Suomen velka on väitettyä paljon isompi
Valtiolla on velkaa 105 miljardia, kunnilla 33 miljardia. Näihin lukuihin ei sisälly 30-50 miljardia korjausvelkaa.
Pahimmillaan velkaa on kunnat ja valtio yhteenlaskettuna 188 miljardia. Korjausvelka on enimmäkseen kuntien kontolla, mikä antaa tylyn kuvan: 33 miljardin velka voikin olla 83 miljardia.
Voiko korjausvelkaa pitää todellisena velkana, kuten rahavelkaa? Se on itseasiassa pahempaa velkaa, koska sen korkoa on vaikea arvioida ja on taatusti paljon korkeampi kuin rahavelan. Siitä huolen pitävät korjaamattomuudesta aiheutuvat lisäkorjaukset ja haitat, kuten homesairaudet. Kunnat ovat siis vaivihkaa laistaneet velvollisuuksistaan huolehtia yhteisestä omaisuudesta. Jäljet on nähty, uudehkojakin rakennuksia on homehtunut pilalle. On rakennettu väärin ja käytetty väärin. Jos haluat pilata rakennuksen, anna se kunnalle.
Olemme siis todellisuudessa velkaantuneempia kuin kuvittelemme. Lisäksi velkaisuuttamme kaunistavat yksityiset eläkerahastot, joihin kansalaiset ovat keränneet rahojaan. Koska niin on lailla pakotettu, kuvitellaan kansalaisten rahoja voitavan katsoa valtion ja kuntien rahaksi. Velkaisuuden mittaamisella pyritään kuitenkin seuraamaan, onko velkaa liikaa omaisuuteen nähden. Valtio katsoo silmänkääntötempulla kansalaisten rahat omakseen kuin parhaassakin kommunismissa. Yksityiset eläkerahastot eivät anna penniäkään julkiselle sektorille, eivätkä siten ole avuksi valtion velan maksussa. Vastaavasti, jos määrättäisiin kansalaiset lailla pistämään rahansa pankkiin, kuviteltaisiinko sitten se omaisuus julkisen sektorin rahaksi?
Millä perusteella julkisenkaan sektorin työntekijöiden maksamat eläkerahat ylipäätään kuuluvat valtiolle tai kunnille? Suomipoika osaa kikkailla. Sen ansiosta olemme nettovelassa maailman seitsemänneksi vähiten velkaantunut maa. Joku voi ihmetellä, millä paukuilla se on saatu aikaan, kun velkaa on lapioitu ysärilamasta alkaen. Jos niin ei olisi, kilpailisimme rikkaimpien öljymaiden kanssa nettovelan määrässä. Vielä 50-luvulla maa oli rutiköyhä ja sotakorvauksista selviämässä, eikä vieläkään ole löytynyt öljyä. Jokin ei täsmää ja se on eläkerahat. Valtio pitää niitä tilastoissa kuin ominaan. Niillä ei julkisen sektorin velkoja maksella edes periaatteessa.
Niinpä korjausvelka on oikeaa velkaa ja sitä on uhkaavasti hurjan paljon. Edelleen, eläkerahat eivät ole valtion tai kuntien vaan kansalaisten rahoja. Julkisen sektorin velkatilanne on poliitikoiden puheita paljon pahempi.
Jos tarkoitat korjausvelalla toistaiseksi korjaamattomien rakennusten ehkä tulevien korjausten aiheuttamia kustannuksia, niin sitä ei kuitenkaan voi tarkastella omaisuustaseessa velkana, vaan se on seikka, joka voidaan ottaa huomioon omaisuuden arvon määrittämisessä, mikä arvo myös sisältyy taseeseen omaisuuspuolelle.
Tuon esittämäsi ajatuksen mukaan voisi myös kirjata veloiksi rakentamattomat virastotalot, rakentamattomat tiet ja rataverkot, rakentamattomat sairaalat j.n.e. ”Velalla” ei olisi kattoa lainkaan.
Jos tuollaiseen numeroleikkiin ryhdytään, niin velan määrä menettää uskottavuusmerkityksensä talouspolitiikan ohjeistajana.
Ilmoita asiaton viesti
Useimmat korjaukset/korjaamattomuudet eivät näy taseessa. Korjausvelalla, kuten käsite yleensä käsitetään, ei ole tekemistä tilinpidossa. Siitä huolimatta se on fakta tässä mielessä: korjaaminen jätetään tulevien sukupolvien/vuosien ongelmaksi. Käytännössä on otettu velkaa. Siksi sitä velaksi kutsutaankin. Korjausvelka on arvioitu 30-50 miljardiin, ei rajattomaksi. Juutut tilinpäätösnäkökulmaan, etkä katso kokonaisuutta.
Ilmoita asiaton viesti
Onhan se jonkinlaista takamatkaa tuo korjausvelkakin, kun verrataan kilpailijamaihin. Jos pankkivelkaa maksetaan takaisin, se ei työllistä, mutta korjausvelan maksaminen työllistää. Tätä pidän kuitenkin isona erona.
Ilmoita asiaton viesti
Käsittääkseni kuntien veloista puuttuvat vielä peitellyt velat eli leasingvastuut : kunta tai kunnan kokonaan omistama yhtiö on lainan sijaan ottanut leasingrahoitusjärjestelyn kattaakseen investointinsa.
Leasingvastuita, jotka yksiselitteisesti ovat velkoja ( vaatii hiukan pohdiskelua avautuakseen ) ei nykyisen suomalaisen – jälkeenjääneen- kirjanpitolain mukaan tarvitse ilmoittaa taseessa velkoina , jolloin tase johtaa lukijansa harhaan , jolei osaa katsoa ko. vastuita liitetiedoista:
http://www.kymensanomat.fi/Mielipide—Sana-on-vap…
Uskallan pelätä näiden ´piilovelkojen ´kokonaissumman kohoavan valtakunnan tasolla miljardiluokkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Tilanteen vakavuutta todellakin peitellään tarkoituksella. Velkaa ei edes yritetä lyhentää…
– Autoilijoilta peritään maksuja, mutta tätä rahaa ei käytetä teiden ylläpitoon vaan byrokratian ylläpitoon.
– Poliittiset virkanimitykset on yksi erittäin iso ongelma yhteiskunnan toiminnan kannalta. Politisoituneet mutta epäpätevät ihmiset eivät tämän yhteiskunnan ongelmia pysty ratkaisemaan.
Ilmoita asiaton viesti
Koska progressiivinen verotus ei erityisesti kannusta työntekoon, on verotuksen painopistettä siirretty viime vuosina kulutusverojen suuntaan. Kulutusverotus tunnetusti rasittaa suhteellisesti eniten pienituloisia.
Kohtuutalousajattelu esittää vaihtoehdoksi tasapainoisempaa suhtautumista hyvinvointiamme kasvattaviin asioihin. Työnteon sekä vapaa-ajan, harrastusten, vapaaehtoistoiminnan ja levon tulisi olla tasapainossa. Ympäristö- ja luonnonvarojen hyödyntämisessä pitää ottaa huomioon kestävän kehityksen vaatimukset, jotta hyvinvointia voitaisiin pitää yllä myös tulevaisuudessa. Hyvinvointia tuotettaisiin jo alun perin mahdollisimman pienellä sosiaalisella pahoinvoinnilla ja ympäristörasituksella.
Kohtuutalous pyrkii tarjoamaan mahdollisuuden henkisesti rikkaampaan, kiireettömämpään, terveempään, yhteisöllisempään ja luontoa kunnioittavaan elämään. Tämä edellyttää yhteiskunnan sosiaalisen luottamuspääoman kasvattamista sekä itsekkyyden ja ahneuden vähentämistä. Jatkossa hyvinvointia ei voida enää lisätä tehokkaasti pelkästään taloudellista aktiviteettia kasvattamalla ja korjaamalla jälkikäteen syntyneitä ympäristöhaittoja ja poistamalla sosiaalista pahoinvointia.
Ilmoita asiaton viesti
#5
”Koska progressiivinen verotus ei erityisesti kannusta työntekoon”
Tämä on suurin yksittäinen jarru Suomen taloudelliselle kehitykselle.
Ei sitä tulla korjaamaan ja Suomesta tulee velkainen kehitysmaa.
Ilmoita asiaton viesti
Tulevat sukupolvet eivät tule meitä kiittämään. Tähän mennessä meitä edeltävät sukupolvet ovat jättäneet maailman paremmassa kunnossa eteenpäin, kuin mitä ovat sen itse aikoinaan saaneet. Me tulemme jättämään julkisen sektorin toivottoman velkaisena, ja maailman olemme saattaneet ilmastonmuutoksen partaalle.
Suomi nousee ainoastaan työllä. Progressiivinen verotus on ollut käsittämätöntä rankaisemista työnteosta. Nyt pitäisi kiireesti päästä tuloveron osalta tasaveroon. Myöhemmin tuloveron pitäisi olla kannustava: mitä suuremmat tulot, sen pienempi tuloveroprosentti eli pitäisi luoda sopivan kannustava regressiivinen tuloverojärjestelmä.
Osinkoverossa on käsittämätöntä, että suuret osingonsaajat voivat vakuutuskuori yms. kikkailun avulla saada osinkonsa verotta, kun pienet osingonsaajat maksavat osingoistaan kiltisti pääomatuloveroa.
Ilmoita asiaton viesti
#41
Regressioon ei Suomen kateellinen kansa suostu, koska he kokevat sen olevan heiltä itseltään pois.
Sääntely ja lähes kaikki on Suomessa luvanvaraista. Edes muutamaa kotikanaa et voi pitää ilman lupaa.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen kansantaloudessa lienee velkaa yhteensä yli 1000 miljardia € (brutto). On joillain tahoilla tietenkin saamisiakin.
Ilmoita asiaton viesti
Varmaankin, jos kaikki kotitalouksien velat, asuntovelat, pikavipit y.m. otetaan huomioon.
Mutta onko mielekästä kilpailla siitä kuka perustelee isomman numeron?
Lähinnä velan tason kohtuullisuuden arviossa käytetään vertailua muihin samankaltaisiin maihin ja silloin pitää käyttää vertailussa asamoja kriteerejä. Suomen kansantalous ei ole sieltä pahimmasta päästä EU:ssa juuri millään velkakriteerillä tarkasteltuna.
Ilmoita asiaton viesti
Se on myös Suomen ongelma, että olemme samassa Eurostoliitossa muiden vielä huonommin talouttaan hoitaneiden kanssa. Tästä voi tulla (=tulee) lisää taakkaa, jollei reilu inflaatioaalto pyyhkäise länsimaiden velkoja olemattomiin. Uskon itse tähän, kun en oikein näe eurooppalaisten ja amerikkalaisten olevan valmiita kikyilemään jättivelkojaan pois.
Yllä kommentissa todettiin mm. kuntien sitoutuneen elinkaarimallisopimuksilla tulevaisuudessa maksamaan merkittäviä summia. Tämän lisäksi olemme lainsäädännön kautta asettaneet tulevaisuuteen kohdistuvia velvoitteita julkisille toimijoille suhteessa kansalaisiin. Näiden etujen purkaminen tuntuu olevan poliittisesti hyvin vaikeaa, vaikkei budjetin perusteella varat näyttäisi nykyiseen palvelu- ja etuustasoon riittävän.
Ilmoita asiaton viesti
Mikko, tärkeä avaus sinulta.
Tällaisessa velkasumman tarkastelussa tulee nähdäkseni vielä huomioida velkojen lisäksi Valtion VASTUUT.
Vastuut eli takaukset ja muut maksusitoumukset kun ovat velkaan verrattavia suureita – viimeistään siinä vaiheessa kun ne laukeavat maksettaviksi. Ne nostavat kummasti aivan häkellyttävillä summilla tuota laskelmaasi.
Liitän tähän joitakin sitaatteja:
”Kansainvälisesti tarkasteltuna Suomen takaukset ovat korkealla tasolla.”
”Kaikkien valtion takausten nimellisarvo on kaksinkertaistunut muutamassa vuodessa ja on nyt (2016 kevät] hieman yli 49 mrd. euroa, eli noin 24 % suhteessa kokonaistuotantoon.”
”Kaikkien valtion takausten nimellisarvo on kaksinkertaistunut muutamassa vuodessa ja on nyt (toukokuu 2017] 46 mrd. euroa, eli n. 21 % suhteessa kokonaistuotantoon. Vuonna 2016 kasvua oli 1,7 mrd. euroa.”
”Tämän lisäksi kansainvälisille rahoituslaitoksille vaadittaessa maksettavien pääomavastuiden määrä on moninkertaistunut lähinnä EU:n talouskriisin hoidon myötä. Niiden suhde kokonaistuotantoon on noin 9 % (lähes 18 mrd. euroa) (kevät 2016].”
”Myös maakuntauudistukseen liittyvät rahoitusjärjestelyt saattavat lisätä merkittävästi valtion takauskantaa kiinteistöjen ja luottojen siirtymisen myötä (erityisesti sairaanhoitopiirit).”
*
Mistä nuo sitaatit ovat?
Sitaatit ovat Valtiovarainministeriön keväällä 2016 ja keväällä 2017 julkaisemien ”Katsaus Valtion taloudellisiin vastuisiin ja riskeihin” –raporteista.
En viitsi laittaa tähän kommenttiin enempää tavaraa, mutta halukkaat voivat vilkaista blogistani lisää:
”Ruma korkoriski”;
http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/23923…
*
Ilmoita asiaton viesti
Velan kokonaismäärää arvioitaessa tulee myös ottaa velkana huomioon kolonialismista aiheutunut valkoisen miehen taakka kolmansille maille sekä jatkuvasta ilmaston saastuttamisesta aiheutuva ympäristön pilaantuminen. Suomessa pitää avata kaikki rajat ja sulkea kaikki voimalaitokset, jotta velkamme vähenisi.
Ilmoita asiaton viesti
Tuota korjausvelkaa tulee koko ajan lisää kun ihmisten halutaan muuttavan kasvukeskuksiin ja harvempaan asuttujen alueiden asunnot ja virastot yms. käy arvottomiksi. Viisas ei sitä korjaa vaan pitää sen juuri ja juuri käyvässä kunnossa. Tästä syystä kai maaseudun tiet ja kadut huononevat entisestään. Kenelle niitä korjattaisiin?
Tietysti korjausvelkaa ei tarvitse verrata tavalliseen tasevelkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kuten olen todennut jo kymmeniä kertoja; Ei nouse Suomi.
Vesilasti on liian suuri.
Suomi tulee lyhentämään velkojaan eläkerahastoilla.
Ilmoita asiaton viesti
Tumioja on jo taas herännyt puolustamaan yhteisvastuullisuutta ja hyvinvointiyhteiskuntaa. Suomi nousee sosialismilla. Seuraavassa hallituksessa istuu Persut, SDP ja Väyrysläiset.
Kuten sanoit, velka ei ole ongelma, koska se voidaan kuitata eläkerahoilla.
Ilmoita asiaton viesti
#15
Olen myös siinä onnellisessa asemassa, että Suomi ei maksa minulle eläkettä.
Suomessa tuomiojia riittää.
Ilmoita asiaton viesti
”Tumioja on jo taas herännyt puolustamaan yhteisvastuullisuutta”
Ehkä Tuomioja tarkoittaa massiivisia euromaiden velkoja joihin haluaa Suomen mukaan kantamaan vastuuta eli maksamaan.
Ilmoita asiaton viesti
Tuomioja varmasti ymmärtää sosiaalisen internationaalin ja solidaarisuuden merkityksen. EU liittovaltio kuittaa yhteiset velat.
Ilmoita asiaton viesti
#18
He uskovat Neuvostoliiton teoriaan. Upotaan toverit kollektiivisesti. Sitten porvarit nostavat meidät taas ylösnousemukseen.
Sitten ruvetaan taas sosialisoimaan niiden työt.
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa tämä menee päin vastoin. Oikeistoeliitti jakaa keskenään Suomen instituutioita ja kansallisomaisuutta. Kun jaettava loppuu aletaan maata rakentamaan taas mahtikäskyjen ja sosialismin avulla, niin kuin joskus Kekkosen aikaan.
Onko muuten Suomen kultavaranto jo jaettu herrojen taskuihin ?
Ilmoita asiaton viesti
”Onko muuten Suomen kultavaranto jo jaettu herrojen taskuihin ?”
Ei ole Suomessa, pääosa muistaakseni lontoossa.
Ilmoita asiaton viesti
#21
Rekyyli lyö hieman takaisin, mutta ei se noin mene.
Suomi köyhtyy suhteessa muuhun maailmaan.
Se meneee siten ihan oikein. Koulussa laulettiin: ”On Suomi köyhä ja siksi jää.”
Köyhyyttä on monenlaista. Suomessa se on järjenköyhyyttä.
Se on pahin köyhyyden alalaji.
Ilmoita asiaton viesti
”Suomi köyhtyy suhteessa muuhun maailmaan.”
Kaikki köyhtyy suhteellisesti, koska Kiinalaiset rikastuu. Kiinalaiset aloittivat rikastumisen sosialismin avulla.
Ilmoita asiaton viesti
Kiinalaiset aloittivat rikastumisensa sosialismista luopumalla.
Ilmoita asiaton viesti
Asiaa voi tutkia linkin kuvan avulla
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/arc…
Kiinan kansantuote oli eksponentiaalisella kasvu-uralla jo kulttuurivallankumouksen aikana.
Ilmoita asiaton viesti
Ja vanhempaa dataa tarkastelemalla voidaan huomata, että Kiinan kansantuote ei kasvanut ollenkaan ennen sosialismiä
https://commons.wikimedia.org/wiki/File:1700_AD_th…
Ilmoita asiaton viesti
Nuo vuosisatoja näyttävät käyrät puolestaan ovat epärelevantteja, koska niinä aikoina ei nykyisellä tavalla juurikaan voinut mitata GDP:tä. Mutta tosiasia on kuitenkin, että Kiina oli aina 1800-luvun lopulle asti keskiajan jälkeisellä ajalla maailman teollistuneimpia valtioita. Sen jälkeen se koki sadan vuoden horroksen.
Ilmoita asiaton viesti
No ei!
Tuo käyrä alkaa nousta vasta 70-80 -lukujen taitteessa eli siinä vaiheessa, kun Maon politiikasta luopumiseksi alettiin ottaa askeleita.
Aavistuksen verran absoluuttista kokonaisnousua toki on havaittavissa hiukan aiemminkin, mutta ottaen huomioon Kiinan väkiluvun kehityksen tuon absoluuttisen kasvun olisi pitänyt olla paljon korkeampi, että se olisi edes mennyt käsi kädessä väkiluvun kasvun kanssa. Kansa on siis faktisesti köyhtynyt sosialismin aikana.
Ilmoita asiaton viesti
#26
Sittem Suomella on toivoa, koska Suomi on sosialistinen sekatalous.
Ilmoita asiaton viesti
”EU liittovaltio kuittaa yhteiset velat.”
Kunhan komission käskyjä ei jatkossa kyseenalaisteta. Suomalaiset ovat lampaita eli toivo täytyy pistää maihin joissa demokratia vielä toimii, Unkari ja Puola vaikuttavat lupaavilta, näillä on kokemusta Neuvostoliiton keskusjohtoisuudesta.
Ilmoita asiaton viesti
Voidaan hyvin jättää pois korjausvelka. Ei maamme tilanne siitä parane ja siksi tästä aiheesta on puhuttava NYT eikä huomenna.
Jos oletamme, että Suomen luottoluokitus säilyy samana seuraavat 50 vuotta ja maksamme 1,53 % korkoa velkapääomalle (kuten nyt), niin se tietää 3,8 miljardin euron vuosittaista lyhennystä seuraavat 50 vuotta. Sen lisäksi on budjetista poistettava vaje, jota tänään katetaan uudella lainalla. Vuonna 2017 lainaamme n. 5,4 miljardia euroa.
Yhteensä meillä on vuositasolla kurottavaa 9,2 miljardia euroa, joka karkeasti ottaen on 2/3 Suomen valtion terveydenhuoltomenoista.
Ennen kaikkea häpeän sitä, että nyt työelämään astuvat nuoret joutuvat koko työuransa ajan maksamaan pois meidän velkojamme ja niin kauan kuin velkaa on, lainoittajat sanelevat politiikkamme suunnan ja demokratia elää vain politiikan korulauseissa.
Valitettavasti tuntuu siltä, että tavallinen kansa ei ymmärrä minkälaisista veloista ja vastuista on kyse.
Ilmoita asiaton viesti
Valtava korjausvelka maamme homerakentamisesta johtuen on kiistaton tosiasia.
Itse rakensin muutama vuosi sitten sukulaisieni kesäasunnon (rakennettu järeästä pyöröhirrestä) yhteyteen saunamökin (lautarakenteinen), johon tuli saunan ja tilavan pesuhuoneen lisäksi myös kaksi asuinhuonetta.
Oudoksuin rakennuspiirustusten työselostusta, joka edellytti kaikkien sisäverhouspintojen alle asennettavan ns. höyrysulkumuovin (koski seiniä, välikattoa ja lattioita (myös saunassa ja pesutiloissa).-Olin asiasta yhteydessä kunnan rakennusvalvontaan kertoen, että näin menetellen rakennus, josta kosteus ei pääse poistumaan rakenteiden läpi ulkoilmaan, homehtuu ja lahoaa sisäosiltaan muutamassa vuodessa.
Rakennusvalvonta vetosi rakentamismääräyksiin, joiden mukaan po. muovit on lainsäädännön mukaan asennettava, tai muutoin rakennusta ei voida hyväksyä lopputarkastuksessa.
Laitoin tietenkin muovit, mutta miten kävi vajaan kahden vuoden kuluttua rakentamisesta? Koko rakennus oli sisäosiltaan valkoisen ja mustan homeen peittämänä! -Rakennukseen asensin ilmanvaihtoventtiilejä kolmin kertaisen määrän piirustuksiin nähden, mutta niillä ei ollut mitään vaikutusta muovien haittavaikutuksiin homehtumisessa.
Vahingot jäävät tässäkin tapauksessa rakennuksen omistajan vahingoksi virheellisistä rakentamismääräyksistä huolimatta.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, jos pullotalon ilmaa ei vaihdeta liki jatkuvasti, se homehtuu.
Ilmoita asiaton viesti
Asian tekee vielä huonommaksi omaisuuden jatkuva myynti. Aikanaan hyvinvointia jeattiin tasaisemmin ja valtio kykeni verotuloilla hankkimaan mittavan omaisuudenkin.
Nyt varallisuutta jaetaan harvoille ja työttömät eivät kerrytä verotuloja.
– Yritysmallinen valtion johtaminen ajaa osan kansasta katastrofin partaalle.
Ilmoita asiaton viesti
Valtion osinkokoneiden: Neste ja Fortum pörssilistaus oli paha virhe.
Ilmeisesti Kokoomus halusi leikkiä markkinataloutta kansan kustannuksella.
Ilmoita asiaton viesti
Sotien jälkeen valtio keräsi veroilla rahaa perustaakseen teollisuutta. Siitä peruja ovat/olivat Neste, Kemira, Rautaruukki, Vapo ym.
Valtiolle rakentui mittava ”rahasto” kuin Norjalle öljyrahasto.
Nykyajan päättäjien vastuulla on, että jättävät omaisuudesta jälkeensä enemmän mitä saivat.
Vastuuttomia ovat puheet, joiden mukaan valtion tehtävä ei ole omistaa. Köyhä kansa käytännössä otti valtion tehtäväksi omistaa ja nyt jotkut haluavat pistää sen lihoiksi ja jättää tulevat sukupolvet ilman yritysten tuottoja.
Ilmoita asiaton viesti
Korjausvelan lisäksi pitää ottaa huomioon aseistautumisvelka. Puolustusvoimat joutuu tekemään isoja hankintoja kuten hävittäjät.
Ilmoita asiaton viesti
Ja kivana lisäboonuksen meille on vielä tulossa euroalueen yhteisvelka (eurobondit).
Ne ovat velkapaketteja joihin on pakattu heikkojen ja vahvojen euromaiden valtionvelkaa myytäväksi yhtenä konttänä sijoittajille.
Tähän on pakko ryhtyä, sillä heikot euromaat eivät enää omin voimin pääse takaisin velkamarkkinoille.
Suomen velkarasitus nousee, sillä paketointi nostaa Suomen lainakorkoja.
Asiasta keskustelu ts. riitely alkaa heti Saksan vaalien jälkeen.
Ilmoita asiaton viesti