Työperäinen maahanmuutto ratkaisee?
Tuoreessa talouskatsauksessaan Hypo maalailee työvoimapulaa. Yritykset eivät löydä niin hyvin työntekijöitä kuin ennen. Tosiasiassa työvoimaa on yllin kyllin, mutta sitä ei osata hyödyntää.
Työmarkkinoiden yksi keskeisimpiä ongelmia – tämä on oma tuntumani – on se, että yritykset hylkivät etenkin pitkään työttömänä olleita. Meillä on siis paljon työvoimaa, mutta se ei kelpaa. Suurin este lienevät silkat ennakkoluulot. Työnantaja ei halua ottaa riskiä siitä, että palkkaisi alkoholisoituneen, laiskistuneen tai epäsosiaalisen (ja siksi työttömän) työntekijän. Ei myöskään aina uskota, että työtön haluaisi tehdä hakemaansa työtä.
Niinpä työnantaja valitsee jo työssä olevan työntekijän. Näin jatkuen työntekijää odottava tyhjä penkki kiertää yrityksestä toiseen työttömien seuratessa sivusta.
Toinen ongelma on vaatimustaso. Työntekijältä vaaditaan nykyään nippu erilaisia pätevyyksiä ja kortteja, kynnyspätevyyksiä, jotta voi edes astua työmaalle. Siihen päälle pitäisi olla alan tutkinto. Jokainen tajuaa, että vaatimustasoa nostamalla tarjonta vähenee. Nykyaikana vaatimustaso on yleisesti ottaen pelkästään noussut, kunnes jossain on jouduttu tinkimään.
Suomen työmarkkinoita kankeuttaa siis se, että ensin pitää olla tutkinto, jotta voi tehdä työpaikalla liki yhtään mitään. Pitäisi kuitenkin olla toisin päin, ensin työpaikka, sitten tutkinto. Oppisopimuksia siis. Nyt työvoiman tulee ottaa iso riski opinnoista: opiskella vuosia ja sitten todeta, ettei voi työllistyä. Tämä riski laukeaa jatkuvasti monen käsiin. Maan tapa on älyttömän kankea. Kaiken lisäksi opiskelujen aikana suhdanteet voivat muuttua ja opiskeltu ala pahimillaan kadota. Olisi hienoa, jos opiskelija voisi saada heti kouluun päästyään "opiskelukumppaniksi" yrityksen, josta saa kesä- ja harjoitustöitä sekä opinnäytemahdollisuuksia.
Työperäinen maahanmuutto on tähän saakka tarkoittanut lähinnä siivoojia, huoltomiehiä, hitsaajia, raksamiehiä ja asentajia Venäjältä sekä Virosta. Se on luultavasti osuva ennuste tulevasta. Voidaan toivoa koulutettua väkeä muualta, mutta isoille asioille emme voi mitään. Täällä on kylmempää ja korkeastikoulutettujen palkat pienet. Jos joku on maksanut korkean koulutuksensa itse, ei hän tänne tule "köyhtymään" vaan haluaa maksaa opintovelkansa. Kertomusten perusteella monen tutkijan työ on isolta osin rahan ruinaamista jatkuvassa epävarmuudessa pienellä palkalla. Suomi on korkeastikoulutettujen krooninen maastamuuttomaa.
Ei ole sattumaa, että näillä kylmillä leveysasteilla asuu lähinnä suomalaisia. Toki, vaikka kesämme on lyhyt ja Etelä-Suomessa pitkä syksyinen pimeä talvikausi, on rannikoillamme yllättäen auringonvaloa paljon. Euroopassa vain Välimerellä on enemmän. Joka tapauksessa turha toivominen ja pitäisi-lauseiden viljely eivät mitään auta saati tulevaisuutta ennusta.
Toiset valittavat työvoimapulaa, mutta autotehdas on palkannut pari tuhatta työntekijää melko syrjäiselle paikkakunnalle. Siirtykää valittamisesta tekoihin.
Lyhyesti voi ongelmaksi mainita myös työmatkat. Saksa on moottoriteiden maa, joten työvoima voi liikkua nopeasti. Meillä matkustaminen nopeasti onnistuu lähinnä Helsinkiin. Työmatkojen kesto on yksi perusasia, eikä se ole tilanteen vaatimassa kunnossa.
Lopuksi. Virallisissa puheissa ei pidä sekoittaa työntekijöiden määrää työvoiman määrään. On hyväksyttävä tosiasia, että Suomi on vakiintuneesti suurtyöttömyyden maa, eikä ole oppinut hyödyntämään saati jalostamaan työvoimareserviään. Tarvitsemme laajaa ja laadukasta (oppilaitosten) koulutusta työttömille yhteistyössä yritysten kanssa ja työstä palkkaa maksaen.
Niin paljon on tästä kättä väännetty:
http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi…
http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi…
http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi…
Ilmoita asiaton viesti
”Lyhyesti voi ongelmaksi mainita myös työmatkat. Saksa on moottoriteiden maa, joten työvoima voi liikkua nopeasti. Meillä matkustaminen nopeasti onnistuu lähinnä Helsinkiin. Työmatkojen kesto on yksi perusasia, eikä se ole tilanteen vaatimassa kunnossa.”
Tuohon minulla on ratkaisu. Se vaan ei ole poliittisesti hyväksyttävä. Tarkoitan tällä sitä, että se ei lisää ehdottajan kannatusta vaan pikemmin vähentää sitä.
ex-persu. – no jaa?
Ilmoita asiaton viesti
Juhana Vartiainen kirjoitti tästä aiheesta hyvin:
”Monet suomalaiset eivät selvästikään usko, että työn tarjonnan lisääminen eli työhalukkaiden ihmisten määrän kasvu johtaa korkeampaan työllisyyteen. Tästä asiasta taloustiede on kuitenkin lähes musertavan yksimielinen. Kun työvoima kasvaa, kasvu johtaa myös työllisyyden kasvuun. Suhdannetilanne voi hidastaa tai nopeuttaa sopeutumista, mutta normaalisti toimiva markkinatalous imee kyllä kasvavan työvoiman. Epäuskoisilta voi kysyä, miltä maailma näyttäisi, jos tämä perustavanlaatuinen lainalaisuus ei pitäisi paikkaansa. Silloinhan työttömyysaste olisi väistämättä korkeampi suurissa talouksissa kuin pienissä talouksissa ja jo pelkkä väestönkasvu aiheuttaisi työttömyyttä.”
https://juhanavartiainen.fi/2015/tyovoima-rajoitta…
Ilmoita asiaton viesti
”Monet suomalaiset eivät selvästikään usko, että työn tarjonnan lisääminen eli työhalukkaiden ihmisten määrän kasvu johtaa korkeampaan työllisyyteen.”
Suomalaisilla on omaa kokemusta 25 vuotta suurtyöttömyyden maassa asumisesta. Toisin sanoen tarjontaa on ollut jatkuvasti yli tarpeen. Voi kysyä, vieläkö tätä ylitarjontaa lisäämällä työllisyys paranee?
Mitä olen työn tarjonnan lisäämisen teoriaan pintapuolin perehtynyt, siinä juju on palkkojen laskeminen, kun työvoimaa on liikaa. Suomessahan palkkataso ei laske. Työttömien palkkapyynnöt voivat laskea, mutteivät alle TES:in minimin ja vaikka sitäkään alarajaa ei olisi, tulisi työttömyysturva vastaan.
Merkittävää palkkojen alennusta ei siis tapahdu.
Edelleen, missä suomalaisten työpaikat ovat? Viennistä kaksikolmasosaa on prosessiteollisuuden tuotteita, eikä niiden valmistamisessa palkkojen osuus ole kovin kummoinen, joskus jopa marginaalinen. Niinpä palkkatason muutokset eivät vaikuta näihin aloihin. Keskeistä merkitystä palkalla on lähinnä palvelualalla: siivouksessa, huollossa, ravintoloissa, kahviloissa, rakentamisessa jne.
Mitä teknologisempi yhteiskunta, sitä vähemmän työn hinta ja tarjonta määrittelee talouskasvua. Vastaavasti sitä enemmän erikoisosaaminen määrittää kasvua.
Pitää myös miettiä, voiko työn kysynnällä olla rajansa? Kehittyneissä maissa talouskasvusta tulee suurempi osa keinottelusta kuin kehittyvissä maissa. Jälkimmäisissä työtä on nimenomaan siksi, etteivät maat ole vielä valmiita. Suomi on verrattain valmis ja sitä valmiutta voidaan siirtää myöhemmäksi muutattamalla ihmisiä paikasta toiseen ja rakentamalla heille talot ja palvelut. Minulle se näkyy tekohengityksenä.
Taloushistoriasta tiedetään Uruguayn tapaus, Etelä-Amerikan ensimmäinen hyvinvointivaltio, joka kohtasi kasvunsa rajat. Tähän saakka yleisesti tiedetään talouksien kasvaneen, mutta mennyt ei ole tae tulevasta. Menneet kaksi vuosisataa ovat olleet tietynlaista laajentumisen aikaa, kun otettiin uutta teknologiaa käyttöön maataloudessa ja teollisuudessa. Jälkimmäinen tarvitsi työvoimaa ja sitä se sai maataloudesta. Suomen kehitys näyttää siltä, ettei ylitarjonnasta enää tulla pääsemään eroon.
Ilmoita asiaton viesti