Yhteiskunnasta Muutama sana

Aktiivimallin opetus - hallitus vaihtoon

Aktiivimallia kannattaa tutkia eri näkökulmista. Kun tarkastelemme sitä sen keskeisiltä piirteiltään, kyse on kustannusleikkurista, jotka aktivoituvat tietyin ehdoin. Ekonomisti voisi sellaisen suunnitella ja kas, niin onkin.

 

Mitä vikaa on siinä, että ekonomisti suunnittelee yhteiskuntaa? Se, että he katsovat asioita lähtökohtaisesti vain kaukaa ja rahan näkökulmasta. Muitakin tapoja ongelmien ratkaisuun on ja siitä hyvä esimerkki on Kiva Koulu. Siinä rakennetaan tuloksellisesti käytännön tapoja, joilla kiusaamisesta päästään. Siinä mennään lähelle: pään sisään. Jos aktiivimallia soveltaisi koulukiusaamiseen, se tarkoittaisi sakkoja (kiinni jääneille) kiusaajille ja/tai kouluille, muttei muuta. Kuinka se sitten toimisi, se olisi oma asiansa.

 

Nyt hallitus on tavoilleen uskollisena juossut uuden idean kanssa torille ilman housuja saati suunnitelmia, miten aktivoida työttömät. Aktivointipalveluista ja pätkätöistä on rajua pulaa, joten homma on ajamassa seinään. Kauanko menee? Montako päin seinään ajoa hallituksen mopo kestää?

 

Radikaali kokoomukselle haiseva ongelma on se, että mallista päättäessä ohitettiin tieto (runsas asiantuntijakritiikki). Normaalijärkeen kuuluu, että päätetään asioista parhaan tiedon avulla, mutta tämä hallitus on omaksunut usein päinvastaisen. Tilallahan on silloin enää tunne, että näin tää onnistuu.

 

Mallin kannattajat ovat taantuneet hokematasolle, joista yleisiä ovat:

  1. ei työttömyysturvaa ole tarkoitettu kotona makoiluun määräämättömästi
  2. tilanne on niin vakava, että kaikki keinot on käytettävä
  3. tämä on Tanskan mallin tapainen ja Tanskan malli on hyvä

Ensimmäinen väittämä on kaikkien hyväksymä, vaikka kannattajat toisin antavat ymmärtää. Koska heillä ei ole parempaa vastaväitettä, väännetään vastustajien kommenteista mieluinen olkiukko, jotta ego saa jotain turvaa. Todellisuudessa kritiikki on kokoajan tullut siitä, ettei lukemattomilla työttömillä ole keinoja välttää työttömyysturvan menetystä: pätkätöitä ja työkkärin palveluita ei ole.

 

Toinen väittämä kaikkien keinojen käyttämisestä on vale. Jo lähtökohtaisesti aktiivimallin ehtona on, ettei se saa aiheuttaa kustannuksia. Toisin sanoen kaikkia keinoja, kuten rahaa, ei haluta käyttää. Orpo ja Sipilä varmasti vastaisivat tähän, ettei ole varaa. Totuus kuitenkin on, että on varaa - valtio saa lainaa halvalla. Siltä osin meillä menee paremmin kuin lukuisilla muilla mailla ja halpa hinta ilmapuntarina kertoo, että on varaa. Muu on valetta. Hallitus on vain itse päättänyt, ettei tähän asiaan velkaa haluta ottaa. Jos hallitus olisi valmis tekemään investoinnin työttömyyden alentamiseksi Tanskan malliin, se ymmärtääkseni tanskalaisten kokemusten perusteella maksaisi itsensä takaisin. Jos joku on toista mieltä, perustelkoon. Edellä mainittujen seikkojen valossa on niin, että hallitus ei halua panostaa työttömyyden torjuntaan rahaa. Se on heidän strateginen linjavalinta, jonka aktiivimallin rajaus (kustannusneutraaliudesta) paljastaa meille. Suurtyöttömyyden hoito ei saa maksaa. Siispä kaikkia keinoja ei haluta käyttää, niinpä sen parempia tuloksiakaan ei tule odottaa. Hallitus on valinnut suurtyöttömyyden. Jos he väittävät ilman panoksia hoitavansa homman, he uskovat taikuuteen. Ja niin he uskovatkin. Piste.

 

Kolmas väittämä on vertailu Tanskan malliin, mistä A-studiossa Martin-Eric Racine kertoi. Siellä on varmistettu henkilökunnan riittävyys ja räätälöidään henkilökohtaiset palvelut työttömille. Aktiivimallin kera Suomen malli on räävitön irvikuva Tanskan mallista. Täällä vanhan tsaarinajan mentaliteetilla piestään alamaisia parempiin suorituksiin. Kannattaa ymmärtää, mitä luvut oikeasti kertovat meille: Tanskassa työkkäreissä on 12 työtöntä yhdellä virkailijalla, meillä 166. Nämä luvut paljastavat kiinnostaako poliitikoita työttömyyden torjunta. Mitkään kauniit meriselitykset eivät käännä numeroita miksikään muuksi, siksi kannattaa ohittaa lätinä ja katsoa lukuja sekä järjestelmiä, tekojen tuloksia.

 

Työttömyysjärjestelmissämme on lukemattomia räikeitä vikoja, jotka usein rankaisevat työtöntä aktiivisuudesta. Järjestelmämme myös jättävät työttömät yksin. Vikoja on niin paljon, että politiikassamme on systeeminen vika. Arvelen, että yksi syy ongelmiin ovat ekonomistit. Meillä on tapana ratkoa yhteiskunnallisia ongelmia pistämällä ekonomisteja työryhmään säätämään rahahanoja. Se on sama kuin pistäisi Jorma Ollilan suunnittelemaan kännykkää. Sen vehkeen suunnittelivat ihan eri miehet ja se tehtiin suunnittelemalla kännykkää. Vastaavasti työttömän työllistymistä voi edistää suunnittelemalla työttömän työllistymistä. Aktiivimallissa sen sijaan on suunniteltu välillinen ja samalla kankea sekä summittainen mekanismi, jolla toivotaan olevan myös työllistäviä vaikutuksia. Ansiosidonnaista nauttivat rinnastetaan tökerösti työmarkkinatukea saaviin. Malli on malliesimerkki byrokraattisesta ja pinnallisesta johtamisesta. Pojat ikään kuin pistivät pitkävedon vetämään, koska eivät jaksaneet paneutua varsinaiseen ongelmaan. Tällä tasolla tätä maata johdetaan.

 

Yhteiskuntatutkijoille minulla on kysymys: Miksi pienemmän työttömyyden Tanskassa työttömyysjärjestelmät on viilattu paljon parempaan kuntoon kuin meillä, vaikka meillä on suurtyöttömyys ja sekin on jatkunut 25 vuotta? Mikä tekee heidän demokratiasta toimivan ja meidän demokratiasta toimimattoman? Onko meidän heikompi äänestysaktiivisuus seuraus samasta toimimattomuudesta?

 

Hallitukselle minulla on vaatimus: korjatkaa työttömien palvelut kesäkuun loppuun mennessä. 25 vuotta on ollut aikaa, nyt pitää tulla tuloksia. Jos homma ei ole kesällä hoidossa, toivon muuta yhteiskuntaa painostamaan yleislakolla ministereitä ja virkamiehiä tekemään työnsä. Jos homma ei kerran muuten hoidu, annetaan herroille samaa lääkettä, mitä meille antavat - keppiä. Tarvittaessa hallitus vaihtoon, tämä tiimi ei meitä pelasta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Poliitikko toivoo yleislakkoa?

Siinäkö on se tulevaisuus sitten, että lakoilla vaihdetaan päättäjiä, ihan oikeastiko olet tuota mieltä.

Kehittyneessä suomalaisessa demokratiassa ei toimita noin, vaan vaalien ja hallituksen nauttiman eduskunnan luottamuksen kautta.

Olen aina tiennyt, että persuilla on hiukan ihmeellisiä käsityksiä demokratiasta, mutta tämä on jo huippu.

Kannattaisi hieman ajatella asiaa pidemmälle, kuin yhden asian takia.

Mites sitten edustajat valitaan, huutoäänestyksellä vai?

Pohjanoteeraus.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Petteri, milloin opit, ettet ymmärrä mitä kirjoitan? Älä kirjoita tänne. Vaadin hallitusta tekemään työnsä ja tarvittaessa yleislakon voimin, muutoin miestä vaihtoon. Olet vielä untuvikko, joten ymmärrys demokratiasta on pinnallinen. Hallitukset vaihtuvat, kun pistetään vaihtumaan, demokratiassa. Niin on ollut, ja tarvittaessa on jatkossakin. Lue historiaa.

Koska yleistietosi ovat näin puutteelliset, sivistän: Suomen suurin ongelma on suurtyöttömyys. Jos hallitus kaatuu, siitä usein seuraa demokraattisessa maassa vaalit - ei huutoäänestys. Olet ilmeisesti vasta muuttanut demokraattiseen maahan. Kannattaa lukea enemmän.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

No jos toivoo yleislakon kaatavan hallituksen, niin vaikea sanoa mitä ymmärsin väärin.

Lainaus: ''toivon muuta yhteiskuntaa painostamaan yleislakolla ministereitä ja virkamiehiä tekemään työnsä''

Anteeksi jos ymmärsin tuon lauseen väärin. :)

No jos historiasta puhutaan, niin voidaan lyödä vetoakin kumpi on enemmän kirjallisuutta lukenut.

Minä en pidä aktivointi-suunnitelmista, mutta vielä vähemmän pidän puolueista, jotka heti oppositioon joutumisen jälkeen näkevät hallituksen toimet vääränä, vaikka hetki sitten niitä on tuettu. :)

Se on sellaista toimintaa, jota äänestäjäkin nauraa.

Loppujen lopuksi nykyistä ja tulevaa työllisyyspolitiikkaa hoitaa ihan muut puolueet kuin persut, ja siitä saamme kaikki olla iloisia.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Saat anteeksi väärinymmärtämisen. Lue enemmän, jotta ymmärrät lakkojen historiaa. Suomessa kukaan ei voi kaataa istuvaa hallitusta, elleivät hallituksessa istuvat kansanedustajineen niin päätä. Sinulle se on ihan ok niin kauan, kunnes kerron mieleisesi esimerkin: mitä jos perussuomalaishenkinen puolue saa 50 % siivun eduskunnasta ja perustaa oman hallituksen. Jos se tekee päätöksiä, joista kansa ei lainkaan pidä, ei heitä potkita pois, elleivät itse niin halua. Mitä jää jäljelle?

Itse näen kommenttisi yksioikoisina: katsot kaikkea persuvihaisten lasien läpi, etkä kykene riittävään objektiivisuuteen. Kykenet vain naljailuun, muttet tuo esiin muuta kuin heikot tietosi ja perusvastaisuudesta vinoutuneet päätelmäsi. Normaalia vihervasemmistolaista oksentamista.

Nytkään et saanut mitään kommentissa oikein. Saati että ymmärtäisit ja haluaisit ymmärtää hallituspolitiikkaa yleensä. Kun sinä tulet keskusteluun, taso laskee.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen

Yleislakko tulisi saattaa voimaan samantien ja sen tulisi kestää niin kauan että hallitus eroaa ja järjestetään uudet eduskuntavaalit. Eihän tällä hallituksella ole kansalaisten mandaattia toimia, koska siellä on useita ministereitä, jotka ovat siellä demokratian vastaisesti.

Kaikkia työttömiä kehottaisin olemaan hakematta yhtäkään työpaikkaa, tällaisen pakon edessä ja annetuilla ehdoilla. Siitä saataisiinkin erinomaisia uutisia ulkomaille asti, kun työttömät kieltäytyisivät hallituksen pakkotoimista, niiden järjettömyyden takia.

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman

Kaipaa yleislakkoa nyt, kun monen huonon vuoden jälkeen talous vihdoinkin kasvaa?

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen

Talouden kasvamisella ei ole mitään tekemistä haluamani yleislakon kanssa. Yleislakko pitäisi tehdä sen takia, että tällä hallituksella ei ole kansalaisten mandaattia toimia ja siksi koska hallituksen toimet kaikista heikoimmassa asemassa olevia kohtaan, ovat todella törkeitä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset