Yhteiskunnasta Muutama sana

Analyysi: kaupungistuminen kiihtyy vs. tilastot

  • Kuva 1: kaupunkiväestön kasvu Suomessa.
    Kuva 1: kaupunkiväestön kasvu Suomessa.
  • Kuva 2: kaupunkiväestön osuus Suomessa.
    Kuva 2: kaupunkiväestön osuus Suomessa.
  • Kuva 3: muutto maakunnista Uudellemaalle taustan mukaan.
    Kuva 3: muutto maakunnista Uudellemaalle taustan mukaan.
  • Kuva 4: Helsingin seutukunnan väestö.
    Kuva 4: Helsingin seutukunnan väestö.

Julkisuudessa on jälleen useaan kertaan uutisoitu kaupungistumisen kiihtyvän Suomessa. Mitä kertovat tilastot?

 

Tässä muutama esimerkki tuoreista ulostuloista:

Erkki Heikkinen, Kiinteistömaailma: "Kaupungistuminen tulee kiihtymään edelleen."

Juhana Brotherus, Hypo: "Kasvun kolme keskeisintä tukipilaria ovat kuitenkin maailmantalous, vertailukohdan vaisuus ja kaupungistumisen kiihtyminen."

 

Maailmanpankin tarjoama tilasto vuodesta 1960 alkaen kertoo kaupunkiväestön lisääntyvän vuosi vuodelta suhteellisesti vähemmän ja vähemmän (kuva 1). Yksinkertainen selitys on, että kaupunkien ulkopuolella asuu vähemmän ihmisiä, joten on vähemmän muuttajiakin. Kuva 2 puolestaan kertoo kaupungeissa asuvien osuuden kasvaneen vuodesta 1990 alkaen selvästi hitaammin kuin aiemmin ja on viime vuosina ollut vieläkin hitaampaa. Kuvasta selviää myös kansainvälisten mittareiden mukainen kaupungistumisaste Suomessa, mikä keikkuu jo 85 % tienoilla. Suomessa, kuten olen useasti tuonut esiin, käytetään erheellistä mittaria kaupungistumisesta, kuten täällä. Jostain syystä tämä ero ei ilmeisesti häiritse tai saa miettimään syytä siihen. (Syyhän on erilainen tilastointitapa, josta olen aiemmin kirjoittanut.)

 

Voisiko sitten Uusimaa imuroida maakunnat tyhjiksi, vaikka koko Suomen tason tilastot näyttävät toista? Kuvasta 3 nähdään, että suomalaistaustaisia on muuttanut Uudellemaalle sangen samoissa määrin 90-luvulta lähtien. Nousukausina muutetaan useammin ja laskukausina vähemmän ja eniten muista suurista kaupungeista. Sen sijaan ulkomaalaistaustaiset muuttavat kiihtyvään tahtiin maakunnista Uudellemaalle, kuten ulkomailtakin. Edes Helsingin seutukunnan absoluuttinen väkiluku ei näytä kuvan 4 mukaan kasvavan sen jyrkemmin kuin ennenkään vaan varsin suoraviivaisesti ja siitä yhä enemmän on ulkomaalaistaustaisia. Molemmista voidaan menneiden perusteella ennustaa, että suomalaisten muutto Uudellemaalle hiipuu seuraavan taantuman ja työtarjonnan hiipumisen myötä mutta vastaavasti ulkomaalaistaustaisten muutto kiihtyy työtarjonnasta riippumattomasti.

 

Yhteenvetona voidaan todeta, että innokkaasta saarnaamisesta huolimatta kaupungistuminen ei kiihdy Suomessa ainakaan yllä mainittujen keskeisten tilastojen perusteella. Myytistä olisi syytä luopua oikean tilannekuvan takia.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Analyysiksi en persujen kirjoitelmia kehtaisi nimittää. Sanasaivartelu kiinteistönvälittäjän, pankkimiehen ja toimittajien verbivalintoja vastaan ei tosiasioita muuta.

https://www.stat.fi/tup/alueonline/download/yhtein...

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Opettaja voisi opetella käyttäytymään. Eikö niin?

Sitä en ymmärrä, miksi linkität lähteen tarkoituksena kyseenalaistaa, kun lähteesi toistaa pitkälti sanomaani. Kun vaivaudut lukemaan kirjoitukseni, niin voidaan jatkaa keskustelua. Lue myös kaaviot.

Jos aikoisin perustella väitteitäni, joituisin toistamaan jo kirjoittamaani. Jos et osaa ymmärtää sitä kirjoitettua, keskustelu on hedelmätöntä.

Linkkisi tilastoista pitää huomioida se, että yli 100000 asukkaan kaupunkeihin on liitetty kuntia, jolloin niistä on tullut niin isoja. Lisäksi maahanmuutto on keskeinen kasvattava tekijä, mikä toki tiedostetaan.

Suomalaisen kaupungistumisen rinnastaminen globaaliin kaupungistumiseen (mitä usein tehdään) on höpöhöpöä, koska monissa kehittyvissä maissa kaupungistuminen on selvästi alhaisempaa. Lisäksi muuttoliikkeen rakenne vaihtelee rajusti. Fakta on se, että esim. Helsingin seutu on kasvanut kokoajan tasaisesti ja siitä yhä suureneva osa on maahanmuuttoa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset