*

Yhteiskunnasta Muutama sana

Suomen vientiteollisuuden mullistukset ennen ja nyt

Tarkastelen alla vientiämme vuosikymmenten saatossa. Ydinsanoma on, että isonkin tehtaan on tullut toimia vuosikymmeniä, jotta se on noussut merkittäväksi viejäksi. Ilman valtiota Suomen vienti olisi haamu nykyisestään.

 

Outokumpu perustettiin 1932, valtio mukana. Yhtiö perusti kaivoksia ja tehtaita, jotta Suomi sai raaka-aineita omaan käyttöön. Tehtaita on tänä päivänä jäljellä osin eri omistajilla mm. Harjavallassa, Porissa, Torniossa ja Kokkolassa. Sotien jälkeen valtion omistaman Valmetin sotavälinetehtaat etsivät uusia toimialoja. Aikanaan tehtaat alkoivat valmistaa paperikoneita, traktoreita, kuljetusvälineitä ym. Valtion Neste rakensi 1957 öljynjalostamon Naantaliin ja 1965 Porvooseen. Öljynjalostus alkoi. Rautaruukki perustettiin valtion johdolla Raaheen 1960. Maassa oli nyt kaksi merkittävää metallien jalostajaa.

 

Kaikesta edellisestä huolimatta Suomen viennistä noin 85 % oli paperia, sellua ja sahatavaraa. Jälkimmäisin oli 1900-luvun alussa Suomen tärkein vientiala (50 %), mutta paperi oli hitaasti vienyt sen paikan. Niinpä sahatavaraa vietiin arviolta 25-30 % koko viennistä 1962, kun paperia yli 40 %. Käänne oli silloin jo tapahtunut.

 

Vienti ja Suomi mullistuu. Koska sahatavara on Suomen viennin pitkäikäisin merkittävä tuoteryhmä, vertaan alla muutamia tärkeimpiä aloja siihen (pyörittelemällä tätä tilastoa). Sahatavaraa niin ikään menee jatkuvasti myös tulevaisuudessa, joten se on verrattain hyvä merkkipaalu. Tavoitteena on osoittaa, että Suomen vienti ja teollisuus monipuolistuu sekä kuinka hidasta se on.

 

Vuonna 1984 koneiden ja laitteiden vienti kasvoi sahatavaraa suuremmaksi. Yksityiset konepajat (mm. Rauma-Repola), Nokia ja Valmet kasvoivat vasta silloin ohi, vaikka yritysten konepajoilla oli ikää vuosikymmeniä, ellei enemmänkin. Metallien vienti saavutti saman kymmenisen vuotta myöhemmin, aikaa yritysten perustamisesta laskien meni 35-60 vuotta. Heti perään 1995 kipusi elektroniikka sahatavaran ohi, mutta vain 15 vuodeksi. Nokian elektroniikkatuotannolla oli ollut silloin ikää jo 35 vuotta.

 

Vuonna 2004 alkaa taas tilastollisten käänteiden aika. Kemikaalien vienti kasvoi sahatavaraa suuremmaksi. Kahden vuoden päästä öljytuotteiden vienti ylitti saman rajan. Nesteen jalostamoilta vei 49 vuotta kasvaa tasolle, jolla se vei toimialansa noin suureen mittakaavaan. Samana vuonna tapahtui niinkin, että henkilöautojen vienti ohitti sahatun lautatavaran viennin arvon, kunnes kolmen vuoden jälkeen se laski entiselle tasolleen. Se oli poikkeuksellinen merkki maassa, jossa surkutellaan autoteollisuuden vähäisyyttä. Vuonna 2009 muovi- ja kumituotteiden vienti kuroi sahatavaran kiinni. 2018 instrumenttien vienti tullee sekin ohittamaan sahatavaran.

 

Yllä olevan pohjalta tiedämme viisi suurta suomalaista toimialaa, jotka ovat kasvaneet entisen tukijalan ohi. Lisää tulemme näkemään pian. Runsaasti rahaa imevillä aloilla metalleissa, öljyssä ja kemikaaleissa valtion rooli on ollut suvereeni. Yksityiset eivät ole kyenneet keräämään rahaa saman mittaluokan investointeihin.

 

Paperiteollisuus on pitänyt pintansa, vienti on vakaata, jos nyt ei kasvakaan. Sekin ala on aikoja sitten nähnyt "voittajansa", kun konepajojen vienti ylitti paperin viennin. 2014 metsäteollisuuden osuus tavaraviennistämme oli 21,3 %, josta sahatavaraa 4,3 %. Metallit saattavat vielä ohittaa paperin. Palvelut taasen ovat viennin vähätelty pelastaja, niiden vienti kasvoi yli 3 miljardia 2015. Jos huomio on vain Nokian raunioilla, jää näkemättä mitä muualla tapahtuu.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Juuso Hämäläinen

Suuren ja jatkuvan vientitulon synnyttäminen vaatii yleensä pitkiä aikoja. Ja pääomia, jotka eivät ahdista nopeisiin voittoihin, kun niitä ei kuitenkaan saatavilla.

Jokainen vientitoiminnassa ollut ja tuotteita kehittänyt tietää tämän. Katsotaan minkä kehityskaaren ovat läpikäyneet Euroopan vanhat yhtiöt. Pienehköt perheyhtiöt ja suuret pörssiyhtiöt. Kyllä niitä kuvaa eniten pitkäjänteisyys kvartaalitalouden ja pikavoittojen sijaan. Kuvaan liittyy myös ylpeys jatkuvuudesta, historiasta, osaamisesta sekä kyvystä työllistää.

Suomalainen yritysmaailma ja sijoittaminen ei oikein istu tähän malliin. Siksi olemme nyt pahasti lirissä. Kaiken maaillman helppoheikit poliitikot esittävät konsteja miten rahaa tehdään valtion kassaan lisää vippaskonsteilla. Ilman, että taloutemme luonnollisesti kasvaisi ja tuottaisi enemmän veroja ja vaurautta useammille.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

"Sotien jälkeen valtion omistaman Valmetin sotavälinetehtaat etsivät uusia toimialoja. Aikanaan tehtaat alkoivat valmistaa paperikoneita, traktoreita, kuorma-autoja ym."

Valmet ei koskaan itse valmistanut kuorma-autoja. Jossain vaiheessa Valmet tosin toimitti moottoreita Sisu-kuorma-autoihin.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Jep. Kuljetusvälineitä Valmet valmisti. Lisäksi valtio omisti pariin otteeseen Sisun.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset