Yhteiskunnasta Muutama sana

Syyrian kansannousun syistä - totta vai tarua?

  • Kuva 1. Syyrian sadot ovat olleet ennätystasolla 2000-luvulla (data: FAO).
    Kuva 1. Syyrian sadot ovat olleet ennätystasolla 2000-luvulla (data: FAO).
  • Kuva 2. Syyriassa lämpimämpää 1994 alkaen (data: Maailmanpankki).
    Kuva 2. Syyriassa lämpimämpää 1994 alkaen (data: Maailmanpankki).
  • Kuva 3. Syyriassa sataa kuten ennenkin. 2004-08 oli 5 perättäistä kuivaa vuotta. (data: Maailmanpankki)
    Kuva 3. Syyriassa sataa kuten ennenkin. 2004-08 oli 5 perättäistä kuivaa vuotta. (data: Maailmanpankki)

Jyrki Kasvi esittää, että Syyrian sota olisi ensimmäinen ilmastonmuutossota. 2011 alkaneen sodan osasyynä olisi ollut Venäjän 2010 kuivuuden nostama viljan hinta. Samoin väitetään, että Syyriassa kärsittiin poikkeuksellisesta kuivuudesta, mutta mitä kertovat viralliset tilastot?

 

Aihe sisältää niin monta kuvaajaa, etten kaikkia tähän levitä. Joka tapauksessa Maailmanpankin tilaston mukaan Venäjällä ei ollut kuivuutta, mutta sillä tiedolla ei ole merkitystä, koska vain laajan Venäjän vilja-aittojen sadanta ratkaisee. 2011 viljan hinta kyllä nousi Venäjällä 37 prosenttia (Russia/Wheat). Hinta oli tosin ollut sitäkin korkeampi jo 2007-08. Silloin olivat Syyriassakin tuottajahinnat nousseet rajusti.

 

Olivatko Syyrian 2008 hinnan nousun (40 %) takana maan huonot sadot? Eivät olleet (kuva 1). 2008 oli kyllä syväkin notkahdus, mutta niitä on aina ollut. Yleisesti muistanemme, että menneen nousukauden lopulla lukuisat raaka-aineiden hinnat olivat erittäin korkealla (esim. teräs).

 

Huomaamme kuitenkin kuvasta 1, että Syyriassa on tuotettu erittäin hyviä satoja 90-luvun alusta alkaen. Mitä silloin tapahtui? Syyrian öljyntuotanto sattumoisin kolminkertaistui juuri niinä vuosina. Ehkäpä öljyn tuoma vauraus toi traktoreita ja tekniikkaa pelloille. Vuodesta 1994 alkaen maassa on myös ollut lämpimämpää (kuva 2). Koska samaan aikaan sadot ovat olleet ennätykselliset, ei kuumempi lämpötila ainakaan vaikuta niitä näkyvästi haitanneen (se on toki voinut peittyä viljelyn tehostumisen alle).

 

Syyriassa sataa entiseen malliin (kuva 3). 2004-08 maassa oli kyllä pitkä kuivien vuosien kausi. 1981-86 oli vuotta pidempi, mutta helpompi kuivuus. Vielä kuivempia vuosia oli 1990, 1993 ja 1999. Lopputulema on, että Syyriassa todella oli varsin kuivia vuosia ja vieläpä useita. Kuivuuden viimeistä vuotta lukuunottamatta sadot olivat silti ennätystasoa.

 

Väestönkasvua on myös selitetty Syyrian ongelmien syyksi. Väestö kasvoi maassa 2,7 %/v vuosina 1990-2007. Samana aikana sadot kuitenkin kasvoivat selvästi enemmän, 11,7 % vuodessa, joten oma tuotanto ennemminkin kuroi maata omavaraisuutta kohti. Jotain kuitenkin tapahtui finanssikriisin vuonna 2008, kun väestönkasvu notkahti historiallisen alas (0,7 %) ja kääntyi tappiolle. Maa todella oli jo kriisissä vuosia ennen kansannousua. Kuluttajahinnat olivat nousseet melkein 8 % vuosittain 2005 alkaen.

 

Joten...

Viljan hinta Syyriassa nousi korkeaksi ennen Venäjän kuivuutta, joten se kuivuus ei syy hinnan nousuun ole. Syyrian viljantuotanto nousi puolella samaan aikaan öljyntuotannon kanssa 90-luvun alussa ja pysyi korkealla 2013 saakka. Maassa on satanut 2000-luvulla kuten ennenkin, on ollut aiempaa kuumempaa 25 vuotta ja vilja kasvaa. Eniten nostetta kansannousuun lienevätkin aiheuttaneet hintojen nousu ja arabikevät.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Siinähän sitä faktaa viljasadoista. Ilmastonmuutokseen liitetään asioita, joita media ja suuri yleisö pitää itsestään selvinä ja todisteina ilmastonmuutoksesta. Kirjoitin äskettäin blogin professori John Pielke Jr:n kokemasta noitavainosta aina Valkoista taloa myöten, kun hän rohkeni puolustaa tieteellistä tutkimusta siitä, että äärisääilmiöt eivät ole lisääntyneet ilmaston lämmetessä, vaan 2000-luvulla on käynyt päinvastoin. Trendikäyrien tulkitsemiseen ei tarvitse olla professori tajutakseen asian, mutta tämä menee aina läpi mediassa. Samoin väite satojen pienenemisestä. Ei ole pienentynyt, vaan sadot ovat kasvaneet kuumissakin maissa kuten Brasilia ja Egypti. Elämme ilmasto-optimin aikaa.

Vain muutama päivä sitten Ylen radio-uutisissa kerrottiin Helsingin kaupungin päätöksestä suosia viherkattoja. Ylen vihreät toimittajat löysivät uutisen loppuun juuri tämän huipennuksen: "Osaltaan viherkatot ovat varautumista ilmastonmuutokseen ja sään ääri-ilmiöiden lisääntymiseen.". Tämä asia tulee aina esiin ja sillä aivopestään kansaa asialla, jossa ei ole mitään tieteellistä perustaa.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Jos karussa etelässä joku tarvitsee pidempää kasvukautta tai enemmän öljyä, niin ei tämä pohjoinen havumetsävyöhyke liene ihan parhaasta päästä vaihtoehtoja ole.
En tosin ole mikään meteorologian dosentti, joten asia kannattaa varmistaa esimerkiksi ilmatieteen laitokselta.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Monta hyvää linkkiä tässä laadukkaassa artikkelissa: https://www.washingtonpost.com/news/capital-weathe...

Ettei tarvitse tuota Ollilan joka paikkaan tyrkyttämää huuhaata uskoa.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Eipä Mäkiseltä koskaan irtoa mitään asiallista kommenttia itse blogissa esitettyihin faktatietoihin. Yrittäisit edes joskus todistaa, että tiedot on jotenkin manipuloitu tai muuten väärin tulkittu.

Juuri näihin sään ääri-ilmiöihin ja satomäärien kehityksiin löytyy aina joku professorityöryhmän tutkimustulos, joka todistaa näiden asioiden liittyvän ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen. Näitä tutkimustuloksia tulee jatkuvasti, koska rahaa niihin löytyy ja kyllä professoriryhmissä on luovuutta tehdä hyviä tutkimusprojektiesityksiä rahoittajille. Ei tarvita mitään professoria tai dosenttia todistamaan, että kyseiset johtopäätökset ovat vääriä. Riittää, kun selvittää, miltä näyttää luotettavat tilastotiedot.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Salaliittoteoriasi ovat naurettavia.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Kannattaa kiinnittää huomiota tuohon satotilastoon (1990 alkaen) ja hintojen nousuun Syyriassa (2008 alkaen). Ne pistävät pohtimaan. Jos sadat tuhannet kaupunkeihin paenneet viljelijät ovat totta, miten sadot ovat mahdollisia?

Vai onko kaupunkeihin muuttanut väkeä? http://www.tradingeconomics.com/syria/population-i...
Kaupunkiväki kasvoi entiseen malliin 2014 saakka.

Tarkistin vielä:
http://www.fao.org/faostat/en/#data/QA/visualize
myös kanojen, karjan ja lampaiden määrät ovat olleet korkealla.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Sama kehitys näkyy Syyrian satomäärissä kuin muuallakin. Lisääntynyt ilmakehän hiilidioksidi on ollut yhtenä tekijänä vaikuttamassa satojen kasvuun. Kumma kyllä ei edes viisi vuotta kestänyt sota ole saanut satoja kääntymään laskuun.

Ilmakehän lisääntynyt hiilidioksidi ei korvaa hiilen niukkuutta maaperässä. Maaperän hiili auttaa sitomaan vettä. Hiilipitoinen humus sitoo 3 - 5 kertaisesti painonsa verran vettä. Kuivuudesta kärsivissä maissa maaperän hiileen tulisi kiinnittää huomiota.

Yleensä yksipuoleinen viljely hävittää maaperän hiiltä. Samaa kasvia viljeltäessä kasvin juuristo on myöskin samalla korkeudella, jolloin maaperän eri kerrostumiin ei pääse hiiltä kertymään. Syväjuurisia kasveja välivuosina viljeltäessä tilanne korjautuu. Vehnän ja riisin viljelyalueilla hiilikatoa yleisimmin ilmenee.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Tässä esimerkki yhdestä kyseisestä tutkimuksesta:

Ilmastonmuutoksen karuista seurauksista on jälleen julkaistu tutkimus, joka päättyi YLE:n uutisissa hetkellisesti tärkeydessä toiselle sijalle. Kyseessä on arvostetussa Lancet-lehdessä julkaistu tutkimus, jonka on tehnyt yhdeksän tutkijan ryhmä Dr. Springmannin johdolla. Kyseinen tutkimus osoittaa ilmastonmuutoksen mallinnuksen avulla, että vuonna 2050 ilmastonmuutos aiheuttaa 529 000 aliravitsemuksesta johtuvaa kuolemaa.

Olisivat edes pyöristäneet lopputuloksen, mutta se piti ilmoittaa kolmen numeron tarkkuudella eli n. 0,1 % tarkkuudella. On se kova suoritus, kun yksittäisen lämpötilamittauksen tarkkuuskin on selvästi heikompi puhumattakaan maapallon lämpötilasta.

Näiden tutkimusten ytimessä ovat matemaattiset mallit, joita ei voida mitenkään validoida eli kelpuuttaa oikeellisuuden suhteen. On hyvä muistaa, että IPCC:n malli antaa vuoden 2015 lämpötilan nousuksi arvo 1,22 C, kun mitattu on 0,85 C; virhe n. 44 %. Tämä antanee perspektiiviä, missä on huuhaata.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

"On hyvä muistaa, että IPCC:n malli antaa vuoden 2015 lämpötilan nousuksi arvo 1,22 C, kun mitattu on 0,85 C; virhe n. 44 %."

Missä noin sanotaan? Nimittäin:

"The globally averaged combined land and ocean surface temperature
data as calculated by a linear trend show a warming of 0.85 [0.65 to 1.06] °C over the period 1880 to 2012 ... The global mean surface temperature change for the period 2016–2035 relative to 1986–2005 will likely be in the range 0.3°C to 0.7°C (medium confidence)."

https://www.ipcc.ch/pdf/assessment-report/ar5/syr/...

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Luotettavan UAH-satelliittilämpötilamittauken mukaan vuoden 2000 jälkeen keskimääräinen lämpötila on ollut tuo 0.85 astetta. Nyt juuri on siirrytty El Ninosta kohti La Ninaa ja ollaan aika tarkkaan edelleen samassa arvossa 0.85 astetta. IPCC:n ennusteet ovat oma lukunsa.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #14

Voisit nyt kuitenkin kertoa lähteesi tälle väitteelle kun olet sen niin monta kertaa esittänyt:"On hyvä muistaa, että IPCC:n malli antaa vuoden 2015 lämpötilan nousuksi arvo 1,22 C"

Niko Sillanpää

Jyrki Kasvi on jälkijunassa, Obamahan puski tuota "Syyrian ilmastosota"-roskaa jo muistaaksi vuodesta 2014. En ole jaksanut selvittää, mikä on alkuperäinen propagandalähde, mutta tämä lisäsi vettä myllyyn vuoden vaihteessa 2015:

http://www.pnas.org/content/112/11/3241.abstract

Väite on helposti kumottavissa jo tarkastelemalla mahdollisen antropogeenisen ilmastonmuutoksen vaikutuksen suuruutta (joka on vähäinen) tuolla alueella tuona ajankohtana, esim.

https://www.cato.org/blog/current-wisdom-did-human...

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Syyrian väkiluku on kasvanut 50 vuodessa 5 miljoonasta 23 miljoonaan. Sama juttu kaikissa valtioissa alueella. Lisäksi vaikka kartalla alueet näyttävät suurilta, asumis- ja viljelykelpoisen maan osuus on hyvin pieni. Miten tämä sitten on vaikuttanut kulttuuriin, uskontoon, koulutukseen ja kehitykseen ylipäänsä? Tuskin ainakaan positiivisesti.

Liikaa ihmisiä. Kuivuus, huono sato, konflikti yms. on sitten vain se laukaisin.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Kirjoitetaan ilmastonmuutos, mutta oikein luettuna se tarkoittaa väestönkasvua. Koska ilmastonmuutos on poliittisesti korrekti ilmaus, sitä käytetään. Koska väestönkasvu on poliittisesti epäkorrekti ilmaus, sitä ei käytetä vaikka se oikea termi onkin. Niinpä tehdään vääriä asioita vääristä syistä ja ennen kaikkea, jätetään tekemättä oikeita asioita oikeista syistä.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Tuskin tämä sentään karuselliainesta on?

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Paljonkohan Tunisian ilmasto vaikutti vallankumousketjun alkamiseen?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset