*

Yhteiskunnasta Muutama sana

Haavisto: suomalainen maahanmuuttokeskustelu kansanmurhien yllyke?

Ylen Perjantai-ohjelmassa, mitä yleensä välttelen, Pekka Haavisto taisi mennä yhdessä kohden yli laudan. Mainittakoon, että monta asiallista huomiotakin tuli, mutta yksi särähti korvaan.

 

Haavisto linkitti Jugoslavian hajoamissodan, Ruandan kansanmurhan ja meikäläisen vihapuheen. Hän sanoi, että vihapuheesta mennään tekoihin ja esimerkkeinä olivat nuo kaksi. Hän olisi myös voinut mainita Hitlerin, se on samalla tavalla aivan osuva sekin.

 

On kuitenkin ihan psykologian perusasioita, etteivät kovat puheet johda kuin aniharvoin tekoihin. Syy on siinä, että ihmisiä ohjaa muukin kuin hetkellinen tunne, järki. Sen pohjalle sivilisaatio on rakentunut ja se erottaa meidät eläimistä. Jos se ero kyseenalaistetaan, verrataan vihaisia ihmisiä eläimiin. Joku voisi sanoa sitä hienovaraiseksi rasismiksi tai eriarvoistamiseksi.

 

Viha voi ajaa epävakaat ihmiset tekoihin, sen verran Haavisto osuu oikeaan. Se, missä hän hyvin pahoin hairahtui, oli ruandalaisen ja jugoslavialaisen keskustelun rinnastaminen meikäläiseen. Meillä ei käydä katteetonta keskustelua lasten syömisestä ja muusta pähkähullusta. Keskustelumme on aivan eri planeetalta. Esimerkkinä on Terhi Kiemungin saama tuomio käräjäoikeudelta. Jos olen käsittänyt, hän sai tuomion yleistävän lausunnon esittämisestä ("tässä ajassa kaikki terroristit ovat muslimeja"). Väite itsessään on vähintäänkin melkein oikein.

 

Haaviston tuntemusten taustalla on epäily, että meilläkin keskustelu voi mennä yhtä pitkälle kuin mainituissa maissa. Epäilylle ei ole perusteita. Ruanda on alkukantainen kouluttamattomien ihmisten maa, eikä useimpien sikäläisten yleistietämystä saati käsitystä tiedon ja luulon erosta voi verrata meikäläiseen normaaliin. Juuri hyvä yleistietämys ehkäisee meitä samalta.

 

Jugoslavia on puolestaan mielenkiintoinen esimerkki keskustelun tukahduttamisesta. Maa oli monikulttuurinen ja kansallisuuskysymykset olivat pitkään lakaistuna maton alla. Kun maan romahduksen myötä keskustelu vihdoin vapautui, se oli sekin alkukantaista. Ikään kuin kiihkoherännäisyys omasta etnisyydestä valtasi monien mielet. Meillä on voitu tunnustaa suomalaisuutta ja tunnustella suhdetta omaan suomalaisuuteensa ja miten sen pohjalta tulisi suhtautua muihin. Jugoslaviassa mylläsi sama, mikä yleisesti Euroopassa, kun kansallisromantiikasta oli vielä paljon vähemmän aikaa nykypäivästä katsoen. Eurooppa on kypsynyt, se on tosiasia.

 

Maahanmuuttokeskustelussa pitää pyrkiä asiallisuuteen, mutta pitää myös ymmärtää ihmisluontoa. Jos ihminen näkee epäoikeudenmukaisuutta, on aivan sallittua kuohahtaa. Niin kävi pääministerillekin, ja niin käy teille jokaiselle ajoittain. Olennaista on hallita kuohahduksiaan. Siksi etenkin lasten tulee voida avoimesti suuttua (vastakohtana suuttumukselta suojeluun) ja sitä kautta tulla tutuksi tunteidensa kanssa ja oppia tapoja suhtautua niihin hallitakseen itseään.

 

Suomessa rasistisia rikoksia on ollut vähän, eivätkä uusimmat tiedot tilannetta merkittävästi muuta. Vaikka määrä on matala, viime vuoden lopulla rikosten määrä lisääntyi selvästi 90:stä kuukaudessa 140:een kuukaudessa. Syynä tietenkin on turvapaikanhakijoiden vyöry. Siitä seurasi kiivasta keskustelua mutta, mikä olennaista, paljon enemmän kontakteja. Kohtaamisten myötä konfliktien riski kasvaa. Keskustelua pidetään yllykkeenä tekoihin, mutta pitää myös ymmärtää, mistä keskustelu saa kipinänsä (epäsuotuisasta tilanteesta). Hyvä asia on, että suomalaiset rasismirikokset ovat enemmän vain sanailua ja solvauksia ja pahimmillaan pahoinpitelyitä, mutta eivät kuitenkaan hengenriistämisiä tai muuta aivan toisen luokan väkivaltaa. Kannattaa siis suhteuttaa ongelma. Meillä ei tapeta etnisin syin.

 

Kiinnostavaa on pohtia, miksi Suomessa muiden kuin toimittajien sananvapauden rajoittaminen esimerkiksi vihapuheen tulkintaa laventamalla vaikuttaa olevan niin yleistä ja herättää vähän yleistä kritiikkiä? Vastaus voi olla suomettumisen ajassa. Se hellitti vasta Venäjän romahdettua 25 vuotta sitten. Siihen saakka valtamedia oli omaksunut roolin vastuullisen neuvostoliittoargumentoinnin mestarina. Kriittiset näkökulmat olivat häiriköiviä, eivätkä raikkaita. Niinpä sananvapaus oli rajoittunutta, omasta tahdosta.

 

Toisin sanoen, meillä on historiassa hyväksyvä perinne sananvapauden rajoittamiseen, eikä siitä ole kovin kauaa. Voi kysyä, onko se pöly karistettu olkapäiltä vai ei. Ehkäpä maassamme vasta opetellaan hyväksymään erilaisia ja loukkaaviakin mielipiteitä, mitkä jossain muualla ovat itsestään selvästi sallittuja.

 

Väärinymmärtäjä: en universaalisti tue kenenkään solvaamista tai pahoinpitelemistä. Älä siis väitä kommenteissa minun tukevan tai sallivan toisuskoisten tai -rotuisten solvaamista tai ylipäätään muita oikeudenloukkauksia.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Ajatus on esimmäinen teko ja sanan mahti on voima, jolla se alkaa realisoitua?

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Maagista ajattelua. Sanat eivät ole tekoja, mutta ne voivat olla vaihtoehtoja niille.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Ruandassa ilmeisesti koko valtiokoneisto harrasti radion välityksellä vihapuhetta, ei joku marginaaliryhmä, vaan eliitti ja valtaapitävät.

Ymmärrän, että eliittiin ja valtaapitäviin ei haluta päästää moisia ihmisiä, mutta kun katselee nykypäivän eliitin puhetta siitä, kuka on syyllinen kaikkiin tämän planeetan ongelmiin, älkäämme ihmetelkö, jos joku päivä on ihan ok murhata pahoja valkoihoisia miehiä. Sehän on silkkaa oikeutta vaan. Narsistinen ajattelu, että sinun ongelmasi johtuvat aina jostakin muusta. Etuoikeuksia tarkistetaan jo. Jos kuuluu etuoikeutettuun ryhmään, pitää olla hiljaa kun vähemmän etuoikeutetut ihmiset puhuvat. Jos kuulut etuoikeutettuun ryhmään, sinua voidaan valtion toimesta syrjiä yksilönä. Pieniä juttuja, mutta pikkuhiljaa nämä asiat etenevät.

Jugoslaviassa kyseessä oli diktatuurin hajoaminen. Milloin moisesta ei seuraa kansanmurhia? Vihapuhe on sivutuote. Lähi-idässä menossa ihan prikulleen sama meininki. Ei kai kukaan tosissaan ajattele, että syy, miksi lähi-idässä soditaan on vihapuhe? Tai että jos siellä olisi tiukemmat vihapuhelait, tai hallittu vihapuhetta paremmin, se olisi rauhan tyyssija?

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin

Sekä puheen että tekojen takana voi olla sama taloudellinen tai poliittinen perussyy; esim lama tai kurjistava politiikka.
Mutta tutkimus on jo aika päiviä sitten kumonnut uskon siihen,että väkivallasta puhuminen olisi v a i h t o e h t o väkivallan tekemiselle.
Vihapuhe edistää toisen ihmisen demonisointia ja turruttaa väkivaltaisiin kuvitelmiin.
Väkivalta alkaa tuntua mahdolliselta ,luvalliselta ja lopulta - välttämättömältä ja sitten väistämättömältä.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Helena, sotket koko aihetta juuri kuten Haavisto. Teet sen siksi, että se sopii tarkoitusperiisi sulkea suita mielipiteiltä, joista et pidä. Niputat kaikenlaisen vihapuheen yhdeksi ja samaksi. Luot vaikutelmaa, että väkivallasta puhuminen (ihannointi) on juuri sitä vihapuhetta (niin kuin onkin), mutta samalla luot vaikutelmaa sen olevan tavallista. Juuri tuosta asiasta kirjoitin.

Puheesta on pitkä matka väkivaltaan. Jos ei olisi, tämäkin maa olisi väkivallan pesä, eikä yksikään pääministeri olisi säilynyt hengissä. Muu on haihattelua. Se, että jotkut jankuttavat pakkomielteisesti vaikkapa pääministerin tappamisesta, se kyllä luo tietä tekoihin. Sillä ja vastaavalla ei kuitenkaan ole juurikaan tekemistä tavallisen kriittisen maahanmuuttokeskustelun kanssa.

Kriittisiä lausuntoja on monen tasoisia. On harkittuja ja perusteltuja sekä skaalan toisessa päässä puuskahduksia. Niistä ei pääse eroon. Niiden näkymisen voi estää. Olennaista olisi kuitenkin valtamedialta kirjoittaa aiheesta analyyttisesti vastakkaisia kantoja kiihkottomasti arvioiden ja avaten. Niin ihmiset voivat jalostaa näkemyksiään tiedon avulla.

Mikko Pellinen

Suomessa on jo nyt ryhmittymä, jonka mielestä on täysin OK murhata valkoisia kantasuomalaisia naisia. Muutama perussuomalainenkin on tainnut vaikuttaa ko. ryhmässä.
http://blogit.image.fi/uuninpankkopoikasakutimonen...

Aika monesta diktatuurin hajoamisesta ollaan selvitty ilman kansanmurhaa, mutta kansanmurha vaatii aina kohteeksi joutuvan ryhmän dehumanisointia. Rotan tappaminen kun on huomattavasti helpompaa kuin ihmisen.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Jep, siellä oli asiattomia kommentteja. Sellaisia ei voi suosia. Rahvaan "helman liepeiltä" löytyy tällaisia mielipiteitä niin äärioikealta kuin -vasemmaltakin. Sellaisilla on suhteellisuudentaju kadoksissa.

Käyttäjän PaavoVaattovaara kuva
Paavo Vaattovaara

"Haavisto: suomalainen maahanmuuttokeskustelu kansanmurhien yllyke?"

Tuossa Haavisto kyllä puhui läpiä päähänsä, on ihme jos aivot siellä pysyvät

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Tuossa puheenparressa ”vihapuhe johtaa vihatekoihin ja on kansanmurhien yllyke” käytetään totalitaarisissa systeemeissä iät ja ajat sovellettua mekanismia. Otetaan joku hyvin laajan tulkinnan mahdollistava termi, kuten vihapuhe. Osoitetaan sen tuomittavuus käyttämällä esimerkkinä sen äärimmäisiä ilmauksia, joissa yllytetään esimerkiksi murhiin ja raiskauksiin. Tätä tulkintaa tuetaan esimerkeillä todellisista kansanmurhista, joihin kyllä poikkeuksetta kyllä liittyy äärimmäistä vihapuhetta. Tämän jälkeen tämä sama tuomittavuus liitetään jokseenkin arkipäiväisiin ärtymyksen ilmauksiin, kuten Kiemungin tapauksessa. Ja kas, kärpäsestä on tehty härkänen. Tuomittavuuden ja kiellettyjen ilmausten rajaa on saatu siirrettyä monta pykälää alaspäin. Eikä aikaakaan, kun epämiellyttäväksi koetut mielipiteet voidaan tukahduttaa leimaamalla ne vihapuheeksi ja niiden esittäjät kansanvihollisiksi.

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin

Väärin.
Historiassa ei ole yhtään esimerkkiä vihapuheeksi leimaamisen käyttämisestä diktatuurin luomiseen.
Sen sijaan vihapuheen oikeuttaminen diktatuurilla pelottelulla on tyypillistä poliittisille liikkeille,joiden päämäärät ovat kaikkea muuta kuin demokraattiset.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Kannattaisiko tutustua siihen, miten puheita leimattiin kielletyksi ja rangaistavaksi Neuvostoliitossa, DDR:ssä, Romaniassa, Pohjois-Koreassa, .... Listasta tulee pitkä ja sitä voidaan seura ainakin jakobiinien Ranskaan, todennäköisesti paljon kauemmaksi. Käytetäänkö termiä vihapuhe vai jotakin toista nimitystä, ei ole olennainen asia. Olennainen asia on käytetty toimintatapa.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Tämänpäivän Suomessa syntipukeiksi leimataan maahanmuuttajat, pakolaiset ja työttömät joita vaaditaan sijaisuhreiksi kuin kansankiihottajaa ristille. Meno on kuin 30-luvun saksassa jossa syntipukeiksi laitettiin juutalaiset, mutta Suomessa ei sentään ole mopoa vielä menetetty hallinnasta.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Kannattaa lukea lisää 30-luvun Saksan historiasta. Retoriikka oli hiukan toisenlaista. Hitler-kortin heiluttelu kannattaa vasta, jos tietää mitä korttia heilutteleekaan.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Tämänpäivän Suomessa syntipukeiksi leimataan maahanmuuttajat"

Suomessa syyllisiksi maahanmuuttioon on kyllä syyllistetty poliitikot ja maahanmuuttajia on syytetty heidän teoistaan kuten raiskauksista ja suomalaisten murhista.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset