Vaalianalyysiä – Perussuomalaisten nousu ja tuleva hallitus
Perussuomalaiset saivat Varsinais-Suomessa suurimman kannatuksen. Lukuisissa vaalipiireissä puolue oli kakkonen. Valtakunnan selvä äänikuningas on puolueen puheenjohtaja. Edustajapaikkoja on kertynyt yllättävän vakaasti kolmissa vaaleissa 38 tai 39.
Vaaleissa oli paljon draamaa. Eduskunnasta katosi keskisuuri ministeripuolue kokonaan ja Perussuomalaisten eduskuntaryhmä kaappasi heidän paikkansa. Keskusta romahti tyrmäävästi toisen kerran tällä vuosikymmenellä. Voi kysyä, moneenko romahdukseen ja kannattajien luottamuksen pettämiseen puolueella enää on varaa? Vaalien aluskyselyissä Perussuomalaisia lukuun ottamatta suurempien puolueiden kannatus laski, kun persut heräsivät odotetusti uurnille. Halla-ahon valinnan jälkeen olen odottanut hänelle mahdollisuutta esiintyä suoraan äänestäjien edessä ilman toimittajien asenteellisia tulkintoja. Täysin poikkeava tyyli toi hänelle kannatusta vaalitenteissä. Kun muut kiljuivat keskenään helppoheikkeinä myymässä kaikille samaa, Halla-aho rauhassa myi jotain erilaista.
Alkaa olla jo perinne, että jokaisten vaalien jälkeen on "kansallinen maastamuuttopäivä", kun yksi jos toinen pettynyt haluaa muuttaa maasta. Demokratia kelpaa vain, jos vaalien tulos miellyttää. Sillä asenteella sopivia muuttokohteita lienevät Pohjois-Korea, Venäjä, Kiina ja sen sellaiset yksimieliset maat. Nämä ihmiset ovat minun silmissäni olleet kritiikittömiä ja vedätettävissä pahantahtoisilla juoruilla perussuomalaisista. Jopa Antti Rinne toistaa kuvitelmia epämääräisestä erosta arvopohjassa. Kerta toisensa jälkeen toistuu väittämä, etteivät Perussuomalaiset usko jakamattomaan ihmisarvoon.
Pidän käsitettä "jakamattomasta" ihmisarvosta typeränä. Yhtäläinen ja siten luovuttamaton ihmisarvo kuvaa mielestäni paremmin sitä, että jokainen elämineen on saman arvoinen. Jakamaton herättää epäselvän mielikuvan, että ihmisen arvo ihmisenä on jaettavissa osiin tai muille. On puolestaan oma filosofinen asiansa, jos kriisitilanteissa esimerkiksi kahden ihmisen hengen arvoa joudutaan punnitsemaan ja valitsemaan kahden huonon vaihtoehdon välillä sekä siten esim. uhraamaan toisen elämä toisen puolesta. Yltäkylläisessä yhteiskunnassa aniharva joutuu näiden valintojen eteen. Se etäännyttää ihmisiä dilemmasta, eikä kykyä samaistua ongelman ratkaisemiseen välttämättä ole.
Joka tapauksessa Perussuomalaisten periaatteissa saati muuallakaan ei missään julisteta ihmisarvon "jakamisesta" tai vastaavasta yhtään mitään. Silti myytti elää. Samoin elää kuvitelma, että puolue ajaisi naisia kotiin hellan ääreen. Kuvitelma on suorastaan absurdi ja ehkä kirkkain esimerkki vastustajien hämäristä sekä todellisuutta hylkivistä luuloista. Puoluesihteeri, eli puolueen toimitusjohtaja, 1. varapuheenjohtaja ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja ovat kaikki naisia. Kaksi ensimmäistä on valittu vaaleissa jäsenistön enemmistön päätöksellä toimeensa. Valinnat siis kuvastavat kaikkein parhaiten yleistä myötämielistä asennetta jäsenistössä naisten valta-asemia kohtaan. Mikään ei kuitenkaan riitä, sillä faktoilla ei ole merkitystä.
Puolue nähdään myös "demokratian vastaisena", vaikka itsessään se on demokraattisimpia puolueiden joukossa juuri mainittujen jäsenvaalien ansiosta. Liberalismiakin puolueen kannattajien nähdään vastustavan, vaikka EVA:n taannoisessa kyselyssä väki osoittautui RKP:n jälkeen monipuolisimmin liberaaleimmaksi.
Kaikki yllä olevat leimat elävät, koska niin moni haluaa niihin uskoa. Politiikka on paskapuhetta. Valheet kiertävät suusta suuhun, jos tuntuvat sopivilta. Mustavalkoiset yksinkertaiset ihmiset haluavat selkeitä vihollisia ja Perussuomalaiset ovat tarkoitukseen sopiva puolue. Tarvitaan vain vahvaa uskoa juoruihin.
Se, että Antti Rinne uskoo hämäriin juoruihin, vie uskottavuutta arviointikyvystä. Vaalitenteissäkin hän osoittautui pinnalliseksi. Selvästikään hän ei vaikuttanut perehtyneen oikein mihinkään vaan kompastui heppoisiin kalasteluheittoihin. Näyttää siltä, että hän yrittää myydä kaikille kaikkea mikä kulloinkin tuntuu parhaiten myyvän. Syvällistä ymmärrystä ajamistaan asioista hänellä ei näytä olevan pois lukien työmarkkina-asiat. Neuvottelutaktisesti Perussuomalaisten töniminen syrjään antaa muille mahdollisuuden kiristää etuja, kun yksi kilpailija on todennäköisesti poissa pelistä. Ellei sitten Perussuomalaisia syrjivillä puheilla riisuta heitä vaatimuksistaan pala kerrallaan.
Mikä suuri puolue demarien kimppaan lähtee? Kokoomus raiskaisi demarien kannatuksen, koska puolueen keskeisimmät vaatimukset ovat antaa vähemmän niille, joilla on vähemmän sekä viedä vähemmän niiltä, joilla on enemmän. Se on täsmälleen vasemmiston ajatuksia vastaan ja on vaikea kuvitella kokoomusta hallituksessa ilman, että saisi noita ajettua läpi myrskyltä suojatussa valtiovarainministeriössä. Keskusta taas on niin heikossa kunnossa, että kannatus luultavasti vain laskisi entisestään tulevassa taantumassa ja hallitusrasitteessa. Jos Perussuomalaisia ei oteta hallitukseen, kannatus on luultavasti seuraavissa vaaleissa nykyistäkin enemmän.
Taloudessa Perussuomalaiset olisi demareille helppo. Puolueiden tulisi sopia joustava kompromissi ilmastopolitiikassa (painopiste toimissa, joissa ekonomia kulkee käsikkäin ekologian kanssa). Maahanmuutossa paras tulema olisi olletikin nykypohjoismainen jämpti linja. Vallan keskittämistä EU:lle tulisi jarruttaa siellä, missä sitä ei voi pitää välttämättömänä ja vähintään silloin, kun siinä on nähtävissä sanottavia uhkia Suomelle.
Perussuomalaiset olisivat siis varsin hyvä vaihtoehto SDP:lle. Keskeisin este on vihervasemmiston puolueesta luomat mielikuvitukselliset ennakkoluulot. Niistä on muodostunut kuvitteellinen mörkö, jonka "kanssa ei saa leikkiä". Vihervasemmistosta on tullut itse luomansa mörön uhri. Kykeneekö Rinne yhteistyöhön mörön kanssa ilman, että mörköön vimmaisesti uskovat kokevat tulleensa syvästi petetyksi?
”Hämäriä juoruja” maailmassa riittää, mutta riittää tosiasioita ja oikeuden päätöksiäkin. Kyllä minun on hyvin vaikea kuvitella vakavasti otettavan hallituksen nojaavan Ano Turtiaisen, Teuvo Hakkaraisen, Sebastian Tynkkysen ja Mika Niikon ääniin. Ei se ole sinun vikasi.
Ilmoita asiaton viesti
Vuorelan julkaisema henkilölista koostuu henkilöistä, jotka on tuomittu julkisesti lähinnä mielipiteistään.
On turhaa kaivaa rikollisia pelkästään perussuomalaisten riveistä, koska kyllä heitä riittää joka puolueeseen.
Vuorelan kannattaa muistaa se, että rikollinen ei ole pelkästään se, joka tuomitaan, vaan se, joka tekee rikoksen, vaikka ei jäisi teostaan kiinni.
Suurimmat rikolliset taitavat löytyä kodin, uskonnon ja isänmaan unohtaneiden joukosta.
Ilmoita asiaton viesti
Lisätään tuohon listaan Juha Mäenpää. Vastaanottokeskuksen polttajien puolesta rukoileminen tuntuu näin Notre Damea katsellessa erityisen irvokkaalta.
Ilmoita asiaton viesti
Kokoomuksella ja SDP:llä on ollut jotain kähmintää äänestäjien selän takana:
https://www.is.fi/politiikka/art-2000006073080.html
Tässä vaiheessa minulla ei ole tietoa, onko siellä pantu ihan nimet papereihin ja paperi kassakaappiin, mutta on aika helppo kuvitella, että jos SDP ja Kokoomus ovat yhdessä sopineet, etteivät lähde esim. Perussuomalaisten kanssa hallitukseen, niin vaikeaksihan ne menee mahdolliset tri Halla-aholla hallitustunnustelutkin. Äänestäjät kun pistivät vielä Keskustankin polvilleen.
Muutoin minulle sopisi SDP+PS -perustainen hallitus, kuten blogistillekin. Lisänä sitten pienempiä puolueita tarpeen mukaan. Mieluummin kuitenkin vassarit kuin vihreät, koska vassarit on ihmiset ensin -puolue, kun vihreät on eläimet ensin.
Muistoihini on jäänyt Kekkosen presidenttikausi hyvinä aikoina. Silloin Kokoomusta ei hallituksissa näkynytkään. Kansallisomaisuutta ei tuolloin myöskään myyty eikä kenkätty ulkomaille.
Ilmoita asiaton viesti
Joo Mikko ja pitää ajatella että tilanne olisi toinen, mikäli vaalit olisi järjestetty pari viikkoa myöhemmin. Tämä ei ole jossittelua, vaan fakta. Valomerkki varsinkon demareille tuli kreivin aikaan. Halla-Ahon aito ulosanti alkoi purra SDP:n perinteisiin kannattajiin. Tähän on johdon pakko reagoida jo lähitulevaisuudessa. Muuten tulee noutaja ja on SDP kannalta umpihölmöä sulkea PerusSuomalaiset hallitusneuvottelujen ulkopuolelle arvopohjaan vedoten. Kysymys on asioitten priorisoinnista. Esim. harkintaperusteinen maahanmuutto. Tästä voi vetää aasinsillan kokoomukseen.
Tunnettu tosiaasia on, että oma luottoni ko. puolueeseen on mennyt jo aikoja sitten. Jokaisen demarin olisi syytä kysyä itseltään kumpi painaa enemmän kriittinen maahanmuuttoon liittyvä tarkastelu tai kok:n malli halvan työvoiman roudaamisesta syömään duunarin pöydästä. Jokaisen pitää tajuta se, että jos vm. toteutuu muuttuu myös työvoimatilanteemme, omalla työllä pärjääminen pysyvästi. Sossun luukku kutsuu vaikka olet työelämässä. Paluuta ei enää ole.
Ilmoita asiaton viesti
Ähh jäi yksi kappale pois. Kokoomuksella on paha tapa tuoda hallitukseen sellaisia asioita mistä oli sovittu ettei niitä tuoda hallituskaudella. Esim.hallintarekisteri jne.
Halpatyövoiman tuonti tulee satavarmasti esille jossain vaiheessa. Kok:n kanssa ei ritä, että asiasta on sovittu suusanallisesti. Pitää olla mustaa valkoisella jossa todetaan, ettei hallitus tätä asiaa käsittele. Tarkkana pitää silti olla. Jostain kyökin kautta se kuitenkin putkahtaa esille.
Ilmoita asiaton viesti