Yhteiskunnasta Muutama sana

Hallitus leikkaa tukia 0,85 % mutta siinä ei ole kaikki

Siinä missä 60 % tuensaajista menettää 10-100 euroa tukea vuodessa, kokonaisuudessaan rahaa moni menettääkin enemmän.

 

Keskeiset syyt suurempiin menetyksiin ovat velaksi eläminen ja maksuvaikeudet. Pitkäaikaistyöttömät ja kansaneläkeläiset elävät lähtökohtaisesti joko kädestä suuhun tai velaksi. Niinpä pieni leikkaus tukiin johtaa helposti velanottoon, joka voi olla luotollista (7 %) tai pikavippejä. Näiden korkokulut ovat tietenkin velkaantuvalle osa tukileikkauksen kokonaisvaikutuksia.

 

Edellistä ikävämpää se, kun tuensaaja ei saa luottoa. Hän joutuu jättämään vaikkapa puhelinliittymän tai sähkölaskun maksamatta. Laskusta tulee muistutus viiden euron lisämaksulla. Sitten se siirtyy perintätoimistolle, joka lähettää omat kirjeensä kymmenien eurojen lisämaksuilla. Lopulta lasku pistetään ulosotettavaksi ja alunperin ehkä 50 euron lasku kasvaa satoihin euroihin, kun "tuomareille maksetaan palkat".

 

Jos työtön herää tilanteeseen ajoissa, hän kävelee sosiaalitoimistoon, joka maksaa sen sähkölaskun. Valtio säästää, kunta maksaa. Hallitus kuitenkin tietää, etteivät toimeentulotukimenot kasva niin paljoa kuin he tukia leikkaavat. Ilmeisesti katsotaan, että se on voittoa valtiolle. Työttömät ja kansaneläkeläiset ovat näissä katsannoissa vain numeroita. Huomiotta jäävät ostamatta jäävät lääkkeet, ruuat ja muut. Kun niistä ei ole omaa euroarvoa, niitä ei ole olemassa.

 

Leikkaajat itse eivät joudu miettimään, riittävätkö rahat lääkkeisiin tai ruokaan. On helppo leikata ja saada osaoptimoitua valtiolle marginaalinen 70 miljoonan menosäästö. Valtion menot ovat 55 000 miljoonaa, joten tuo säästö (0,13 %) hukkuu väkisinkin muiden joukkoon. Kun samalla leikkauksesta kärsivät jättävät ostoksia tekemättä, verotuloja jää saamatta, toki varsin marginaalisesti.

 

Tämänkin hallituksen heikosta arviointikyvystä kertoo aiempi indeksijäädytys, jonka muka piti tuoda säästöjä vaikka vähänkään taloutta seurannut osasi sanoa, ettei siitä mitään säästöjä tule, kun ei ole inflaatiota. Samoin kuviteltiin saatavan lisää rahaa sakkoja korottamalla, mutta sekään ei onnistunut. Tämä kaikki kertoo heikosta valmistelusta ja hapuilusta. Luultavasti arviointikyky ei ole tälläkään kertaa sen parempi. On toivoton ajatus kuvitella, että heikossa taloustilanteessa rahan vieminen kansalaisilta, joilla sitä jo on vähiten, jotenkin auttaisi maata edes tulevaisuudessa.

 

Leikkauksia perustellaan sillä, että lisävelka pitää maksaa tulevaisuudessa. Niin pitää. Niin myös sen työttömän, joka pienten tukien takia sitä joutuu ottamaan. Valtio ulkoistaa velkaa köyhimmille kansalaisille. Valtiontalous yritetään pelastaa kansantalouden kustannuksella. Hallitus ei näytä huomioivan, mitä seurannaisvaikutuksia leikkauksista tulee, kun ihmisiltä loppuvat rahat. Koska niitä ei ole laskettu, niitä ei ole olemassa.

 

On tunnetusti niin, että köyhät eivät niitä valtionvelkoja valtionveroina maksa vaan keski- ja suurituloiset. Valtio siis suojelee tulevaisuuden parempiosaisia suuremmilta veroilta. Taka-ajatuksena toki voi joillain olla, että tulevaisuuden talous näivettyy jos liikaa verotetaan, eikä sitten saada sitä vähääkään palvelujen tuottamiseksi. Leikkauksia tekemällä on valittu hinnan maksajaksi köyhimpien terveys ja ruoka, vaikka tuo jostakusta hurskastelulta voi kuulostaa. Noista kahdesta kohteesta köyhä säästää ja josta joka tapauksessa seuraa sairausmenoja tai köyhien velkaa korkoineen. Oikoteitä ei ole, joku maksaa aina, kun pakollisista elämän menoista on kyse.

 

Hallituksen talouspolitiikkaa johtavat valtiovarainministeriön virkamiehet (eivätkä poliitikot näemmä), joiden tehtävänä on huolehtia valtion varoista. Kansantalous on tainnut jäädä kakkoseksi. Valtiovarainministeriössä on vain yksi näkökulma asiaan. Asiantuntijoilla on taipumus nähdä oma erikoisalansa tärkeämpänä kuin se onkaan. Nyt yksi asiantuntijanäkemys, ilmeisen vino sellainen, ohjaa koko valtiota. Toistamme ysärilaman virheet. Onnea hallitukselle. Tulette sitä tarvitsemaan, rutkasti.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Pekka Iiskonmaki

Suomella ei suksi luista, vaikka julkinen sektori ei varmasti kärsi työvoimapulasta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset