enää ole keskustelua yhteisön paineista (kuin ehkä hyvin vähäisissä määrin).

 

Onko yliopistotutkinto niin tärkeä, että nuoret miehet pitää erityisesti ohjata sitä kohden? Samaan aikaan itäeurooppalaiset työllistyvät hitsaajiksi ja asentajiksi. Rakentajista on pulaa. Hitsaajia on aina liian vähän ja monin paikoin se ei palkasta olisi kiinni. Lisäksi iso enemmistö yrityksistä on nimenomaan ammattimiesten perustamia. Töitä olisi ja rahaa saisi.

 

Sama miten päin teet, ratkaisut kantavat mukanaan hyviä ja huonoja puolia. Yhteiskunta järjestelmänä ei itsessään nosta seppelöidylle jalustalle ammatteja ja koulutuksia vaan ihmiset. Aivan toinen asia on, keitä maa tarvitsee. Suomalaiset miehet kouluttautuvat aktiivisesti ja paiskivat töitä. Meillä miehet ovat insinöörejä, koska vahvan teollisuuden ansiosta sellaisille on ollut töitä. Korkeakoulutus on hieno asia, mutta itseisarvoinen sen suosiminen on johtanut pulaan duunareista. Jos halutaan enemmän työntekijöitä hoitoalalle, kannattaa huolehtia paremmin niistä jotka siellä jo ovat. Toki voi mainostaa aloja miehillekin, mutta suuria ei kannata odottaa. Biologinen ja kulttuurinen evoluutio on ohjannut sukupuolet hoiva- ja suojeluvietteineen erikoistumaan omiin tehtäviinsä. Sitä polkua ei päivässä katkaista. Jos sellaisen tasapäistämisen syy on vain tasa-arvo itsessään, ainoa hyöty on numero tilastoissa.

 

Tiivistettynä naiset opiskelevat korkeakouluissa useammin, koska heille on enemmän kiinnostavia aloja. Jos Suomella ei ole tarjota vastaavaa miehille, se vain on niin. Siinä tasa-arvo häviää tarkoituksenmukaisuudelle.

 

Lähteet:

Valtioneuvoston selonteko naisten ja miesten tasa-arvosta (2010)

Tilastokeskus: Yliopisto-opiskelijat ja -tutkinnot 2015

 

Lisäys 22.1.2017: Viitatussa tilastossa miesvaltaista sotakorkeakoulua ei ole mukana, eikä poliiseille ole yliopistokoulutusta. Ne puutteet pieneltä osaltaan voimistavat sukupuolista epäsuhtaa ainakin ko. tilastossa. Lisäksi, jos korkeakoulutus miesten keskuudessa lisääntyy, yrittäjyys voi vähentyä, sillä miehet ja alemmasti koulutetut sellaiset yrityksiä eniten perustavat.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Koulutus- ja työuraansa suunnitellessa miehet pyrkivät maksimoimaan palkkansa, mikä artikkelissa todettiin, mutta naiset pyrkivät turvaamaan työpaikkansa, mikäli haluavat vähentää työaikaansa tullessaan raskaaksi, mitä artikkelissa ei todettu.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset