Yhteiskunnasta Muutama sana

Ylen kolumnisti ja katujen logiikka - Rahaa vain Helsinkiin?

Ajatushautomo Demos Helsingin perustaja Roope Mokka julisti suurten kaupunkien ylivertaisuutta. Se on okei, mutta nyt soppa keitti kyllä yli. En elä samassa todellisuudessa. Lukekaa ja ihmetelkää.

 

"Populistinen politiikka on saanut meidät uskomaan, että taloudellista arvoa syntyy kun ihminen tekee töitä. Tämä ei pidä paikkaansa."

 

Mokka viljelee termiä taloudellinen arvo täysin vieraantuneena työstä ja itse termistä. Taloudellinen arvo on kuitenkin rahaa ja jos työstä maksetaan, sillä on arvoa. Suomessakin miljoonat toteavat jokaisena tilipäivänä tämän todeksi. Kuulemma taloudellista arvoa syntyy vain, jos töitä tehdään paremmin kuin eilen. Niin ei tokikaan ole, vaikka parempi tekeminen toki tuo enemmän arvoa.

 

"Tämä ei toki tarkoita, että maaseudulla asuisi laiskaa tai vähemmän kekseliästä porukkaa. Päinvastoin. Yksin pitää olla kekseliäs selvitäkseen, koska ei voi matkia ja kopioida. Ongelmana on, että kekseliäinkään eristyksissä syntynyt idea ei leviä."

 

Ei maaseudun tehtaassa olla sen enempää yksin kuin kaupungissakaan. Maaseudulla ei muutoinkaan olla yksin, vaikka Roope Mokka niin tuntuu kuvittelevan. Olen ollut tehtaissa maaseutupitäjässä, pääkaupunkiseudulla ja erikokoisilla paikkakunnilla niiden välillä, eikä eroja ole.

 

"Taloustieteen termein, talouskasvu syntyy inhimillisen pääoman kasautumisesta, ei työnteosta."

 

Suosittelen työntekoa niin oppii mitä se on. Avataan taas mistä Mokka puhuu: inhimillinen pääoma on hienon kuuloinen termi ja tarkoittaa taitoa ja tietoa. Jännä juttu on se, että päinvastoin kuin Mokka esittää, työnteko kerryttää taitoa ja tietoa. Työ tekijäänsä opettaa. Tiedämme myös sen, että työtä myymällä tehdään kauppoja ja ne kasvattavat taloutta. On totta, että valmiissa maassa kasvua tulee enemmän vain uuden teknologian tai konseptin vallatessa alaa. Työnteko tuottaa silti.

 

Seuraavaksi Roope Mokka herkistyy mielestäni jo uskonnolliselle tasolle:

"Kaupunkien ihme perustuu tälle ruumiillisen läheisyyden tuoman hallitsemattoman yhteystyön ainutlaatuisuudelle.

Kaupungissa olemme kaikki kadulla yhdessä, näemme kadulle ikkunoistamme ja jaamme kadun kaikenlaisten eritaustaisten ihmisten kanssa. Olemme siis jatkuvassa neuvottelussa siitä, mikä on normaalia, mahdollista ja oikein. Katu ei tunne lopullista totuutta. Kadun ainoa totuus on vuorovaikutus."

 

En tiedä, onko katu tässä vertauskuva, jonne katsellaan ikkunasta. Kadulla ei kuitenkaan kysellä vastaantulijoilta apua oman firman ongelmiin. Me kaikki tiedämme sen. Katujen vuorovaikutus on väistelyä ja katseita. Niillä tempuilla ei raketteja keksitä. Apua ja ideoita saadaan tosielämässä asiakkailta ja toimittajilta, jollei työpaikan sisältä. Suurin osa kehitysideoista tulee heiltä ja ihan yksinkertaisista syistä: asiakkaat tietävät mitä haluavat ja toimittajat tietävät asiakkaiden vaateista syntyvät ongelmasi, jos niistä kerrot. Yhteydenpito tapahtuu etenkin puhelimen ja meilin välityksellä. Uusia yhteyksiä ja menetelmiä löydetään myös netistä, joka on täynnä mainosvideoita, teknologioiden esittelyä ja tutkimuksia. Jos kasvokkain halutaan, käytetään autoa. Mokka on kuitenkin aivan toista mieltä:

"Tietokoneiden ja tietoverkkojen aika on vain kiihdyttänyt tätä [katujen vuorovaikutuksen] logiikkaa. Visiot mökin rannasta tehdyistä tietotöistä ovat yhä utopistisempia."

Itse tein lopputyötäni mökkirannassa männyn varjossa. Se oli paras paikka.

 

Sitten asiavirhe: "Suomi on kaupungistumisessa paljon muuta Eurooppaa jäljessä.
Esimerkiksi ruotsalaiset asuvat suurten kaupunkien ympärillä sekä niitä yhdistävien nopeiden raideyhteyksien varrella."

 

Suomi ei ole jäljessä. Suomi on edellä. Suomalaiset asuvat suurissa kaupungeissa. Ei muuta kuin Wikipediaan ynnäämään, että niin on. Roope haluaisi, sinänsä viisaasti, nopeat yhteydet Turusta ja Tampereelta Helsinkiin, jotta me olisimme kansainvälisesti edes "kolmosdivarissa". Jos näin on, niin pääsimme maailman parhaaksi maaksi nelosdivarissa, ei huono saavutus.

 

Mokan mielestä vain Helsinkiin kannattaa sijoittaa verorahoja, jos tuottoa haluaa:

"Ei raha pienemmillä paikkakunnillakaan aina hukkaan mene, mutta ei se kasvakaan, sillä niissä tehdyt keksinnöt eivät leviä maailmalle."

Puistelen päätäni, kun tätä kirjoitan. Turusta ei pääse maailmalle? Saati Ponssen Vieremältä? Roopelle suosittelen seikkailuretkeä kehäkolmosen tuntemattomalle puolelle. Sieltäkin pääsee maailmalle ihan tietä ja nettiä pitkin. Hevospolkujen aika ohitettiin viime vuosisadalla. Eikö mikään sen jälkeen keksitty tiedon, ihmisten ja tavaran siirtoa auttava keksintö auta maailmalle ja sieltä tänne?

 

Kaupungit ja kehitys? Suuret kaupungit kehittyvät hyvin, jos niillä on monipuolisia yliopistoja. Asioita täytyy tutkia kokoajan yhä tarkemmin ja sitä enemmän yliopistotutkimukselle on töitä. Ne luovat tietoa ja sitä kautta patentteja. Pääkaupunkiseudulla käytetään eniten aikaa työmatkoihin ja niitä tulee nopeuttaa ympäri maan. Etenkin ("liian pieni") Turku tarvitsee parempia teitä "positiivisen rakennemuutoksensa" hyödyntämiseen mutta henkeä ei niitä odotellessa kannata pidätellä. Nopea ja halpa liikkuminen sekä jokaiseen maakuntaan levinnyt riittävän kokoinen yliopistoverkosto tekee seuduista kykeneviä pärjäämään.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän Lauri-PekkaAlanko kuva
Lauri-Pekka Alanko

Sitra ja Demos ovat elitistisen kaupukilaisuuden edunvalvontajärjestöja, ja niihin kannatta suhtautua siinä asian valossa. He käyttävät hyvin mielellään kaikkien rahat ja enemmänkin.
Vaikkapa naapurissa Ruotsissa toimivaa kaupunkilaisuutta ja maalaisuutta yhdistetään ilman tällaista yksisilmäistä cityfanatismia.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Suomen perustuslaki on vanhentunut. Nykyoloja vastaava muotoilu on:

"Valta Suomessa kuuluu Demos Helsingille."

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Eli mitä tiheämmin asuttua, sen paremmin menee. Maiden joissa on tiheä asutus pitäisikin maksaa Suomelle kehitysapua eikä päinvastoin.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Kiinnosti katsoa, että mikä mies on tämä Roope Mokka. Ansioluettelo puhukoon puolestaan.

Hän on erikoistunut globaalien megatrendien ja ihmisen kokemuksen yhdistämiseen. Roope uskoo, että kaikilla aikamme instituutioilla on samat kaksi ongelmaa: ihmiset ja tulevaisuus. Roopella on yli 15 vuoden kansainvälinen kokemus hallitusten, yritysten ja kansalaisjärjestöjen neuvonantajana. Hän on kirjoittanut useita ennakointiraportteja. Mokka on esiintyy puhujana säännöllisesti tapahtumissa. Hän on opiskellut yhteiskuntatieteitä Leicesterin ja Bristolin yliopistoissa. Mokka on kirjoittanut tulevaisuudesta laajasti myös tietokirjoja sekä valtionhallinnon raportteja, skenaariotutkimuksia ja pamfletteja. Roope Mokan kaupunkisuunnittelutyössä on korostunut kaupunkisuunnittelun demokratisointi. Mokka on toiminut myös kaupunki- ja ympäristöaktivistina, liikkeenjohdon konsulttina, teknologia ja markkina-analyytikkona, dj:nä ja klubipromoottorina sekä kustantajana ja toimittajana.

Koulutukseltaan Mokka on BSc in Communications and Society ja MA in Drama, Film and Television.

Maallikko sanoisi, että näyttää olevan retoriikkaan ja draamaan erikoistunut kaikkien alojen asiantuntija, jonka ansioluettelo on pitkä, mutta ei tunnu sisältävän mitään käytännöllisiä aikaansaannoksia.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Roope Mokan kaupunkisuunnittelutyössä on korostunut kaupunkisuunnittelun demokratisointi."

Tampereella olen seurannut tätä kaupunkikehityksen demokratiaa jossa kaupunkilaisten mielipiteelle ei anneta mitään arvoa ja lähinnä grynderit ovat kaupunkisuunnittelun keskiössä.

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen

Helsinki - pikkuinen junttikylä maailman laidalla.

ylen kolumni vain vahvistaa totuuden.

Käyttäjän ToukoKivi1 kuva
Touko Kivi

Osmo Soininvaaralla oli mielenkiintoisia väitteitä kirjassan "Kaupunkien voitto" asiaan liittyen.

Minä oletan että Mokka referoi pitkälti Soininvaaran kirjaa.

Ilmaiskirja, linkki tässä: http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2015/10/EVA-P...

Suosittelen erityisesti kappaletta 4, sivulta 33 alkaen.

YLE:n jutusta: "Mokka työskentelee ajatushautomo Demos Helsingissä ja on toinen sen perustajista."
Älkää nyt vaan sanoko, että tuonkin palkka tulee veronmaksajien rahoista.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Luin tässä sivulle 35 saakka. Miltei joka sivulla on virheitä. Kaupunkikultista tässä näkyy olevan kyse.

Sivulla 35 näytetään sotkettavan lukuja koulutuksen osalta.

Käyttäjän jussiosmola kuva
Matti Jussi Korhonen

Älkääpäs nyt mollakko Mokkaa. Hän on selkeä nuoren älymystön edustaja – sen näkee jo siitä kuinka kaulaliina on kietaistu (((( (Kuva YLEn blogissa).

Hyvä, että ko. kolumni nostettiin keskusteltavaksi, suorastaan halajan kuulla mielipiteitä viisaammilta. Kuulin se sattumalta YLE Puheessa ja olin ihmeissäni: Kolumnissa liikuttiin todella sfääreissä, johon minulla ei juurikaan ole lisäarvoa annettavana. Ihmettelin vain. Kansanmies Kuopion takamaita saattaisi hyvinkin olla jotain mieltä.

Sanottakoon; luettuna teksti ei ole omimmillaan. Radiossa Roope Mokka kertoi tuon kaiken niin sujuvasti, niin varmasti, niin itseensä ja asiaansa uskoen, niin syvällä innostuksella, etten sanoisi paatoksella, ettei siihen kenelläkään toisella, tuskin edes asiantuntijalla, olisi ollut mitään sanomista – saati korjattavaa. Voisiko olla, että olikin jonkinlainen keskusteluun haastava provo??

Lukiessani tekstin huomasin yhden ”virheen”. Mokka kirjoittaa: ”Biologisesti nykyaikainen ihminen on ollut olemassa samanlaisena eliönä noin 200 000 vuotta, mutta teknologioita olemme kehittäneet vasta noin 90 000 vuotta. Siihen asti meillä ei ollut kivikirvestä kummoisempaa työkalua.”

Pitäisi varmaan olla näin. ”... Biologisesti nykyaikainen ihminen on ollut olemassa samanlaisena (eliönä) "ääliönä" noin 200 000 vuotta...”

p.s. Eipä aiheesta keskustelu päässyt laajenemaan, koska uusi tärkeämpi blogi kirjoittajalta siirsi tämän taaemmaksi, pois framilta.

Käyttäjän ArtoNurmi kuva
Arto Nurmi

"Mokan mielestä vain Helsinkiin kannattaa sijoittaa verorahoja, jos tuottoa haluaa:"

Pk-seudulle virtaa esimerkiksi asumistuista neljäsosa, n. 500 miljoonaa vuosittain. Suurin piirtein koko Ruotsin asumistukimenot siis. Sinne tehdään myös kaikki isot valtion tukemat investoinnit. Lisäksi mm. Yliopisto- ja korkeakoulutoimintaa, valtion virastot ja monet sen ympärillä olevat tahot, on keskitetty ja ne tuovat työtä, rahaa ja bkt:tä. Siellä sijaitsevat monet myös muualla maassa tuotantonsa tekevien yhtiöiden pääkonttorit.

Tulevaisuudessa etätyö on huomattavan paljon helpompaa mitä nyt. Ruoka ja metsätuotanto, kaivokset ja monet teollisuuslaitokset (esim. autotehdas) yms sijaitsevat pääosin jatkossa myös muualla kuin pk-seudulla.

Ehkä juuri siksi nyt on niin kova hätä propagandalle? Maailmalla alati kasvava väestö valuu jättikaupunkeihin siksi että muualla ei ole oikein mitään elämisen mahdollisuuksia. Täällä sen sijaan on lukuisia paikkoja joissa niin haluttaessa on riittävät ja suorastaan hyvät olosuhteet, ja parempikin elinympäristö kuin yhdessä etelä-Suomen pisteessä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset