Näinkö pahasti Espanja on sotkemassa asiansa?

Katalonian syrjäytettyjä johtajia on haastettu oikeuteen ja 30 vuoden tuomiot uhkaavat. Puuttumatta kriisin aiempiin käänteisiin sen tarkemmin, todettakoon osapuolten sotkeneen asioita kovalla kädellä.

 

Lisää sotkua on luvassa. Kun johtajat on haastettu oikeuteen, on suututettu ne pari miljoonaa itsenäisyyden puolesta äänestänyttä. Kun nuorisotyöttömyys on Kataloniassakin korkea, 34 % (2016), moni suuttunut on työtön ja toimeton nuori mies. Historiasta tiedetään, että toimettomat ja tyytymättömät nuoret miehet ovat uhka yhteiskuntarauhalle. Suomalaiset häjyt, viikingit ja sotien välillä fasistit ovat helppoja esimerkkejä tästä. Tämän päälle Espanja on jo tunnettu sellaisista, baskien separatisteista, jotka vasta kymmenen vuotta sitten julistivat tulitauon.

 

Samaan aikaan EU, jälleen kerran toimintakyvyttömänä, toteaa kriisin Espanjan sisäiseksi asiaksi. Jos valtaan nousee diktaattori, se lienee "sisäinen asia". Maassa on joka tapauksessa täydet ainekset väkivallalle, siitä vaarallinen hallitus pitää huolen.

 

On näet niin, että jos johtajat ja kansa ovat kovin kärkevästi eri mieltä, johtajien olisi viisasta taipua. Syy on yksinkertainen, kansa ryhtyy äärimmillään jopa väkivaltaan. Näin siis kansanvallassa. Diktatuurissa voi vain ajaa panssarit kaduille – ja sellainenhan Espanja vielä 1975 oli. Kansanvaltainen siitä tuli vasta 1977-78 ja viimeiset suuremmat siirtomaatkin jäivät muille niinkin myöhään kuin 1975. Maalla on siis (imperialistinen) historia, josta se haluaa olla ylpeä, kuten jokainen kansa. Niinpä muiden kansojen ja maiden omistamiseen löytynee paljon suurempaa myötämielisyyttä kuin meiltä Suomesta. Ylipäätään espanjalaisen demokratian lyhyt historia ollee yksi selittävä tekijä, miksi siellä ollaan niin pahasti törmäyskurssilla. Keinovalikoima kansanvaltaisiin ratkaisuihin lienee pieni ja vieras. Vertailu Skotlannin äänestykseen tuo eroja esiin.

 

Kriisin yhteydessä osa puolustaa Espanjan hallitusta ja lakia, kun osa kansan tahtoa. Tällöin pitää kysyä, kumpi on ylempänä: kansa vai laki? Toinen hyvä kysymys on, mikä on sellaisen perustuslain pätevyys, joka estää kansanvaltaa toteutumasta? Samaistan siis Katalonian itsenäistymisen alueella asuvan kansan vallan toteuttamiseen.

 

Espanjan olisi kannattanut tukea kansanäänestystä, varmistaa sen luotettavuus ja kampanjoida suoraselkäisesti yhtenäisyyden puolesta. Se olisi ollut luultavasti siinä. Yhtenäisyyden kannattajat olisivat voittaneet ja arki olisi jatkunut. Voisiko uudella luotettavalla äänestyksellä vielä pelastaa jotain? Sitä ei tule, enkä odota helppoja aikoja Espanjaan, siitä he itse pitävät huolen. Mariano Rajoyn perintö ei tule mairittelemaan ketään. EU osoitti olevansa vallanpitäjien, ei kansojen, puolustaja. Kansat eivät noin vain itsenäisty laillista tietä, koska ne joiden alaisuudesta itsenäistytään, eivät usein halua vallastaan luopua. Laillisuutta ei täten voi vaatia täydessä mitassaan, jos laeilla tiet on ajettu umpeen ja, koska kansa on viime kädessä näiden lakien yläpuolella.

 

PS. Rajoyn puoluetta ovat tahranneet korruptio-oikeudenkäynnit. Yhteiskunnasta tulee onnistunut yhteinen hanke vain jos on luottamusta. Korruptio on yhteiskunnan syöpä.

mikkokangasoja
Perussuomalaiset Raisio

47-vuotias tuotantotalouden diplomi-insinööri. Kaupunginvaltuutettu. Kaupunginhallituksen jäsen. Raision Perussuomalaisten puheenjohtaja. Pyrkimyksenä on olla kaukaa viisas. :)

Muiden viisauksia:

"Poikaseni, kunpa tietäisit, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan", Axel Oxenstierna.

"Muuttuminen ei ole välttämätöntä, sillä selviytyminen ei ole pakollista", William Edwards Deming.

"Vox populi, vox Dei.", -tuntematon-

"A nation of sheep will beget a government of wolves", Edward R. Murrow.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu