Yhteiskunnasta Muutama sana

Aktiivimalli ja ymmärtämätön hallitus

Tuli jälleen osoitetuksi, että hallituksella ja työministeriön virkamiehillä ei ole riittävää ymmärrystä työttömyyden "dynamiikasta". Jos ei ole itse kokenut työttömyyttä riittävästi tai tutkinut työnsaantia ja työn saamattomuutta pinnallisia tilastolukuja syvällisemmin, niin ei voikaan ymmärtää.

 

Tästä johtuen päätin avata tähän omia kokemuksiani, olinhan pitkään työtön.

Aktiivimallin keskeiset vaatimukset ovat:

 

työtön tekee kunkin kolmen kuukauden jakson aikana vähintään 18 tuntia ansiotöitä

Edes Turun seudulla pitkäaikaistyötön ei saa tätä määrää ansiotyötä helpolla. Keskeisin syy on se, jota virkamiehet ja ministerit eivät tunnu tajuavan: pätkätyöt eivät ole työnantajien halun mukaisia. Valtaosa työsuhteista on edelleen kokoaikaisia, joten pätkätöiden markkinat ovat jo lähtökohtaisesti pienet. Näiden töiden saantiin vaikuttaa myös aikojen saatossa työmarkkinoilla muuttunut seikka, jota ei sitäkään tunnuta tajuavan:

Lähes kaikkeen tulee olla tutkinto. Tämä vaatimus karsii rajusti tarjontaa yksittäisen työttömän kohdalla. Itse sain opettajan sijaisuuksia silloin tällöin korkeakoulututkinnon ansiosta. Se oli kaikkea muuta kuin helppoa. Päivän parin sijaisuuksista ilmoitettiin tekstiviestillä ja ensimmäisenä vastannut sai työn. Käytännössä oli vastattava sekunneissa, jotta saattoi toivoa yhtään mitään. Sinä aikana oli arvioitava tarjouksen soveltuvuus ja esim. se, ehdinkö ylipäätään paikalle (joskus tarjoukset tulivat samalle aamulle). Kilpailu sijaisuuksista on siis erittäin rajua. Sadat odottavat yksittäisiä paikkoja.

Kun kerran odotetaan työttömien menevän pätkähommiin, voisi työministeriö listata ne. Itseään varten. Työkkärin sivuilla alle kolmen kuun paikkoja on nyt noin tuhat. Varsinais-Suomessa on kallispalkkaiset työt pois lukien auki 66 alle kolmen kuukauden työpaikkaa, joista moneen vaaditaan alan tutkinto. Pitkäaikaistyöttömiä on 7900, eli 120 kertaa enemmän. Jos ajatusleikkinä oletetaan joka toiseen vaadittavan alansa tutkinto, soveltuvien avoimien paikkojen määrä on mitättömästi 33. Onnea työttömille, tarvitsette sitä!

Joka tapauksessa työehdon täyttyminen ei ole realistinen vaihtoehto erittäin heikon tarjonnan takia.

 

osallistuu viikon verran yhteiskunnan aktivointitoimiin

Toimia tarjoaa lähtökohtaisesti työkkäri mutta kovin vähän ja suuresti mainostamatta. Itse olin aktiivinen palvelujen käyttäjä mutta vain siksi, että kyselin ja urkin. Silti minäkään en yleensä (jos koskaan) saanut viittä päivää kolmessa kuussa täyteen. Palveluja ei tyrkytetä ja selitykseksi minulle on kerrottu, ettei ole henkilökuntaa. Toisin sanoen, Kataisen hallituksen aikana älyvapaasti potkittiin virkailijoita suurin määrin pihalle ja nyt ihmetellään, kun ei ole aktiivisia työttömiä. Ei ole, kun ei ole aktivoivia palveluja ja niitä ei ole, kun ei ole aktivoivia työntekijöitä. Ei ole, koska ne potkittiin pihalle. Niin tehtiin suurtyöttömyyden vallitessa. (Kuinka pohjattoman tyhmiä päättäjämme voivatkaan olla?)

Jokainen voi kuvitella, millainen ponnistus on kammeta sadat tuhannet työttömät erilaisille luennoille. Virkailijoiden mielikuvitus voi olla kovilla keksiä aina jotain uutta. Itse kannatin taannoisia haastatteluja, mutta toiminnan järjestäminen lienee haastavampaa hommaa. Jos hallitus haluaa siihen panostaa, onhan se mahdollista onnistua. Yleensä tässä maailmassa hommat kaatuvat kuitenkin siihen, etteivät johtajat halua panostaa riittävästi.

 

tai ansaitsee noin tuhat euroa yrittäjätuloa.

Tämä on kokoomusliturgiaa. Ajatuksena kaunis, mutta kaunistaa vain paperia, jossa aktiivimallista kerrotaan.

 

Yhteenvetona aktiivimallin onnistuminen on työkkärin kursseista ja ohjelmista kiinni. Moni ei tule kursseille sanktiouhasta huolimatta, jos ei koe tarkoituksenmukaiseksi. Yksi syy taitaa olla yksinkertainen. Jos talous työmarkkinatuella tekee jo valmiiksi satoja euroja velkaa kuukaudessa, muutama kymppi ei enää jaksa heilauttaa. Tässä päästäänkin käsiksi ilmiöön, joka ilmeisesti vaikuttaa suuresti nykypäivän työttömyyteen. Tänä päivänä pankeilla on luottoa monille, myös työttömiksi ajautuneille. Todetusti työttömät myös lainaavat usein lähipiiristä rahaa. Näin ollen kolmen kympin tukien alennus hukkuu satojen ja tuhansien eurojen luottovelkojen sekaan huomaamatta. Eniten siitä rahasta luultavasti ovat huolissaan ne tarkat ihmiset, jotka joka tapauksessa yrittävät olla aktiivisia. Ainoastaan ansiosidonnaisen kohdalla näen jotain pointtia tukien kuristamisessa. Se on tutkitusti passivoiva tuki.

 

Ehdotus. Ministeri Kai Mykkänen kysyi parempaa ehdotusta:

Lopetetaan työttömyys. Kun työttömyys venyy yli kolmen kuukauden, työtön laitetaan aina koulutukseen. Suuri osa nopeasti työllistyvistä työttömistä työllistyy kolmessa kuukaudessa, jos on työllistyäkseen. Muut työttömät yliopistoon, korkeakouluun, opistoon tai oppisopimukselle tutkimaan, yrityksille projekteja tekemään (jo nyt niitä tehdään) ja opiskelemaan. Vai millaista haaskausta on istuttaa satojen tuhansien ihmisten työpanosta kotona? Koulutuskin maksaa, mutta ilmaiseksiko luulette 25 vuoden suurtyöttömyydestä päästävän? Jos haluaa jotain, on panostettava. Jos haluaa enemmän, on panostettava enemmän.

Ensimmäinen askel voisi olla tämä: lopettakaa aktiivisuudesta rankaiseminen. Itse pääsin työttömänä rakennusinsinöörin koulutukseen ja siitä palkinnoksi pamahtivat tuet poikki. Koska koulutus olisi kestänyt aiemmista toiveista huolimatta vuosia ja siitä olisi de facto rangaistuksen omaisesti maksettu kotona makaamista vähemmän (eli opintotukea), ei projektissa ollut taloudellisesti järkeä. Itse opintotukikin oli epävarmalla pohjalla, joten erosin koulusta.

 

Oma tarinani eteni siten, että päädyin kylmään päätelmään: työn hakeminen oli haitallista. Vaikka minulle oli virkailijoiden suulla toistuvasti sanottu pääseväni muihin verrattuna hyvin haastatteluihin, ei tie koskaan edennyt sitä pidemmälle. Kokeilin siis kerta toisensa jälkeen katiskaa kalattomaan järveen. Jokainen haku pisti odottamaan, josko tärppäisi, eikä koskaan tärpännyt. "Järvi" oli kalaton. Heitin insinöörihaaveet jorpakkoon. Pian olin tekemässä töitä ilmaiseksi duunarin hommissa, monien insinöörien tapaan. Sekin oli onnekkaiden olosuhteiden tulos, mikä ei monille ole mahdollista. Sittemmin olen päätynyt insinöörin hommiin, joten paluu uralle onnistui mutta  e r i t t ä i n  työläiden vaiheiden jälkeen. Se, ja kaikki yllä oleva huomioiden tuntuu, etteivät valtakunnan päättäjät elä samassa maailmassa. Sellainen estäisi todelliset parannukset. Jos et tiedä miten kello toimii, et voi rakentaa kelloa.

 

Olen nyt tehnyt osani. Antanut meilitse vaihtoehtoni ministereille työttömyyden vähentämiseksi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Kai Mykkänen kehotti muuttamaan työn perässä. Sitä tapahtuu jatkuvasti. Mitä heikommin työllistyvä työtön on, sitä heikompaa palkkaa on odotettavissa ja sitä heikommat ovat mahdollisuudet kustantaa kahta asuntoa (jos puoliso on työssä ensimmäisellä paikkakunnalla).

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Keskeinen ongelma on, että työnantajat karsastavat pitkäaikaistyöttömiä. Mieluummin valitaan työllinen, jos hinta ei ole ratkaiseva, kuten koulutettujen kohdalla usein.

Käyttäjän pii3719 kuva
Pertti Ikonen

Olisikohan virkamiesten ajatuksena luoda sellaiset työmarkkinat, joilla ei ole mitään tekemistä oikeiden työmarkkinoiden kanssa. Siis työttömät pakotettaisiin hakemaan ns. työpaikkoja TE-ministeriön tietokannoista, joihin kunnat ja kaupungit ilmoittaisivat vapaista työpaikoistaan. Ja useinkaan em. työpaikkoja ei olisi edes vapaina, vaan työpaikat täytettäisiin kun jostain löytyy rahat.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Ainakin aktiivimalli johtanee siihen, että työkokeilut täyttyvät työttömistä ja kun aktiivisuuden vaatima aika on täysi, lopetetaan. Ilmaistyömarkkinat pitäisi hävittää, mutta tällä niitä tekohengitetään vielä. Tunnettuahan on, että harvoista ilmaisista töistä palkalliseksi pääsee. On vain luotu markkinatalouden vastainen markkina.

Käyttäjän MarkkuJrvinen1 kuva
Markku Järvinen

Hyvä kirjoitus aiheesta. Olet hyvin tuonut esille sen, että niin Mykkänen kuin kokoomuskin leikkivät vakavilla asioilla. Asiantuntemustahan heillä ei aiheesta ole.

Seuraavassa Mykkäsen aktiivimalli.

V. 2014 Suomi antoi Sambian maatalousjärjestölle tukea 2 milj.€.
Paikallinen journalisti teki asiasta julkisen ja ilmoitti, että järjestön toimitusjohtaja käyttää rahoja kuin omiaan. Ja tosiaan, pomo oli delegoinut koko Suomen antaman tuen 2 milj.€ itselleen.
Tapaus oli niin törkeä, että MOT pyysi kehitysyhteistyöministeri Kai Mykkäseltä haastattelua. Mykkänen kieltäytyi ja siirsi vastuun virkamiehelle.
Tämä totesi, että olemme yhdessä sambialaisten kanssa saaneet aikaiseksi hyviä kehitystuloksia niin kuin myöskin Sambian maanviljelijäliiton kanssa.
Tällaista on touhu Mykkäsen vetämässä virkamieskunnassa.

Sitten samainen ministeri antaa muille ohjeita asiasta, joista hän ei myöskään ymmärrä mitään.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Vielä 80-luvulla Helsingin satamissa jonotettiin kahvisäkkien lemppaustöitä ja surraushommia. Siellä istuttiin parakissa kuin kanat orrella ja odotettiin työnjohtajien huutavan omaa nimeään. Joskus onnisti, useimmiten ei. Niinpä lopetin ne hommat, kun kyseessä oli lähinnä arpapeli, vaikka olin jo siinä vaiheessa melko lailla osaava satamajätkä.

Mikään ei ole muuttunut 30-vuoden aikajänteellä. Nyt työt jaetaan sofistikoituneemmin internetiä käyttäen. Joku voittaa arpajaisissa ja muut nuolevat näppejään.

Luulisi hallituksen tekevän kaikkensa esim. saadakseen Teslan akkutehtaan Suomeen, ja sitä kautta työpaikkoja, mutta eipä niistä(kään) ponnisteluista julkisuudessa paljoa puhuta.

Korkeakouluista pitäisi ehdottomasti poistaa pääsykokeet, jotta työttömillä olisi oikeasti mahdollisuuksia kilpailla kunnollisista työpaikoista, joihin jokaiseen vaaditaan jonkinlaista ylempää koulutusta.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Niin. Jos ajatusta tuosta jalostaa eteenpäin, osuuskuntahan voisi järjestää keskinäistä koulutusta jäsenilleen ja sitä kautta saada päivät täyteen. Palkattomasta työstä ei tarvitse maksaa sivukuluja, koska työntekijä ei ole työsuhteessa, joten siitä ei ole murhetta.

(Toisaalta on myös niin, että sivukulut ovat suhteellinen osa palkasta, joten jos palkka on nolla, myös sivukulut ovat. On myös niin, että osuuskunnassa henkilö on yrittäjä, joten TES tokko tulee vastaan ja vaatii minimipalkkaa.)

Käyttäjän MarkkuPerttula kuva
Markku Perttula

Hetemäki ja muut korkeat virkamiehet ovat tämän aktiivimallin takapiruna.
Taustalla häärii myös Esko Aho ja se konsulttitoimisto Mckinsey. :P :P

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset