Rikkooko Facebook lakia?
EU velvoitti someyhtiöt uhkasakoin "jälkisensuuriin" vihapuheen takia. Ajatus, että yksityiset yritykset valvovat ihmisten sanomisia on irvokas mutta totta. Oli alusta alkaen selvää, ettei amatöörimäinen järjestely voi onnistua ongelmitta.
Pelot kävivät toteen. Yritysten "jälkisensoreille" on helpompaa poistaa ilmiannettuja sanojia ja sanomisia kuin jättää nähtäville. Mitä väljemmät ohjeet työntekijöille on ja mitä epäammattimaisempia he taustoiltaan ovat, sitä epävarmempia he ovat. Se saa työntekijän kaipaamaan turvaa ja niin hän hakeutuu turvallisimmalle näkemälleen polulle. Se on tällä hetkellä ilmiannetun viestin tai tilin poistaminen.
Someyhtiöt omistavat alustansa, joten niillä on paljon määräysvaltaa (mutta myös vastuuta) sen suhteen. Ne eivät saa kuitenkaan rikkoa lakia, kuten syrjiä. Aiemmin jälkisensuuria ei samassa määrin ollut ja osasyy lienee se, ettei yhtiö ensisijaisesti ole vastuussa itsenäisen ihmisen tekemisistä. Tätä linjausta on muutettu. Kun kansanedustajaehdokkaan (Jenna Simula) sivu ja viestejä poistettiin, astuttiin korkean kynnyksen yli. Syy, miksi näin tehtiin, näyttää pahasti kyseenalaiselta mutten sitä tässä jutussa arvioi, vaikka mielenkiintoinen aihe olisi. Todettakoon lyhyesti, että somessa kuohuu, kun ihmiset ihmettelevät syitä julkaisujensa jälkisensurointiin. Ei ole ihmettelyn aihe, jos yksittäiset ihmiset ihmettelevät mutta jos niin tekevät lukuisat, on se viite siitä, että jotain on pielessä.
Toimiva demokratia vaatii laajaa sananvapautta mutta jälkisensoreiden yleissivistys ja ammattiosaaminen eivät riitä sen arvostamiseen ja arviointiin. Uhka on vakava ja ikävä särö suomalaisessa demokratiassa. Erikoisesti tilanteesta ovat vastuussa Suomen ulkopuoliset tahot: EU uhkasakkoineen ja ylikansalliset someyhtiöt. Kumpikaan taho ei edusta demokratian parhaimpia sovellutuksia, joten korkeinta aiheen ymmärrystäkään heiltä ei voi odottaa – mutta heillä on valtaa.
Olemme tässä, koska someyhtiöiden rooli on ollut epäselvä. He tarjoavat alustan mutta millä säännöillä? Vertailuparina voi käyttää perinteisiä lehtiä, jotka ovat tarjonneet palstan lukijoilleen mutta vain "sensuurin" kautta. Syrjiä ei saa, mutta kuka on voinut valvoa mitä on jäänyt julkaisematta? Toisaalta yrityksellä pitää olla määräysvaltaa siihen, mitä julkaisee. Someyhtiöiden alustat ovat toisenlainen maailma. Käyttäjät vastaavat itse julkaisemisesta ja julkaisujen määrä on massiivinen. Tästä seuraa, että somealusta on selvästi lähempänä esimerkiksi kaupungin tarjoamaa julkista toria kuin yksityisen lehden lukijapalstaa. Jos ei ole oikeutta estää jotakuta ilmaisemasta itseään torilla, ei sitä tule olla somessakaan. Ei ainakaan, jos sillä on poliittista merkitystä.
Sensuurin roolikin on nykyään toinen. Kirjapainon valtakaudella joko julkaistiin tai ei. Jälkeenpäin sensurointi olisi ollut hankalaa kirjojen metsästystä. Nykyään muutamien nappien painalluksin voidaan poliitikon jo julkaistut viestit piilottaa. Se tekee siitä merkittävän vallan välineen. Jenna Simulan tapauksessa yleisöä oli satoja tuhansia, kun entisaikojen kirjojen painokset olivat varsin vaatimattomia (toki yksittäisilläkin kirjoilla saattoi olla suuri vaikutus).
Kiteytettynä sanomalehti on perustettu lehden itsensä julkaisuja varten, kun taas somekanava on käyttäjien julkaisuja varten. Näin ollen lehden lukijapalsta on vain pieni lisäpalvelu mutta somettaminen on someyhtiön pääpalvelu (ja US muuten sijoittuu jonnekin näiden väliin). Koska kukaan ja mikään ei saa olla epäreilu, ei somekanavakaan saa syrjiä ja rajoittaa sananvapautta laittomasti. Nakkikioskikaan ei saa syrjiä ihmisryhmiä etnisen tai poliittisen syyn takia. Se, että Rane ei pääse Pertsan nakkikioskille, ei nälkään tapa. Facebookin kohdalla on tarpeen arvioida, voiko se tappaa poliitikon uran. Jos ehdokas ei tule valituksi, koska ei saa ilmaista poliittista viestiään tai edustaa itseään ollenkaan, voidaan Facebook arvioida merkittäväksi demokraattisen vallan käyttäjäksi mutta olematta itse lainkaan demokraattinen. Jos tämä edellä mainittu Facebookissa kielletty poliittinen viesti olisi sallittu muualla yhteiskunnassa, olisi meillä vaaleihin merkittävästi vaikuttamassa yksityinen yhtiö valtiona valtiossa. Venäjän informaatiovaikuttamisesta puhutaan ja syytä on puhua myös somekanavien vallankäytöstä.
Koska someyhtiöiden jälkisensuuri näyttää painottuneen ns. oikeistopopulisteihin, punavihermedia ja poliittiset kilpailijat hyväksyvät länsimaisen sananvapauden arvon rikkomisen hiljaisesti nyt ja jatkossa. Poliittisessa kilpailussa demokratia loataan ensimmäisenä, eivätkä pinnalliset toimittajat ja poliitikot mieti seurauksia – länsimaisista arvoista puhumattakaan. Elämässä mikään ei kuitenkaan ole ilmaista. Epäoikeudenmukaisuuden kokemus muistetaan.
Me emme tosiasiassa tiedä varmasti onko Facebook toiminut laittomasti ja perustuslakia rikkoen. Mielipiteitä on mutta tilanne on oikean tuomioistuimen päätöstä vailla. On syytä vakavasti miettiä sananvapauden kannalta, kelle somen jälkisensuuri oikeasti kuuluu ja kelle ei sekä millä säännöillä. Villi länsi kaipaa seriffiä.
Kannattaa lukea tämä:
http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265…
Palataan sitten asiaan.
Ilmoita asiaton viesti
Vaikka sanomisalustan omistaja saisi päättää mitä sillä saa julkaista, niin ei se välttämättä tarkoita sitä, että saisi sääntöjen rikkomisen perusteella poistaa sellaisia julkaisuja, jotka eivät riko sääntöjä tai antaa väärää tietoa siitä mitä saa julkaista.
Minulle tuli Facebookissa eräästä julkaisustani ilmoitus, että se rikkoisi yhteisönormeja. Kun ilmoitin ettei se ole roskasisältöä, niin se tarkistettiin uudelleen ja myönnettiin, ettei se rikkonutkaan niitä. Tietokoneet saattavat tulkita normien vastaiseksi sellaistakin sisältöä, joka on normien mukaista, jos ne on huonosti ohjelmoitu tai jos ne esimerkiksi käyttävät virheitä sisältävää tietokantaa. Jos Facebook mielivaltaisesti poistaa julkaisuja, niin sen olisi mielestäni asiaankuuluvaa itse ilmoittaa tekevänsä niin.
Yleensäkin moderaattorien olisi mielestäni syytä ilmoittaa sääntöjä rikkovan julkaisun tekijälle, mitä sääntöä se rikkoo esimerkiksi kopioimalla ja liittämällä rikottu sääntö ilmoitukseen. Valitettavasti kommentteja on helpompi poistaa, kuin ilmoittaa mitä normeja ne rikkovat.
Mielestäni omat julkaisut kannattaa aina tallentaa itselleen siksi, että jos ne poistetaan, niin voi myöhemmin selvittää syytä poistamiseen.
Hyödyksi olisi myös kokoelma malliesimerkkejä yhteisönormien vastaisesta
sisällöstä.
Ilmoita asiaton viesti
Periaatteessa alustoilla on oikeus päättää mitä julkaistaan, mutta jos alustasta muodostuu yleinen tori kuten Facebookista, niin rajoittamalla jonkun aatesuunnan sanomaa sensuroidaan selvästi poliittisesti jotain laitaa. Ainakin minusta tuntuu ihmeelliseltä, jos alusta sallii poliittisen keskustelun, paitsi yhdeltä laidalta. Vielä ihmeellisempää on se, että poistetaan kirjoituksia, joissa ei ole mitään loukkaavaa. Monissa on ollut vain faktoja eriasioista.
Tälläkin alustalla on jo lähtenyt lukuisia kirjoituksia pois, joissa ei ole esitetty mitään, mikä ei olisi joskus julkaistu alustan omistajien omissa julkaisuissa. Kun kokoaa vain riittävän pitävän todistusaineiston maahanmuutton haittailmiöistä, niin kirjoitus poistetaan. Tai keksitään verukkeita kuten joidenkin toisten ottamien kuvien käyttö, jotka toisivat kivaa väritystä tarinaan.
Ilmoita asiaton viesti
Yle Areenassa on hyvä dokumentti syventämään tämän ongelman taustoja, sillä asiassa on toinenkin puoli joka ei käy Kangasojan esityksestä ilmi.
https://areena.yle.fi/1-4590224
Ongelma on siinä, että Facebookin ansaintalogiikan kova ydin ja edellytys on ollut tykkäyksiä saavien julkaisujen markkina-arvo. Ja mitä enemmän tunteita nostattava julkaisu, sitä kiihkeämmin siitä tykätään.
Tämä on johtanut kansoja kahtiajakavaan ja vallankumouksiakin nostattaneeseen kierteeseen, mutta jos tätä strategiaa muutetaan bisnes ottaa lujasti takkiinsa. Tästä syystä Facebookin johto on katsonut pitkään mitään näkemättömin silmin, ikään kuin ei tietäisi mistään mitään, tai siirtynyt puhumaan mambouzambouta kun Facebookin masinoimia väkivaltaisuuksia on tuotu esiin. Ei ole ollut ratkaisua siihen miten voitaisiin löytää toinen ansaintalogiikka.
Zuckerberg on ollut seinää vasten ansaintalogiikkansa algoritmin kanssa ja minun ihmistuntemukseni mukaan hän ei ole moraaliltaan kovin korkealta. Mutta käykö nyt niin, että Facebookista tulee poliittinen väline… voidaanko ansaintalogiikka siirtää sensuuriin?
Ilmoita asiaton viesti
Politikoinnissa olisi eduksi, jos olisi ”Tykkää-painikkeiden” lisäksi seuraavanlaisia painikkeita.
”En tykkää”
”Ei kiinnosta”
”Hyi”
”Ei tällaisia julkaisuja tähän ryhmään”
”Ei enempää tällaisia julkaisuja tähän ryhmään”
”Ei kuulu tämän ryhmän aiheeseen”
”Tämä rikkoo tämän sivuston sääntöjä”
Sellaiset helpottaisivat kielteisen palautteen antamista.
Hymiöiden käytössä on se ongelma, että esimerkiksi vihainen
hymiö ei välttämättä kerro onko henkilö vihainen julkaisulle
vai julkaisussa mainitulle asialle.
Ilmoita asiaton viesti
Negatiiviset napit olisivat pois julkaisujen markkina-arvosta. Ne julkaisut joita vihataan yhtäällä raivokkaasti, ovat arvokkaita toisessa suunnassa Facebookin algoritmissa. Ei kannata pilata negatiivisyydellä tuotetta, joka on jollekulle arvokas.
Mutta politiikassa liikkuu isot rahat… ja toisaalta mielipidevaikuttamisella voi ostaa suhteita ja valtaa. On moraalista kiinni aletaanko myydä sensuuria joillekin toimijoille sen toiveiden mukaan. Työkalut siihen löytyy, sillä ne ovat jo siinä algoritmissa valmiina.
Ilmoita asiaton viesti