Yhteiskunnasta Muutama sana

Kuolemmeko me suomalaiset oikeasti sukupuuttoon?

  • Kuva 1: syntyvyys viime vuosikymmeninä.
    Kuva 1: syntyvyys viime vuosikymmeninä.
  • Kuva 2: syntyvyys viime vuosisatoina.
    Kuva 2: syntyvyys viime vuosisatoina.
  • Kuva 3: muutto Amerikkaan ennen sotia.
    Kuva 3: muutto Amerikkaan ennen sotia.
  • Kuva 4: kantasuomalaiset naiset muuttavat maasta.
    Kuva 4: kantasuomalaiset naiset muuttavat maasta.

Nyt on kohuttu syntyvyyden laskusta, minkä katsotaan uhkaavan koko kansan tulevaisuutta. Synnytyssairaalat kiinni, eläkejärjestelmät romuksi ja tietenkin se joku kestävyysvaje.

 

Se on totta, syntyvyys on laskenut varsin häijyn näköisesti 2011 alkaen. Huomio on syystäkin kiinnittynyt siihen. Ongelma on, etteivät ainakaan argumentoineet tiedä syytä ilmiöön. Kannattaa lisäksi katsoa kyseistä käyrää myös taaemmas. Vuosina 1993-2002 syntyvyys laski saman verran, noin 10000 lasta. Sen jälkeen syntyvyys nousi 2003-2010 puolet takaisin. Voimme siis todeta syntyvyyden vaihtelevan kausittain, eikä se ole vain laskenut mutta myös noussut vuosikausia 2000-luvulla.

 

Syntyvyys on laskenut jyrkästi joka vuosikymmenenä paitsi 2000-luvulla ja aina kun on ollut laskua, on myös ollut nousua. Todella pitkässä historian tarkastelussa huomataan myös jotain muuta. Syntyneiden määrä lähti trendinä ensimmäisen kerran laskuun 1910. Suomi on siis koko itsenäisen historiansa ollut suuria ikäluokkia huomioon ottamatta laskevan syntyvyyden kansakunta, mikä ei ole poikkeavaa. Suurten ikäluokkien jälkeen palasimme 70-luvulla pitkäaikaiselle trendilinjalle. Syntyvyyden aleneminen on ollut vuosikymmen toisensa jälkeen maltillisempaa. Ilmeisesti jonkinlainen "luonnollinen" perustaso on löytymässä.

 

Suuret ikäluokat olivat iso poikkeus ja mielenkiintoista on havaita, milloin se aikakausi loppui. Niin kävi tasan silloin, kun lapsentekoikäisiä aikuisia muutti suurina joukkoina Ruotsiin. Vastaavasti 1900-luvun alusta ensimmäiseen maailmansotaan saakka Suomesta muutti kymmenen kaksikymmentä tuhatta vuosittain Amerikkaan. Hekin lapsentekoikäisiä. Kun synnyttäjät vähenivät, se mahtoi osaltaan vähentää syntyneiden määrääkin 1910 alkaen. 30-luvun lama puolestaan laski syntyvyyden silloisen historian matalimmaksi.

 

Parhaiten tähän artikkeliin liitetyistä tilastoista syntyvyyteen korreloi kantasuomalaisten nuorten naisten nettomaahanmuutto. Se on ollut pakkasella 0-2000 hlöä vuosittain vuodesta 1991 ja aina eniten kun syntyvyyskin on matala. Juuri kantasuomalaisille äideille on niitä lapsia syntynyt tällä vuosikymmenellä vähemmän. Kun nuoret naiset muuttavat maasta, syntyvyys notkahtaa. Heidän muutto maasta on vilkastunut tämän vuosikymmenen.  Syntyvyyden osalta pitää huomioida toinenkin komponentti, eli ulkomaalaistaustaiset naiset (mm. venäläisiä). Heitä muutti Suomeen yhä enemmän koko 2000-luvun mutta tasaantuen 2010-luvulla eli laskevan syntyvyyden aikana. Naisten nettomaahanmuutto oli heidän (useimmin venäläisten) ansiosta selvästi positiivinen ja ulkomaalaistaustaiset äidit tekivät yli 6500 lasta 2016 ja määrä on lisääntynyt järkähtämättä koko 2000-luvun. 13 % syntyneistä lapsista tuli 2016 ulkomaalaistaustaiselle äidille. Heidän tausta joukkona on hyvin kirjava. Ns. muun kielisten ryhmä on yleisin.

 

Voitaneen lopuksi todeta, että kantasuomalaisten nuorten naisten innokas muutto maasta ja ulkomaalaisten nuorten naisten tasaantunut maahanmuutto näyttävät laskevan syntyvyyttä. Historian tarkastelussa kurjat olot vievät lapsihaluja. Nykyään epävarmuutta luovat julkisen sektorin määräaikaistehtailut ja kitsastelu naisten palkkaamisessa ylipäätään. Pelasta kansan tulevaisuus, anna naiselle töitä.

Joka tapauksessa nähnemme käänteen syntyvyydessä, kuten tähänkin saakka joka kerta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset