Rikkooko Facebook lakia?

EU velvoitti someyhtiöt uhkasakoin "jälkisensuuriin" vihapuheen takia. Ajatus, että yksityiset yritykset valvovat ihmisten sanomisia on irvokas mutta totta. Oli alusta alkaen selvää, ettei amatöörimäinen järjestely voi onnistua ongelmitta.

 

Pelot kävivät toteen. Yritysten "jälkisensoreille" on helpompaa poistaa ilmiannettuja sanojia ja sanomisia kuin jättää nähtäville. Mitä väljemmät ohjeet työntekijöille on ja mitä epäammattimaisempia he taustoiltaan ovat, sitä epävarmempia he ovat. Se saa työntekijän kaipaamaan turvaa ja niin hän hakeutuu turvallisimmalle näkemälleen polulle. Se on tällä hetkellä ilmiannetun viestin tai tilin poistaminen.

 

Someyhtiöt omistavat alustansa, joten niillä on paljon määräysvaltaa (mutta myös vastuuta) sen suhteen. Ne eivät saa kuitenkaan rikkoa lakia, kuten syrjiä. Aiemmin jälkisensuuria ei samassa määrin ollut ja osasyy lienee se, ettei yhtiö ensisijaisesti ole vastuussa itsenäisen ihmisen tekemisistä. Tätä linjausta on muutettu. Kun kansanedustajaehdokkaan (Jenna Simula) sivu ja viestejä poistettiin, astuttiin korkean kynnyksen yli. Syy, miksi näin tehtiin, näyttää pahasti kyseenalaiselta mutten sitä tässä jutussa arvioi, vaikka mielenkiintoinen aihe olisi. Todettakoon lyhyesti, että somessa kuohuu, kun ihmiset ihmettelevät syitä julkaisujensa jälkisensurointiin. Ei ole ihmettelyn aihe, jos yksittäiset ihmiset ihmettelevät mutta jos niin tekevät lukuisat, on se viite siitä, että jotain on pielessä.

 

Toimiva demokratia vaatii laajaa sananvapautta mutta jälkisensoreiden yleissivistys ja ammattiosaaminen eivät riitä sen arvostamiseen ja arviointiin. Uhka on vakava ja ikävä särö suomalaisessa demokratiassa. Erikoisesti tilanteesta ovat vastuussa Suomen ulkopuoliset tahot: EU uhkasakkoineen ja ylikansalliset someyhtiöt. Kumpikaan taho ei edusta demokratian parhaimpia sovellutuksia, joten korkeinta aiheen ymmärrystäkään heiltä ei voi odottaa – mutta heillä on valtaa.

 

Olemme tässä, koska someyhtiöiden rooli on ollut epäselvä. He tarjoavat alustan mutta millä säännöillä? Vertailuparina voi käyttää perinteisiä lehtiä, jotka ovat tarjonneet palstan lukijoilleen mutta vain "sensuurin" kautta. Syrjiä ei saa, mutta kuka on voinut valvoa mitä on jäänyt julkaisematta? Toisaalta yrityksellä pitää olla määräysvaltaa siihen, mitä julkaisee. Someyhtiöiden alustat ovat toisenlainen maailma. Käyttäjät vastaavat itse julkaisemisesta ja julkaisujen määrä on massiivinen. Tästä seuraa, että somealusta on selvästi lähempänä esimerkiksi kaupungin tarjoamaa julkista toria kuin yksityisen lehden lukijapalstaa. Jos ei ole oikeutta estää jotakuta ilmaisemasta itseään torilla, ei sitä tule olla somessakaan. Ei ainakaan, jos sillä on poliittista merkitystä.

 

Sensuurin roolikin on nykyään toinen. Kirjapainon valtakaudella joko julkaistiin tai ei. Jälkeenpäin sensurointi olisi ollut hankalaa kirjojen metsästystä. Nykyään muutamien nappien painalluksin voidaan poliitikon jo julkaistut viestit piilottaa. Se tekee siitä merkittävän vallan välineen. Jenna Simulan tapauksessa yleisöä oli satoja tuhansia, kun entisaikojen kirjojen painokset olivat varsin vaatimattomia (toki yksittäisilläkin kirjoilla saattoi olla suuri vaikutus).

 

Kiteytettynä sanomalehti on perustettu lehden itsensä julkaisuja varten, kun taas somekanava on käyttäjien julkaisuja varten. Näin ollen lehden lukijapalsta on vain pieni lisäpalvelu mutta somettaminen on someyhtiön pääpalvelu (ja US muuten sijoittuu jonnekin näiden väliin). Koska kukaan ja mikään ei saa olla epäreilu, ei somekanavakaan saa syrjiä ja rajoittaa sananvapautta laittomasti. Nakkikioskikaan ei saa syrjiä ihmisryhmiä etnisen tai poliittisen syyn takia. Se, että Rane ei pääse Pertsan nakkikioskille, ei nälkään tapa. Facebookin kohdalla on tarpeen arvioida, voiko se tappaa poliitikon uran. Jos ehdokas ei tule valituksi, koska ei saa ilmaista poliittista viestiään tai edustaa itseään ollenkaan, voidaan Facebook arvioida merkittäväksi demokraattisen vallan käyttäjäksi mutta olematta itse lainkaan demokraattinen. Jos tämä edellä mainittu Facebookissa kielletty poliittinen viesti olisi sallittu muualla yhteiskunnassa, olisi meillä vaaleihin merkittävästi vaikuttamassa yksityinen yhtiö valtiona valtiossa. Venäjän informaatiovaikuttamisesta puhutaan ja syytä on puhua myös somekanavien vallankäytöstä.

 

Koska someyhtiöiden jälkisensuuri näyttää painottuneen ns. oikeistopopulisteihin, punavihermedia ja poliittiset kilpailijat hyväksyvät länsimaisen sananvapauden arvon rikkomisen hiljaisesti nyt ja jatkossa. Poliittisessa kilpailussa demokratia loataan ensimmäisenä, eivätkä pinnalliset toimittajat ja poliitikot mieti seurauksia – länsimaisista arvoista puhumattakaan. Elämässä mikään ei kuitenkaan ole ilmaista. Epäoikeudenmukaisuuden kokemus muistetaan.

 

Me emme tosiasiassa tiedä varmasti onko Facebook toiminut laittomasti ja perustuslakia rikkoen. Mielipiteitä on mutta tilanne on oikean tuomioistuimen päätöstä vailla. On syytä vakavasti miettiä sananvapauden kannalta, kelle somen jälkisensuuri oikeasti kuuluu ja kelle ei sekä millä säännöillä. Villi länsi kaipaa seriffiä.

mikkokangasoja
Perussuomalaiset Raisio

47-vuotias tuotantotalouden diplomi-insinööri. Kaupunginvaltuutettu. Kaupunginhallituksen jäsen. Raision Perussuomalaisten puheenjohtaja. Pyrkimyksenä on olla kaukaa viisas. :)

Muiden viisauksia:

"Poikaseni, kunpa tietäisit, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan", Axel Oxenstierna.

"Muuttuminen ei ole välttämätöntä, sillä selviytyminen ei ole pakollista", William Edwards Deming.

"Vox populi, vox Dei.", -tuntematon-

"A nation of sheep will beget a government of wolves", Edward R. Murrow.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu