Kauppalehti, työvoimapula ja maahanmuutto
Se tapahtui taas. Yksi Kauppalehden virkaa tekevä kapitalisti julisti aatetta: "pidemmällä aikavälillä [työvoimapula] ei ratkea ilman työperäisen maahanmuuton huomattavaa lisäämistä".
Moni asia meni pieleen.
1. Numeroja vailla on, mikä on tulevaisuuden nettotilanne. Eli paljonko työvoima vähenee ja paljonko työ vähenee. Joitain karkeita arveluja työn merkittävästä vähenemisestä on esitetty digitalisaation ja robotisaation takia mutta tosiasiassa emme tiedä. Joka tapauksessa Kauppalehden Janne Pöysti ohitti julistuksessaan työn vähenemisen vaikutuksen työvoiman tarpeeseen. Se on pelottava esimerkki ajattelusta, mikä wannabekapitalistien piirissä vallitsee. Pinnallisuus riittää monelle, jos toistaa oikeita saarnoja.
2. On myös huomattava, että työvoimapulaa on aina ollut. Se ei siis itsessään riitä perusteluksi. Ei varsinkaan, kun pulaan vaikuttaa monia tekijöitä.
3. Toimittajan kokoomus-EK-lainen ratkaisu on jo kokeiltu: Ruotsissa tarveharkinnan poisto ei poistanut työvoimapulaa vaan lisäsi halpaa työvoimaa siellä, missä sitä jo oli. Se on varmasti tiedossa niin EK:ssa, Kokoomuksessa kuin Kauppalehdessäkin.
4. Toimittaja myöskin tietää, ettei meillä pääasiassa edes ole tarveharkintaa siellä missä tarve on suuri.
5. Katso laatikkoon, älä vaihda sitä. Pöystin perustelu tarveharkinnan poistolle kertoo paljon: "Jopa puolen vuoden epävarmat lupaprosessit ovat aivan liian jäykkiä työvoimaa heti tarvitseville yrityksille."
Aivan vasta kirjoitin tästä. Joillekuille maailma on yksinkertainen: jos jokin ei toimi, vaihdetaan se toiseen. "Jos autossa on vika, vaihda se uuteen" tai "jos tarveharkinnan lupaprosessi on hidas, lopeta koko prosessi". Näinhän maailmaa ei johdeta. Viisas katsoo ensin olemassa olevaa ja koettaa korjata sitä, eikä heti vaihda uuteen. Lupaprosessin saa takuuvarmasti nopeaksi, mitä se osaa jo nytkin tapauksesta riippuen olla.
6. Jutussaan Kauppalehden uutispäällikkö antaa ainakin allekirjoittaneelle lopuksi vaikutelman, että työvoimapulan ratkaisu on työikäisissä pakolaisissa. Hän ei voi olla tietämättä, etteivät he saa töitä. Silti hän näyttää pitävän heitä ratkaisuna. Hänen täytyy tietää, että yritysten rasismi ei ole keskeinen syy heikkoon työllistymiseen. Tärkeitä syitä ovat puutteet kielitaidossa ja monissa peruskoulutaidoissa. Koska palkkaaminen on iso päätös, se tehdään usein varovaisesti. Niinpä jo valmiiksi heikot valmiudet suurtyöttömyyden vaivaamassa maassa pitävät osan maahanmuuttajista sivussa.
7. Koska olemme insinöörialoilla halpatyövoiman maa sekä lisäksi kylmä, tänne ei maailman lämpimistä maista huippuosaajat tungeksi koskaan. Unohtakaa se. Historia on osoittanut keitä tänne lähinnä tulee: venäläisiä ja virolaisia perusduuneihin. Toki, jos Suomi päättää alkaa panostaa kehittämiseen, voisimme menestyä turvallisena startup-ystävällisenä versiona Piilaaksosta.
8. Toivoisi työvoimapulalla varoittelijoiden hakevan uskottavuutta katsomalla historiaan. Laajalla työvoimapulalla on näet varoiteltu vuosikymmeniä, eikä se oikeastaan ole koskaan tullut. Varoittelijoille on jo käynyt, kuten satujen varoittelijalle susista.
Osasyy on poliittisissa virheissä, joita Suomessa tuotetaan tuon tuosta. Mennyt ei ole tae tulevasta, mutta hyvä ennustaja. Olettakaamme siis, että jatkossakin yritysten edellytyksiä tuhotaan politiikan keinoin.
9. Osa työvoimapulasta on itseaiheutettua, kun on laiminlyöty työttömyysjärjestelmien kehittäminen, mikä itsessään on ison haloon aihe.
Tarveharkinnan poisto ei siis tuki Helsinki-Vantaan tuloterminaalia huippukoodareilla vaan enintään Vaalimaan raja-aseman halvoilla siivoojilla. Heidän perässään nousee kyllä aurinko Suomen taivaalle mutta ei sillä talouden haasteita ratkota. Heitä varten on toki moottoritie rajalta, joten venäläisen halvan työntekijän on helpompi tulla työn luo kuin monen suomalaisen. Kehittämisestä säästetään, mutta kun EU sanoo, että tehkää moottoritie korpeen, Suomi tekee. Kun pitäisi rakentaa toimivat palvelut suurelle määrälle työttömiä, ei tehdä. Arvopohja, vai miten se meni?
Kun suomalaiset nuoret on nyt perin juurin hermostutettu tempoilevalla työllisyys- ja koulutuspolitiikalla ja he muuttavat ulkomaille, niin tokihan me tässä tilanteessa tarvitaan sitä helpotettua työperäistä maahanmuuttoa Suomeen.
Suomella on nyt erikoiset ”vaihtoviikot” menossa: vaihdetaan omat nuoremme ulkolaisiin nuoriin! Karmivaa.
Ks. alla:
http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255542-op…
Ilmoita asiaton viesti
Ja maailmantalous, jota Suomi seuraa pienellä viipeellä, on vuoristorata. Nyt huudetaan tyovoimaa töihin Burundia myöten, mutta jo parin vuoden päästä heitetään ihmisiä pihalle, kun ei ole työtä. Taloustieteilijöiden pitäisi joskus tehdä innovaatioitakin, eikä vain keksiä selityksiä tapahtuneille. Talousvuoristoradan tasoittaminen voisi olla super-talousnoopelin arvoinen keksintö. Ja mielummin sellainen hitaan tasaisesti laskeva, jotta yksi maapallo riittäisi mahdollisimman pitkälle.
Ilmoita asiaton viesti
Nykyisin säännöksin tuntuu olevan vaikea päästä eroon tänne tulevista/hakeutuneista, vaikka työt loppuisivat (tai ei olisi koskaan alkaneetkaan) ja elämä olisi sosiaalisen avun varassa.
Sosiaaliturvan taso suhteessa pienimpiin palkkoihin yhdistettynä byrokratiaan ei kannusta suomalaisia töihin. Ulkomaisen pienipalkkaisen työvoiman tilanne muuttuu samaksi, kun sosiaaliturva tulee heidän saatavilleen. Tälle perusongelmalle olisi ensin tehtävä jotakin ennen kuin rajat avataan. Muuten ongelma vain pahenee.
Ilmoita asiaton viesti
Ja jos jotakin positiivista näistä ”nuorten vaihtoviikoista” hakisi, olisiko se sitä, että ulkolaiset nuoret nostaisivat Suomen syntyvyyden toivotulle tasolle…
Ilmoita asiaton viesti
Ei nuoret ole ainoat kärsijät vaan kaikki muutkin. Koko läntinen Eurooppa on humanitäärisen hulluuden kourissa. Suomessakin valtava määrä kaikista suomalaisten maksamista julkisista menoista menee eri reittejä muualta tulevien asuttamiseen, elättämiseen, kotouttamiseen, oman kulttuurin ja uskonnon tukemiseen (oli kuinka haitallinen tahansa) jne. Opiskellakin on suomalaisten hölmöjen piikkiin saanut ainakin aiemmin ilmaiseksi. Maksamme huonosti sopeutuvien määrän lisäämisestä yhdistämällä perheitä ja avustavalla lakimiehiä, jotka taistelevat sen puolesta että meidän eläteiksi jää mahdollisimman moni.
Kaikki tämä esitetään suomalaisille suunnilleen ainoana vaihtoehtona ja luonnonlakina. Mutta kas kummaa esimerkiksi Virossa ei näitä ongelmia juurikaan ole.
Ilmoita asiaton viesti
”ulkolaiset nuoret nostaisivat Suomen syntyvyyden toivotulle tasolle…”
Lisää myös rakentamista kun uusia moskeijoita syntyy eri puolille Suomea.
Ilmoita asiaton viesti
Tuli tässä mieleen eräs artikkeli Aviisissa:
http://www.aviisi.fi/2018/04/auli-leinio-tiennyt-e…
Suomi rikkoo nyt raskaasti YK:n vammaisten sopimusta, joka ratifioitiin lopulta 2016 kesällä ja heti mentiin takapakkia kaikissa asioissa ja YK:n artikloissa korostettiin, että palveluita ja saatavuutta ei saa heikentää.
Esimerkiksi on tämä:
”Pari vuotta sitten Leiniö oli kuitenkin hyvin huolissaan siitä, miten työnteko onnistuu.
Ongelmat alkoivat sen jälkeen, kun kaupunki kilpailutti Leiniön käyttämien henkilökohtaisten avustajien yrityksen. Halvempi voitti, ja avustajat vaihtuivat. Välillä he myöhästelivät, ja kerran avustaja meni Leiniön kotiin, vaikka piti tulla auttamaan toimistolle. Sen jälkeen selvisi, ettei avustaja osaa lukea suomea, vaikka hänen tehtävänsä oli auttaa Leiniötä lomakkeiden lukemisessa.”
Tuosta tapauksesta ja monissa muissakin tuli ilmi, että työnantaja ei ollut tyytyväinen valtion ja kunnan tekemisiin, kun vaikeuttavat työntekoa merkittävästi. Tästä seuraa se tilanne, että jatkossa vammaisten työllistämiset ei kiinnosta ketään.
Toinen:
”Palveluiden kilpailutus nähtiin uhkana oikeuksien toteutumiselle.
Kesään mennessä Suomen on annettava YK:lle ensimmäinen raportti todistuksena siitä, miten vammaisten oikeudet toteutuvat.
“Mikään ei ole muuttunut, ei yhtään mikään”, Kehitysvammaisten palvelusäätiön toimitusjohtaja Markku Virkamäki sanoo.”
Kun Suomi toimittaa raporttinsa, niin samalla YK odottaa myös vammaisten liittojen toimittavan omat raporttinsa nähtäväksi. Joten Suomi ei kykene salaamaan näitä ilmi tulleita rikkomuksia.
Tänä aamuna katsoin viittomakielisten uutisia, että esteettömyyssuunnitelmat on hallituksen toimesta peruttu ja useita sellaisia, mitkä takuuvarmasti tuo YK:ltä kovat tuomiot.
Eräs kiintoisa kohta kiinnitti huomiota:
”…”Se ei ollut mikään uusi asia minulle. Hyvin paljon näkee edelleen sitä, että työkyvyttömyyseläke annetaan vammaiselle ainoaksi vaihtoehdoksi. Ei nähdä, että ympäristöä voisi muuttaa, jotta vammainen ihminen voisi tehdä työtä”, Invalidiliiton koulutus- ja työllisyysasiantuntija Anne Mäki sanoo.
Suomessa ei ole eriteltyjä tilastoja vammaisten työllistymisestä. Eurostatin tilastojen mukaan Suomessa 35 prosenttia vammaisista työikäisistä on työvoiman ulkopuolella, eli noin 63 0000 ihmistä.”
Ensin pitää maamme työttömiä hoitaa ja hoitaminen ei rangaistuksilla hoideta eikä halpuuden perään kilpailutus kannata.
Ilmoita asiaton viesti
”Toivoisi työvoimapulalla varoittelijoiden hakevan uskottavuutta katsomalla historiaan. Laajalla työvoimapulalla on näet varoiteltu vuosikymmeniä, eikä se oikeastaan ole koskaan tullut. Varoittelijoille on jo käynyt, kuten satujen varoittelijalle susista.”
Tuotanto hakeutuu sinne missä on työvoimaa tarjolla.
Työvoima hakeutuu sinne missä työtä on tarjolla.
Jos Suomessa ei ole työvoimaa, eivät tänne yrityksetkään hakeudu, ei ole työtä tarjolla, eikä valtiolle verotuloja tarjolla. Valtiovarainministeriö joutuu jakamaan ei-oota kansalaisten lukuisiin tarpeisiin.
Jos Suomessa olisi työvoimaa, jos sallittaisiin työvoiman vapaa maahantulo, yrityksetkin olisivat halukkaita investoimaan Suomeen. Yritykset toisivat mukanaan osaavan henkilökunnan muualta ja sängyn pohjalla makaamaan tottuneelle suomalaiselle työttömällekin aukenisi mahdollisuus päästä mukaan aputöihin.
—————
Jos on voimassa työvoiman tuonnin täyskielto, se mitä persut ajaa, se tarkoittaa samaa kuin talouden alasajo.
Suomeen ei kannata investoida,
Suomessa ei kannata yrittää,
Suomesta kannattaa yrittäjän siirtyä muualle yrittämään.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo on totta. Mitä enemmän työvoimaa sitä enemmän töitä. Se ei johdu pelkästään siitä, että yritykset investoivat työvoiman saatavuuden vuoksi, vaan ennen kaikkea siitä, että työn tarve kasvaa, kun on enemmän kuluttajia. Verrataanpa vaikkapa Saksan työpaikkojen määrää Suomen työpaikkojen määrään. Ylivertaisesti suurin selittävä tekijä eroon on väestön määrä.
Suomen väestön ikääntyessä ennen kaikkea hoitohenkilöstöstä tulee vääjäämättä pula. Toki sitäkin voi robotisoida, mutta laatu ei ole hoidon saajan kannalta yhdenvertainen oikean ihmisen antamaan hoitoon.
Ilmoita asiaton viesti
Kangasoja ajaa Suomen väkimäärän vähentämistä. Missään maassa ei väkimäärän vähentäminen ole johtanut talouden nousuun, mutta päinvastaisia esimerkkejä on paljon.
Ilmoita asiaton viesti
Väkeä on reilusti lisätty mm. Irakissa, Afganistanissa, Nigeriassa jne. Eipä näissä runsaan lisäämisen maissa ole mennyt yhtään paremmin – vai? Hallittu väestön väheneminen lienee parempi vaihtoehto nykyisille asukkaille kuin holtiton lisäys tai valikoimaton maahanmuutto.
Ilmoita asiaton viesti
Kehittyvistä maista tietenkin löytyy esimerkkejä monenlaiseen. Itse en ottaisi Suomen malliksi esim. Nigeriaa, vaikka tietenkin jonkinlaisia samankaltaisuuksia Suomeen löytyy sieltäkin. Yhden tekijän selittävään malliin et kai itsekään usko?
Tarkoitin kommentissani lähinnä länsimaisen demokratian mallin mukaisia maita ja esimerkkeinä pitäisin Iso-Britanniaa, Saksaa, Ruotsia, Ranskaa ja erityisesti USA:ta.
Asiaa on tutkittu paljon, ja omaan näkemykseeni osuu ehkä parhaiten Thomas Sowellin ja Julian Simonin teoriat siitä miten väkimäärä vaikuttaa elintasoon.
Julian Simonin havaintohan oli että jos maat (kaikki maat, mukaanlukien nuo mainitsemasi) laitetaan ihmistiheyden mukaiseen järjestykseen, ei elintaso (köyhyys ja nälkäkuolemat mittareina) korreloi merkittävästi. Sen sijaan kun maat laitetaan korruptioasteen mukaiseen järjestykseen, korreloi elintaso tämän kanssa selvästi.
Siis maissa joissa on pitkään ollut paljon korruptiota, kuten Nigeriassa, ei väkimäärän lisäys samalla lailla lisää elintasoa kuin vaikka USA:ssa. Nigeriassahan ei ole puutetta myöskään luonnonvaroista!
Simonin kirjassa The Ultimate Resource on paljon mielenkiintoista tietoa asian ympäriltä. Simonin mukaan väestömäärän lisääntyminen johtaa aina suurempaan erikoistumisen asteeseen ja lisääntyvään innovatiivisuuteen ja tätä myötä parempaan elintasoon.
Ilmoita asiaton viesti
Oma käsityskykyni vain ei osaa yhdistää alati lisääntyvää väkimäärää ja pelkästään laadukkaampaa elämää sen verran metsäläinen ilmeisesti olen.
Pitkään pääkaupunkiseudulla asuneena olen todennut, ettei täälläkään väkimäärän lisäys ole sujunut ongelmitta. Matka-ajat tahtovat pidentyä ja mukavien asuinpaikkojen hinnat kilpailun kiristyessä kallistuvat. Jos tänne vielä muuttaa satojatuhansia lisää, niin vaikeata on nähdä siitä pelkästään myönteistä syntyvän. Lämmittää pitäisi vielä suurempi määrä koteja, kouluja ym. Kestävää kehitystä? Onkohan Simonin teeseissä ollenkaan arvotettu esimerkiksi elämisen väljyyttä myönteisenä elintasona? Minulle se suuressa määrin on sitä.
Ilmoita asiaton viesti
Helsingissä oli vuonna 1840 vain 20 000 asukasta. Silloinkin epäiltiin kovasti miten väkimäärän kasvu vaikuttaisi ihmisten elämään ja kuinka paljon rikollisuus mahtaisi lisääntyä. Siveettömyys oli erityisesti tiettyjen piirien huolena ja muualta tulevien epäiltiin olevan paljon helsinkiläisiä moraalittomimpia.
Chicagossa oli vuonna 1840 alle 4 500 asukasta ja suunnilleen samantapaisia pelkoja siinäkin rantakaupungissa tunnettiin tuohon aikaan. Nyt väkeä on kolmen miljoonan paikkeilla ja sen kulttuuri- ja talouselämä ovat monen mielestä maailman parhaita.
Elämisen väljyys on joillekin suuri arvo, joillekin taas ei. Omasta mielestäni kaukana muista eläminen ei ole tavoittelemisen arvoista ja tulee usein kalliiksi kun palvelut ja työpaikat ovat kaukana. Mutta kukin tavallaan.
Ilmoita asiaton viesti
”Omasta mielestäni kaukana muista eläminen ei ole tavoittelemisen arvoista”
Argumentointivirhe. Kärjistät liikaa. Jos toinen ei halua asua Helsingissä, se ei tarkoita välttämättä, että haluaisi asua yksinäisessä torpassa keskellä metsää vaan esim. omakotitalossa.
Helsingissä on omat selvät hyvät puolensa, mutta pitkät etäisyydet ja hidas matkustaminen sekä ruuhkaisuus/jonot ja palveluiden puuttuminen ahtauden ja ruuhkaisuuden takia ovat ikäviä sekä selvästi rajoittavia puolia.
Ilmoita asiaton viesti
”väestömäärän lisääntyminen johtaa aina suurempaan erikoistumisen asteeseen ja lisääntyvään innovatiivisuuteen ja tätä myötä parempaan elintasoon”
Erikoistumisen aste ja innovatiivisuus edellyttänevät tiettyjä perusselviytymisen taitoja nyky-yhteiskunnassa. Kyllä edellinen lause vaatii nyt vähän perusteluja. Monia asioita halutaan esittää tilastojen valossa, vaikka syihin perehtyneisyys puuttuu. Haluaisinkin nyt että kirjan lukenut kertoo hieman enemmänkin täsätä löydöksestä.
Ilmoita asiaton viesti
Mikäli BKT:n kasvua pidetään talouden kasvun mittarina, niin toki väestön kasvu aina kasvattaa taloutta. Ainahan uusi väestö tarvitsee erinäisiä palveluja, joka näkyy BKT:ssä. Todelliset talouden kasvun mittarit ovat valtion velan kehitys, sekä BKT suhteutettuna väestöön.
Mutta kun puhutaan kestävästä kehitystä, maahanmuuton lisääminen on kaikkea muuta. Maahanmuuton tuomaa nostetta talouteen voidaan pitää yllä ainoastaan lisäämällä maahanmuuttoa entisestään. Ja ennen pitkää kun sen tuomat sosiaaliset ongelmat kasvavat riittävän suuriksi, koko korttitalo romahtaa.
Jätän vielä ajatuksen pohdittavaksi. Mikäli meillä ei ole talousjärjestelmää joka kestää väestön kaventumisen, mitä tapahtuu globaalisti jos ja kun maapallon väkiluku saadaan laskemaan?
Ilmoita asiaton viesti
”Kangasoja ajaa Suomen väkimäärän vähentämistä.”
Jukka Salakari, pidä häiriytyneet salaliittoteoriasi pääsi sisällä. Älä tule tänne argumentointivirheitäsi oksentamaan.
Ilmoita asiaton viesti
”Jos Suomessa olisi työvoimaa, jos sallittaisiin työvoiman vapaa maahantulo, yrityksetkin olisivat halukkaita investoimaan Suomeen.”
Paljonko työvoimaa pitää olla, että sitä on?
Työtä odottelee viidesosa työvoimasta.
Tosiasiassa puhut ekonomistien teorioista. Käytäntö kuitenkin voittaa teorian. Paikalliset erityisyydet voivat ratkaista sen, ettei teoria toimikaan.
Lue kirjoitukseni uudelleen. Siellä on monta kohtaa, jotka vastaavat osaltaan kommentiisi.
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa on työvoimapulaa lähinnä vain matalapalkkatöissä.
Meillä on valtava määrä hyvin koulutettuja, joille ei löydy kunnon töitä, koska niitä ei ole. Valintaprosessit sulkevat pois myös sellaiset, joilla ei ole tarkalleen tehtävään suunnattua koulutusta.
80% työtehtävistä on sellaisia, että niihin oppii hetkessä normaaliälyinen ilman erityistä ammattikoulutusta. Ihminen oppii työssään nopeasti kaupalliset taidot, teknisen osaamisen, johtamistaidot, hallinnolliset asiat ja tarpeellisen työhön liittyvän juridiikan tai myynti- ja neuvottelutaidot.
Olin työvuosina useissa eri tehtävissä yrityksissä, julkishallinnossa sekä yrittäjänä. Mihinkään tehtävistä en ollut saanut mitään tehtävään suunnattua koulutusta. Silti selvisin lähes kaikista töistä vähintään keskitasolla, vaikka tehtävät olivat vaativia.
Koulussa opitusta ainut merkittävä työssä hyödyllinen osaaminen oli hyvä kielitaito ja sukkela päässälaskutaito.
Koulutuksen merkitys on siis pääosassa töitä täysin ylikorostettu.
Ilmoita asiaton viesti
Suomi pitäneekin jättää vain ylemmän rodun edustajille, juhahämäläisille ja mikkokangasojille, jotka pystyvät mihin vain. Eläkeläiset, lapset, ulkomaalaiset, naiset ja muut älkööt vaivautuko.
Ilmoita asiaton viesti
En itse provosoidu Juhahämäläiskommenteista. Hyvin monilla aloilla työ tekijäänsä opettaa ja jokaisessa uudessa pestissä on asioita joihin täytyy perehtyä itselle uutena asiana. Tiedonhakutaidot ja kyky soveltaa oppimaansa ovat tärkein osaamisen ulottuvuus silloin kun muodollinen pätevyys ja työtehtävä eivät heti kohtaa.
Suurin osa tarjolla olevasta työstä on toki sellaista, joissa työhönopastus ja halu tehdä työtä riittävät.
Itse koen että opintoihin ja tiedonhaluun kannustaminen on tätä päivää. Opiskelu ei mene koskaan hukkaan, paitsi silloin kun sen ulkoistaa muille. Tutkinnoissa lienee tärkeintä oppia juuri niitä tiedonhakutaitoja ja oppia kyseenalaistamaan keskustelussa olevia asioita tiedon pohjalta. Oppia tunnistamaan pseudotiede validista tutkimuksesta.
Ilmoita asiaton viesti
Näinhän se aika useasti menee. Tietysti on poikkeuksia, mutta aika monessa paikassa, joudut opettelemaan työpaikalla tehtävät, vaikka olisit käynyt kouluja. Ja koulussa opitut jutut menevät aikalailla hukkaan.
Ja mitä itse kritisoin paljon on se että koulussa opetetaan PALJON TURHAA, ja HYÖDYNTÖNTÄ.. JA PALJON MENEE AIKAA koulussa ODOTTELUUN Ja tehtävien ”palauttamiseen”.
Esimerkki sähköpuolelta.
1 opettaja joka käy erikseen kiertämässä 15 eri ryhmää joissa on 2 oppilasta per ryhmä.. Todellisuudessa ei keretty kuin 1 tai 2 asiaa käydä läpi per tunti..
Miettikää miten paljon tuohon menee aikaa!! Samaten on monessa muussa jutussa.
Itse vihaan kouluja juuri sen takia, koska siellä se aika oikeasti menee suurimmaksi osaksi hukkaan!
Muistan aina kun olin 1 tarkistava oleva.. siis opettaja kävi minun homman tarkistamassa eka. Pari minuuttia meni.. Sitten hän käy 14 muun luona 14x2min 28 minuuttia.. 28minuttia ODOTIN! Sitten pikku lisäys ja tunti päättyi.. Tehtävän tekoon siis meni joku 5 minuuttia.
Ilmoita asiaton viesti